• Keskisuomalainen
• Yle
• Sanoma: Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Satakunnan Kansa
• Eläinpoliittinen vaalikone
• Nuorten vaalikone
• OAJ
• Jyväskylä tarvitsee taidetta! -kysely
• Iltalehti

Keskisuomalainen

1. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palvelujen karsiminen.

Jokseenkin samaa mieltä – Meidän tulee kyllä tarkastella palveluitamme kriittisesti ja painottaa niitä, joiden vaikuttavuus on suurin, mutta mahdollinen karsinta tulee tehdä niin, että haitat eivät ole hyötyjä suuremmat. Minulle on tärkeää, että panostamme mm. hyvinvointiin ja jos karsinta heikentäisi hyvinvointia, silloin veronkorotus on karsintaa parempi keino.

2. Alvan myyntiä kokonaan tai osittain ei saa edistää missään olosuhteissa.

Jokseenkin eri mieltä – Tällä kaudella näimme, että Alvan vesiliiketoiminnan vähemmistöosuuden myyntiselvitys keräsi valtavan vastustuksen. Tätä pitää kuunnella. Taloutemme on kuitenkin tiukassa tilanteessa ja Alvalla on edessä suurten investointien tekeminen. Ei ole järkevää olla ehdoton Alvan joidenkin osien myynnin kieltämisen suhteen, vaan vaihtoehdot on syytä pitää avoinna.

3. Kuntani palveluja pitää siirtää entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettaviksi.

Jokseenkin eri mieltä – Tarvitaan sekä yksityistä että julkista – nykyinen balanssi on aika hyvä.

4. Kaupungin vetovoiman säilyttämiseksi veroprosentti tulee pitää nykyisellään lähivuodet.

Jokseenkin samaa mieltä – En tosin katso veroprosenttikysymystä ensisijaisesti kaupungin vetovoiman näkökulmasta. Vetovoimaan vaikuttavat ensisijaisesti muut seikat.

5. Olisi hyvä, että kuntaani tulisi lisää ulkomaalaista työvoimaa.

Jokseenkin samaa mieltä – Jyväskylässä on aika paljon ulkomaalaista työvoimaa, mm. yliopistolla ja kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä, kuten IT-alan palveluksessa. Hyvä niin. Myös esimerkiksi hoiva-alalle tulemme jatkossa tarvitsemaan yhä enemmän työvoimaa myös ulkomailta.

6. Kaupungin pitää vetäytyä Hippos-hankkeesta, koska taloudelliset riskit ovat liian suuret.

Jokseenkin eri mieltä – Nykyinen suunnitelma hankkeen toteuttamiseksi on taloudellisesti järkevämpi kuin siitä vetäytyminen ja huonokuntoisten liikuntatilojen osin peruskorjaaminen, osin uudisrakentaminen täysin omalla rahalla.

7. Hoitoon pääsyä terveyskeskukseen pitää nopeuttaa, vaikka se nostaisi kaupungin kuluja.

Täysin samaa mieltä – Koronan myötä hoitovelka ja jonot ovat paisuneet kohtuuttomaksi – siinä meillä on paljon korjattavaa. Kuitenkin myös normaaliaikana pidän liian pitkänä odotusaikana sitä, että voi kulua yli kuukausi päästä terveyskeskukseen ns. kiireettömään hoitoon. Tuossa ajassa moni vaiva ehtii jo pahentua.

8. Terveyskeskusmaksut pitää poistaa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kunnolliseen hoitoon.

Jokseenkin eri mieltä – Ideaali on, että kenenkään ei tarvitse miettiä terveytensä hoitamista rahan kannalta. Toisaalta terveyskeskusmaksut ovat kyllä maltilliset nytkin: lääkärikäynti 20,60 euroa ja hoitajakäynti enintään 10 euroa, ja nämä peritään vuosittain vain kolmelta ensimmäiseltä käyntikerralta. Isompi ongelma on suun terveydenhuollon maksut. Vaikka niissäkään ei kuntalainen maksa koko todellista kulua, niiden kohdalla maksut ovat monelle niin suuret, että se vaikuttanee jo hoitoon.

9. Pysäköintihintoja on alennettava keskustan vetovoiman lisäämiseksi.

Jokseenkin samaa mieltä – Kyllä tämä asia ansaitsisi vielä lisää tutkimista. Toisaalta pysäköinti ei Jyväskylässä ole edelleenkään kovin kallista – mutta toisaalta on kyllä otettava huomioon se, että nykyinenkin maksullisuus kyllä taitaa ohjata keskustassa asioimista, tai asioimattomuutta. Olisiko keskusta elinvoimaisempi, jos pysäköinti olisi edullisempaa ja keskustaan tulo helpompaa. On kuitenkin hyvä, että on kehitetty keskustan saavutettavuutta julkisella liikenteellä, pyöräillen ja jalan – parasta olisi, että keskustassa asioitaisiin, mutta mahdollisimman paljon autottomasti.

