Seinät pystyssä!

Tänään tapahtui suuria: talo nousi pystyyn. Viikonloppuna urakoitiin itsemme puhki: lauantaina 11 tuntia raksahommia ja sunnuntaina rankkuudessaan vesisateen vuoksi yhtäläisiltä tuntuneet kuutisen tuntia. Meillähän on johtoajatuksena talonrakennusprojektissa ollut se, että ne rakentakoot, jotka osaavat, ja me teemme sitä, mitä me osaamme. Tämä oli lähtökohtana myös maatöissä, mutta kerroimme, että autamme hommassa mielellämme, kun saamme tekemiseen hyvät ohjeet. Vaikka viikonlopun urakointi kävikin jo voimille, on ollut mielenkiintoista ammattilaisten työtä seuratessa ja itse tehdessä oppia mm. siitä, mitä tontti on maanrakennusvaiheessa syönyt.


Eristeiden sahaamista oikeaan muotoon kiertämään pilarit ja suojaputket

Viikonlopun ainoita puurtajia me emme tontillamme todellakaan olleet, vaan meidän ja maatyöurakoitsijamme Esa Puupposen työporukan lisäksi hurjat työtunnit teki tuoreehko vastaava mestarimme. Parin hutin jälkeen vaikuttaa siltä, että nyt meillä on sellainen vastaava mestari, Kari Haataja, joista onnistuneimmissa rakennustarinoissa kerrotaan.


Eristämistä, suojaputkien asettelua sähkön ja valokuidun vetämistä varten sekä maatäyttöjä

Tänään sitten maatyöurakointi saavutti ensisijaisen määränpäänsä, kun talopaketti saatettiin tontille pystyttää.

H-hetken hohtoa hieman haalisti timpuriporukan kanssa eilisiltana koettu ensikohtaaminen, jossa emme oikein löytäneet yhteistä säveltä, vaan vastaanotimme väsymystilaamme ja sateen rankkuuteen nähden liian paljon turhanpäiväisiltä tuntuneita moitteita aiempien työläisten työn jäljestä. Pikkuhiljaa projektin edetessä on alkanut valjeta, että tämä on kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus rakentamisessa.

Toisten työtä on ilmeisen helppo moittia, varsinkin jos sitä ei tarvitse sanoa suoraan tekijälle, vaan kritiikin voi kertoa asiakkaalle. Toinen valjennut talonrakennuskulttuurin piirre on, että jokainen – yhtä lailla täysin ummikko kuin vuosikymmenten kokemuksen omaava ammattilainen -tietää omasta mielestään parhaiten, mikä on ainoa oikea ratkaisu kuhunkin rakentamisvaiheeseen, ja yleensä tämä tieto ainoasta oikeasta ratkaisusta poikkeaa kuitenkin muiden yhtä vuorenvarmasta tietämyksestä.

Nyt on kuitenkin syytä keskittyä tähän ajatukseen: ”ohhoh, meillä on tontilla talo!” Vanha herra Joona-koirammekin kävi uutta, toivottavasti vielä hänenkin tulevaa kotiaan tutkimassa.


Joona tarkkailemassa talon timpurointia

Facebooktwittermail