10. Kuntani pitää maksaa syntyvien lasten perheille vauvarahaa.

Täysin eri mieltä – Joidenkin pienempien kuntien kohdalla tämä voi olla merkittävä vetovoimatekijä, mutta tuskin niinkään Jyväskylän kohdalla. Toki vauvaraha olisi varmasti mukava vanhemmille, mutta Jyväskylän taloudessa on kriittisempiäkin rahareikiä.

11. Kaupungin on hankittava palveluja yksityisiltä nykyistä enemmän kustannustehokkuuden lisäämiseksi.

Jokseenkin eri mieltä – On hyvä, että kaupunki hankkii paljon palveluita myös yksityisiltä ja näin huolehtii myös elinvoimasta ja työllisyydestä myös yksityisellä sektorilla ja toisaalta kirittää laadun kehittämisessä. Nykyinen balanssi on aika hyvä.

12. Kotikuntani pitää tarjota kuntapaikkoja kiintiöpakolaisille tai oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille.

Täysin samaa mieltä – Kyllä. Se on vastuunkantoa ja myös Jyväskylän etu.

13. Jyväskylän pakolaiskiintiötä tulee nostaa.

Jokseenkin samaa mieltä – Maltillisesti. On tärkeää huolehtia samalla myös tehokkaasta kotouttamisesta, jotta kulttuuri, tavat, lait tulevat tutuiksi ja yhteiskuntaan integrointi onnistuu mahdollisimman pian siten, että tulijat pääsevät myös työllistymään.

14. Päihteiden ongelmakäyttäjät pitää saada pois keskustan katukuvasta.

Jokseenkin eri mieltä – Ensisijaisesti päihteiden ongelmakäyttäjät pitää saada avun piiriin.

15. Päätöksenteossa ympäristö pitäisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle silloin kun nämä ovat keskenään ristiriidassa.

Jokseenkin samaa mieltä – Onneksi ympäristöä ja talouskasvua ei kyllä tyypillisesti tarvitse nähdä toisilleen vastakkaisina asioina, vaan myös toisiaan tukevina. Yleensä pystytään löytämään keinot, joissa ympäristöstä pystytään huolehtimaan ilman, että se on esteenä talouskasvulle tai uusien työpaikkojen syntymiselle. 

16. Kuntani tulee tarjota ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille.

Jokseenkin eri mieltä – Tällä hetkellä Jyväskylä tarjoaa maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Tämä on todettu myös taloudellisesti järkeväksi satsaukseksi. Ehkä ikäluokassa 20-24 vuotta on jo paremmin edellytyksiä huolehtia ehkäisyn kustantamisesta myös itse.

17. Kunnan työntekijöitä ei saa irtisanoa eikä lomauttaa edes kovissa säästöpaineissa.

Jokseenkin eri mieltä – Irtisanomiset ja lomauttamiset tulisi kyllä välttää viimeiseen asti. Ne vältetään hyvällä, pitkäjänteisellä henkilöstösuunnittelulla. Yllättävät kriisit ovat asia erikseen, mutta lähtökohta on se, että työvoiman tarve ja kustannukset tulee suunnitella pitkäjänteisesti ja työtä järjestellä tarpeen mukaan esimerkiksi työnkuvia neuvoteluiden kautta päivittämällä ja työvoiman liikkuvuutta eri yksiköiden ja tehtävien välillä lisäämällä.

18. Tuulivoiman käyttöä pitää edistää kaavoituksella.

Täysin samaa mieltä – Kaavoituksella tuulivoiman käytön edistäminen on järkevää – kaavoituksella voidaan osoittaa ne sijainnit, joissa tuuliolosuhteet ovat otollisimmat ja haitat ihmisille, ympäristölle sekä eläimille vähäisimmät ja olemassa oleva infrastruktuuri tukee tuulivoiman sijoittamista. Tuulivoimatuotanto on hyvä asia, mutta viime vuodet ovat osoittaneet, että yksioikoista se ei ole – sijoittelu on syytä katsoa tarkasti, samoin vastuu- ja kustannuskysymykset.

19. Kunnallisissa ruokapalveluissa (esim. kouluissa) tulee painottaa lähituotteita, vaikka muualta ostaminen olisi halvempaa.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylän ruokapalvelun Kylän Kattauksen puheenjohtajana tämä on minulle hyvin tuttu asia. Kylän Kattauksessa lähituotteiden painottaminen on ollut jo pitkään mukana ja toki sitä tulee jatkaa. Kun hankinnat tehdään läheltä; parhaimmillaan omasta kunnasta tai maakunnasta, tuetaan samalla paikallista taloutta ja työllisyyttä. Usein tällöin myös ilmasto kiittää kuljetusmatkojen ollessa lyhyitä.

20. Säynätsalon tehdasalue on ostettava kaupungille asuin- ja työpaikka-alueeksi Kankaan tavoin.

Täysin eri mieltä – Alue on nyt myyty. Se on parempi ratkaisu kuin alueen ostaminen kaupungille.

---

YLE

Kolme vaalilupausta:

1. Toimin rakentavasti, asiakeskeisesti ja muita arvostavasti tiedostaen sen, että hyvällä yhteistyöllä muiden puolueiden sekä viranhaltijoiden kanssa saamme sujuvimmin tuloksia aikaan kuntalaisten parhaaksi.
2. Suhtaudun vastuullisesti kuntatalouteen; etsin keinoja saada taloutta kohennettua työllisyyden ja yrittäjyyden kautta ja vaalin sitä, että hyvinvointi priorisoidaan jatkossakin.
3. Pidän edelleenkin myös eläinten asioita esillä, jotta yhteiskunta olisi jatkossa yhä parempi niin luonnon-, lemmikki- kuin tuotantoeläimillekin.

Kuka on poliittinen esikuvasi?

Arvostan esimerkiksi Maria Ohisalon tapaa toimia – hän on asiallinen ja pohjaa lausumansa tutkittuun tietoon.

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

Täysin samaa mieltä – Toimin tällä kaudelle Jyväskylän ruokapalvelun, Kylän Kattauksen, johtokunnan puheenjohtajana, ja olen päässyt näin avainpaikalta näkemään ja vaikuttamaan myös kouluruokailun asioihin. Jyväskylässä on pitkäjänteinen suunnitelma lisätä kasvisruuan osuutta kaikessa ruokatarjoilussa ja painotus tässä kasvisruokapainotteisuudessa on juuri lasten ja nuorten ruokailuissa. 

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan luoda työpaikkoja.

Jokseenkin eri mieltä – Useimmiten pystytään löytämään keinot, joissa ympäristö- ja luontoarvojen säilymisestä pystytään huolehtimaan ilman, että se on esteenä uusien työpaikkojen syntymiselle. 

Koronakriisissä pitäisi luottaa enemmän ihmisten vapaaehtoisuuteen kuin pakkotoimiin.

Jokseenkin eri mieltä – Valitettavasti on nähty, että kaikki eivät toimi vastuullisesti, jos pohjataan vain vapaaehtoisuuteen.

Kuntani pitää tarjota maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille.

Jokseenkin eri mieltä – Tällä hetkellä Jyväskylä tarjoaa maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Tämä on todettu myös taloudellisesti järkeväksi satsaukseksi. Ehkä ikäluokassa 20-24 vuotta on jo paremmin edellytyksiä huolehtia ehkäisyn kustantamisesta myös itse.

Kuntani pitää järjestää huumeidenkäyttäjille mahdollisuus vaihtaa käytetyt neulansa puhtaisiin.

Jokseenkin samaa mieltä – Huumeidenkäyttö pitää saada vähenemään siinä missä tupakointi on vähentynyt. On kuitenkin myös järkevää, että huumeidenkäyttäjille tarjotaan mahdollisuus vaihtaa käytetyt neulat puhtaisiin, jotta voidaan ehkäistä infektioita ja tartuntojen leviämistä sekä samalla mahdollisesti huomata muu puuttumisen tai avun tarve. Lisäksi olisi hyvä, että vaihtopisteellä voi testauttaa C-hepatiitin ja HIV:n.

Kaikille vanhuksille on taattava oikeus palvelukotipaikkaan.

Jokseenkin samaa mieltä – Kaikki vanhukset eivät halua tai tarvitse palvelukotipaikkaa, mutta on tärkeää, että kullekin on saatavilla tarpeisiin vastaavat palvelut. Toiset ovat tyytyväisimpiä ja pärjäävät kotihoidon palveluilla, toisilla esimeriksi palvelukotipaikka on toiveena ja tarpeen. Meidän tulee tukea kotona pärjäämistä mahdollisimman pitkään, mutta kun tarvetta on, myös palvelukotipaikan tulee järjestyä sujuvasti.

Vanhusten käyttöön annettavat etälaitteet ovat hyvä keino vähentää hoitajatarvetta ikääntyneiden kotihoidossa.

Täysin samaa mieltä – Etälaitteiden käyttöä vanhusten hoidossa on voimakkaasti lisätty viime aikoina niin Jyväskylässä kuin yhteiskunnassa muutenkin. Vanhustenhoidon kustannukset tulevat yhä lähivuosina kasvamaan huomattavasti. Kustannusnousua loiventaa etälaitteiden ja verkkopohjaisten palveluiden käyttöönotto. Samaan aikaan on tärkeää muistaa, että etälaitteet ja etähoiva ei voi korvata ihmistä kokonaan. On otettava huomioon myös vanhusten mahdollinen yksinäisyys ja muu tarve sosiaalisiin kontakteihin.

Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään.

Jokseenkin eri mieltä – Ehkä valtionverotus on kuitenkin parempi kohde progressiolle. Toisaalta: vaikka kuntavero on ns. tasavero, tulee siihenkin jo nyt progressiivisuutta kunnallisveron perusvähennyksen myötä.

Soteuudistuksessa syntyville maakunnille pitää antaa oikeus kerätä veroa.

Jokseenkin samaa mieltä – Maakuntaveron on nähty parantavan kustannustehokkuutta, lisäävän alueiden autonomiaa ja vahvistavan demokratiaa. Hallitus on jo linjannut, että maakuntaveron käyttöönoton valmistelu aloitetaan.

Kun kunnan menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä.

Jokseenkin samaa mieltä – Jyväskylän kohdalla ei veroprosentin nostoa ole ylipäätään arvioitu kovin vaikuttavaksi keinoksi kohentaa kunnan tulopohjaa. Meidän on jatkuvasti etsittävä kustannustehokkaampia tapoja toimia, mutta hyvin kriittinen tulee olla tärkeiden palveluiden heikentämisen osalta. Meillä onneksi vaikuttaa yhä olevan myös ns. helpompia säästökohteita, kuten tilojen käytön tehostaminen.

Jos kunnan menoja pitää vähentää, miten se on tehtävä? Aseta seuraavat keinot tärkeysjärjestykseen.

Jyväskylässä keinona tosiaan myös mm. tilojen käytön tehostaminen.

Jos kunnan tuloja pitää kasvattaa, miten se on tehtävä? Aseta seuraavat keinot tärkeysjärjestykseen.

Tässä saisi olla vaihtoehtoina myös työllisyyteen ja yrittäjyyteen satsaaminen ja panostukset uusien yritysten houkuttelemiseksi Jyväskylään, ns. sijoittumispalvelut. Nämä on todettu vaikuttaviksi satsauksiksi.

Koulun on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä.

Jokseenkin samaa mieltä – Ei ole koulun ensisijaisia tehtäviä, mutta kyllä myös tämä kulttuuri, kristilliset perinteet saavat näkyä koulussa ja niitä on myös hyvä koulussa opettaa osana kulttuuria. Koulujen on hyvä tehdä jatkossakin yhteistyötä myös seurakunnan kanssa.

Perheille pitää maksaa kuntalisää alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidon tukemiseksi.

Jokseenkin eri mieltä – Tutkitusti kotihoidon tuen kuntalisä houkuttaa äitejä hoitamaan lapsiaan pidempään kotona. Tämä on toisten perheiden ja lasten kannalta hyvä, mutta toisaalta myös mahdolliseen työhön paluuseen pitää kannustaa. Kunkin perheen on hyvä voida tehdä juuri heille parhaat ratkaisut.

Kunnassani tulisi tarjota mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä suomenkielisissä kouluissa jo ennen peruskoulun kuudetta luokkaa.

Jokseenkin eri mieltä – Jyväskylässä moni muu kieli on tärkeämpi kuin ruotsi. 

Kuntani pärjäisi hyvin ilman maahanmuuttoa.

Jokseenkin eri mieltä – Maahanmuuttoa tarvitaan. Työperäinen maahanmuutto on tärkeää monella alalla. Jyväskylässä on myös mm. yliopistossa ja IT-alalla paljon Suomen ulkopuolelta tulleita työntekijöitä.

Kuntani pitää edistää oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutumista.

Täysin samaa mieltä – On tärkeää huolehtia tehokkaasta kotouttamisesta, jotta kulttuuri, tavat ja lait tulevat tutuiksi ja yhteiskuntaan integroituminen onnistuu mahdollisimman pian siten, että tulijat pääsevät myös työllistymään.

Lähikirjastoja tarvitaan nykyistä vähemmän kun kirjat ja muu aineisto muuttuvat digitaalisiksi.

Jokseenkin samaa mieltä – Fyysisiin lähikirjastorakennuksiin sisään astelevien määrä voi vähentyä, kun aineistot ovat entistä enemmän digitaalisia. On kuitenkin yhä tärkeää pitää kiinni siitä, että myös fyysisiä kirjastorakennuksia on hyvin kuntalaisten saatavilla. Jyväskylässä tulee yhä kehittää myös omatoimikirjastojärjestelmää siten, että kirjastoihin pääsee entistä laajemmilla aukioloajoilla.

Kuntani pitää antaa koulujen salit ja muut kunnalliset liikuntapaikat maksutta urheiluseurojen käyttöön kun on kyse alle 18-vuotiaiden harrastuksista.

Jokseenkin samaa mieltä – Lapsille ja nuorille tulee tarjota liikkumismahdollisuudet perheen tulotasosta riippumatta.

Päätös konserttisalin rakentamisesta pitää tehdä tulevalla valtuustokaudella.

Jokseenkin samaa mieltä – Jyväskylän surullinen ikuisuuskysymys, josta olisi jo aika päästä eteenpäin. Toisaalta yhä tuntuu, että tässä on lukkiuduttu liikaa juuri joihinkin tiettyihin malleihin ja ratkaisuihin. 

Kuntani pitää järjestää liputus Pride-tapahtuman kunniaksi.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylä on tämän järjestänyt ja siitä olen ylpeä. Yhdenvertaisuutta ei tule vastustaa, vaan edistää.

Jyväskylän on korotettava joukkoliikenteen lippuhintoja koronaepidemian aiheuttamien tulonmenetysten takia.

Täysin eri mieltä – Joukkoliikenteen tulonmenetykset Jyväskylässä ovat mittavat, mutta ei siihen auta joukkoliikenteen lippuhintojen korottaminen. Päinvastoin; kun ihmiset alkavat taas liikkua, täytyy joukkoliikenteeseen paluutakin erityisesti kannustaa. Jyväskylällä on osansa tehtävänä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siinä tärkeä keino on joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen.

Kaupungissani tulisi kokeilla maksutonta joukkoliikennettä.

Jokseenkin samaa mieltä – Jyväskylässä on ollut useita maksuttoman joukkoliikenteen kokeiluja esimerkiksi Valon kaupunki -tapahtuman aikaan. Nämä ovat olleet erittäin suosittuja. Jatketaan.

Kaupunkini tulee pyrkiä siihen, että kaikilla asuinalueilla asuu eri taustoista ja yhteiskuntaluokista tulevia ihmisiä.

Täysin samaa mieltä – On tärkeää, että asuinalueet eivät eriydy liikaa. 

Äänioikeuden ikäraja kuntavaaleissa pitäisi laskea 16 vuoteen.

Jokseenkin samaa mieltä – Tämä on osa vihreiden valtakunnallisia tavoitteita. Asiassa voisi lähteä liikkeelle kokeiluin.

Kuntani valtuusto tarvitsee käyttäytymisohjeet, joissa määritellään millainen käytös tai puhe valtuuston kokouksissa on kiellettyä.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylässä käyttäytyminen valtuustossa on onneksi ollut melko lailla asiallista. On kuitenkin hyvä, että myös kirjatut käyttäytymisohjeet, jotka käydään yhdessä läpi, on olemassa.

Politiikassa tarvitaan vahvoja johtajia, jotka panevat asiat kuntoon ilman kompromisseja.

Täysin eri mieltä – Se mitä tarkoittaa “kuntoon laittaminen” riippuu varmastikin tulkitsijasta ja näkökulmasta. Politiikkaan kuuluu kompromissien tekeminen ja sellaisten ratkaisujen etsiminen, jotka ovat hyviä mahdollisimman monille. Yhteistyöllä saadaan asioita edistettyä parhaiten.

Poliitikon velvollisuus on ennen kaikkea ajaa omien äänestäjiensä etuja.

Jokseenkin eri mieltä – Tähän olen vastannut kuntavaaleissa 2017 näin: “Valtuutetun tärkein tehtävä on tukea kunnan perustehtävän toteuttamista: “edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan”. Tämä täytyy tehdä yhteistyössä muiden valtuutettujen ja kunnan työntekijöiden kanssa kuntalaisia tarkasti kuunnellen.” Tämän takana seison yhä.

Apu

Kuntani pitäisi ostaa nykyistä enemmän palveluita yksityiseltä sektorilta.

Jokseenkin eri mieltä – Nykyinen balanssi on aika hyvä. Yksityinen on kunnalle tärkeä kumppani ja voimme oppia toisiltamme. On hyvä muistaa, että kunta on kaikissa tapauksissa vastuussa palveluiden laadusta.

Kaavoituksessa kuntani pitäisi suosia hyviä kulkuyhteyksiä ja asuntotilanteen parantamista, vaikka se tarkoittaisi luonto- ja virkistysarvoista tinkimistä.

Jokseenkin eri mieltä – Luonto- ja virkistysarvot ovat asukkaille – ja maapallolle – tärkeitä. Säilytetään tasapaino. 

Mustread

Kuntani pitää itse tuottaa vanhushoiva- ja päiväkotipalvelut eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä.

Jokseenkin eri mieltä – Sekä yksityiselle että julkiselle palvelutuotannolle on tarvetta.

Kuntani on annettava yrityksille verohelpotuksia ja halpoja tontteja yritysten houkuttelemiseksi alueelleen.

Jokseenkin eri mieltä – No ei. Yrityksiä on houkuteltava muilla keinoin kuin verohelpotuksilla ja erityisen halvoilla tonteilla. Jyväskylällä on paljon muutakin tarjota; esimerkiksi tuki tontin tai toimitilojen löytämisessä, tuki prosessien sujuvuudessa, tuki työvoiman ja työnantajan kohtauttamisessa.

Kuntalehti

Lastensuojeluun on houkuteltava työvoimaa kunnassani palkkoja nostamalla, vaikka se johtaisikin kuntaveron korotuksiin.

Jokseenkin eri mieltä – Lastensuojelun resursointi on turvattava, mutta palkkojen nostaminen ei välttämättä ole siihen osuvin keino.

Asuinalueiden eriarvoistumista pitää kunnassani estää sijoittamalla vuokra-asuntoja myös ns. paremmille alueille, joissa asuu hyvätuloisia.

Täysin samaa mieltä – On tärkeää, että asuinalueet eivät eriydy liikaa. 

MTV

Kotikuntani julkiset palvelut ovat kokonaisuutena ottaen hyvässä kunnossa.

Jokseenkin samaa mieltä – Korona on tuonut kolauksen ja taloustilanne aiheuttanut paineita. Vielä ollaan kuitenkin monin osin kohtuullisessa tilanteessa.

Kotikuntani kuuntelee asukkaitaan päätöksenteossa riittävästi.

Jokseenkin samaa mieltä – Jyväskylä tekee paljon työtä kuntalaisten osallistamisen ja kuulemisen eteen. Silti on varmasti vielä parantamisen varaakin. Välillä esimerkiksi kuntalaisaloitteiden käsittelyaika venyy pitkäksi.

Länsi-Suomi

Jos alakoulun oppilasmäärä laskee pysyvästi alle kahdenkymmenen, pitää koulu lakkauttaa.

Jokseenkin samaa mieltä – Jyväskylässä olisi näin.

Hufvudstadsbladet

Kunnassani on vähennettävä ilmastopäästöjä suunniteltua nopeammin, vaikka se johtaisi verojen kiristämiseen.

Jokseenkin samaa mieltä – Ilmastotoimia ja kuntataloutta ei ole järkevää eikä tarpeellista asettaa vastakkain. Ilmastoratkaisuihin panostamalla luodaan myös uutta yritystoimintaa. Lisäksi moni ilmastoteko säästää rahaa, esimerkiksi energiakuluja. Ruokapalveluissa taas hävikin minimointi säästää niin ikään rahaa.

Kunnassani pitää olla kaksikielisiä kouluja, joissa oppilaat voivat opiskella oppiaineita joko suomeksi tai ruotsiksi.

Jokseenkin eri mieltä – Jyväskylässä ruotsinkielinen opetus ei ole kysytyimmästä päästä, mutta meillä kuitenkin nytkin on ruotsinkielinen yhtenäiskoulu.

Maaseudun Tulevaisuus

Päätösvalta susien kaatoluvista pitää siirtää kunnille.

Täysin eri mieltä – Kaatoluvat tulee pitää Riistakeskuksella, jolla on kuntia enemmän asiantuntemusta ja parempi kokonaiskuva susikannan tilanteesta koko maassa. Suden uhanalaisuuden vuoksi on tärkeää, että poikkeuslupien myöntämisessä toimitaan tarkasti ja huolellisesti.

Julkisen lääkäripalvelun pitää olla saatavilla oman kunnan alueella.

Täysin samaa mieltä – Julkisen tulee jatkossakin olla vahva toimija Jyväskylässä.

Åbo Underrättelser

Mökkikuntien pitää saada osansa vapaa-ajan asukkaiden maksamasta kunnallisesta tuloverosta.

Jokseenkin samaa mieltä – Kysymys ei ole käytännön tasolla mitenkään yksinkertainen, vaan tähän liittyy paljon muita ratkaistavia kysymyksiä kaksoiskuntalaisuuden muiden seikkojen (esim. eroperheiden asumisjärjestelyt, kunnallinen autonomia, palveluiden järjestämisvastuu) osalta.

---

Eläinpoliittinen vaalikone

Kuntien julkisissa ruokailuissa tulee ottaa käyttöön kaksi kasvisruokapäivää viikossa.

Täysin samaa mieltä – Toimin Jyväskylän julkisista ruokailuista vastaavan Kylän Kattaus -liikelaitoksen puheenjohtajana. Kylän Kattauksessa on tehty pitkäjänteistä työtä kasvisruuan osuuden lisäämiseksi ja tätä työtä jatketaan edelleen.

Kuntien julkisissa ruokailuissa tulee pyrkiä lihankulutuksen puolittamiseen viidessä vuodessa.

Jokseenkin samaa mieltä – Lihankulutusta on kaudellani Kylän Kattauksen puheenjohtajana vähennetty ja tehty suunnitelma vähentämisestä edelleen. Lasten ja nuorten ruokailuissa vähentämisen vauhti voi olla ja on nopeampi kuin ikääntyneiden palveluissa. Vanhuksilla ruokahalu on usein heikentynyt ja ravinnonsaanti erityisen tärkeää terveyden säilyttämiseksi; siksi ikääntyneiden palveluissa täytyy hyvin tarkasti seurata heidän makumieltymyksiään ja tehdä muutoksia yhdessä heidän kanssaan etsien heille maistuvimmat kasvisruuat.
Toinen tärkeä puoli tässä asiassa on se, että niin kauan kuin eläimiä käytetään ravintona, tulee varmistaa niiden hyvinvointi. Myös tätä työtä on edistetty tällä kaudella aktiivisesti.

Kuntien julkisissa ruokailuissa tulee tarjota aina kaikille halukkaille vegaaninen ateriavaihtoehto.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylässä pääsääntöisesti jo on tarjolla. Tästä tulee toki pitää kiinni.

Kuntien tulee kantaa vastuunsa ilmastokriisistä, jossa eläintuotannolla on merkittävä rooli. Oman kuntani tulisi julistaa ilmastohätätila, jossa tunnustetaan vastuu hiilijalanjäljen pienentämisestä ja ilmastotoimien kiireellisyydestä. Kun hätätila on julistettu, tulee kuntani pitää kiinni päästövähennystavoitteista.

Täysin samaa mieltä – Kyllä.

Kissojen rajoittamattomaan lisääntymiseen tulee puuttua. Tämän vuoksi kaikki löytöeläintaloista uuteen kotiin luovutettavat kissat tulee luovuttaa leikkautettuina.

Täysin samaa mieltä – Ilman muuta. Näin Jyväskylässä myös tapahtuu.

Kuntien tulee budjetoida varoja kissapopulaatiotyötä varten. Kissapopulaatio-ongelman hoitaminen on jätetty lähes kokonaan vapaaehtoistahojen vastuulle, mutta heidän resurssinsa eivät riitä hoitamaan kaikkia apua tarvitsevia kissoja.

Jokseenkin samaa mieltä – Jyväskylässä löytöeläintyö toimii aika tehokkaasti nyt ja kodittomat kissat saadaan tyypillisesti nopeasti talteen.

Eläinsuojeluviranomaisten, kuten kunnaneläinlääkäreiden ja valvontaeläinlääkäreiden, tulee aktiivisesti valistaa kissanomistajia vastuullisesta kissanpidosta, johon kuuluvat muun muassa kissan leikkautus, tunnistusmerkintä ja rekisteröinti sekä turvallinen ulkoilu.

Täysin samaa mieltä – Toki. Tässä onneksi viranomainen ei yksin ole tehtävän päällä, vaan meillä on Jyväskylässä paljon vastuuntuntoisia yksityisiä eläinlääkäreitä sekä vapaaehtoistoimijoita, jotka nekin tekevät tätä valistustyötä.

Kuntien tulee panostaa löytöeläintoimintaan nykyistä enemmän varoja . Kuntien tulee käyttää löytöeläintoiminnan kilpailutuskriteereinä eläimille tarjottavan hoidon tasoa ja henkilökunnan osaamista.

Täysin samaa mieltä – Kyllä, kilpailutuksessa tulee olla mukana eläinten hyvinvointia varmentavia laadullisia kriteerejä. Jyväskylässä löytöeläintoiminta on ollut tiettävästi hyvällä tasolla viime vuodet – eläinten olot ovat kunnossa, löytöeläintoiminnasta vastaavalla henkilöllä on koulutus ja kokemusta myös eläinsuojelutyöstä jo ennen aloittamista löytöeläimistä vastaavana yrittäjänä.

Löytöeläinten talteenottopaikassa sairaalle tai loukkaantuneelle eläimelle tulee taata sairauden edellyttämä hoito omistajan tavoittamiseen tai tallessapitoajan umpeutumiseen saakka.

Täysin samaa mieltä – Käsittääkseni näin toimitaan Jyväskylässä. Löytöeläinten talteenottopaikalla on hyvä yhteistyösuhde paikallisen eläinlääkäriaseman kanssa.

Löytöeläinten talteenottopaikoissa eläinten pito-olosuhteiden on oltava sellaiset, että niissä pystytään takaamaan eläimen hoito, toipuminen, virikkeistäminen ja tarvittaessa totuttelu ihmisen läsnäoloon ja käsittelyyn.

Täysin samaa mieltä – Ilman muuta. Jyväskylässä tilanne on viime vuosina mennyt parempaan suuntaan ja on nyt aika hyvällä mallilla.

Valvontaeläinlääkärien määrää tulee lisätä nykyisestä, jotta eläinsuojeluvalvontaa voidaan tehdä enemmän. Tämä parantaisi myös valvontaviranomaisten työssä jaksamista ja työturvallisuutta.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylässäkin on tänä keväänä tullut ilmi tarve saada kaupunkiin toinen valvontaeläinlääkäri. Tämä asia tulee saada kuntoon viimeistään ensi vuoden talousarviosta päätettäessä.

Eläimet voivat olla vakavassa hädässä ja kiireellisen avun tarpeessa milloin tahansa, mutta valvontaeläinlääkärit työskentelevät vain virka-aikana. Eläinten ympärivuorokautisen hyvinvoinnin turvaamiseksi kunnissa ja maakunnissa tulee olla päivystävä valvontaeläinlääkäri tai muu asiantunteva toimivaltainen viranomainen kaikkina vuorokauden aikoina.

Jokseenkin samaa mieltä – Sinänsä Jyväskylässä on eläinlääkäripalveluja saatavissa hyvin myös viikonloppuisin sekä iltaisin ja öisin. Myös poliisi tekee eläimiä koskevaa viranomaistyötä, mutta poliisien kohdalla on eroja siinä kuinka paljon kullakin on asiaan perehtyneisyyttä ja miten asiat hoidetaan. Tähän tulee saada parannus.

Valvontaeläinlääkäreiden ja poliisin yhteistyötä tulee edistää eläinsuojelupoliisitoiminnan kautta siten, että poliisilaitoksille perustetaan eläinsuojelurikosten tutkimiseen keskittyviä ryhmiä.

Täysin samaa mieltä – Kyllä, alueellisesti, esim. Sisä-Suomen poliisissa.

Kuntien tulee laatia suunnitelma eläinten hyvinvoinnin edistämisestä . Suunnitelmassa kunta määrittelee, miten se edistää eläinten hyvinvointia ja arvioi toimintansa eläimiin kohdistuvia hyvinvointivaikutuksia.

Täysin samaa mieltä – Oikein hyvä esitys. Olen koko kuluvan kauden edistänyt eläinten hyvinvointiin panostamista tuotantoeläinten osalta toimiessani Kylän Kattauksen puheenjohtajana sekä mm. tehden aloitteen Jyväskylän koiraystävällisyyden kehittämisestä. Edistän tätä asiaa edelleen.

Kunnissa tulee ottaa käyttöön eläinten hyvinvointivaikutusten arviointi kaikissa päätöksissä, jotka jollakin tavoin koskettavat eläimiä.

Täysin samaa mieltä – Paljon näin jo tehdäänkin – esim. kaavoitettaessa luontoalueille tai suunniteltaessa virkistysreittejä.

Kuntiin tulee perustaa eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin, joka pyrkii edistämään eri tahojen osaamista ja yhteistyötä sekä parantamaan kunnan eläinten hyvinvoinnin ja suojelun tasoa esimerkiksi päättäjille tehtävin aloittein.

Täysin samaa mieltä – Tämäkin on oikein hyvä esitys. Edetään tätä kohti.

Aion kaikessa poliittisessa työssäni edistää eläinten oikeuksia.

Täysin samaa mieltä – Aivan kaikkiin politiikassa käsiteltäviin asioihin eivät eläimet liity, mutta kaikessa, jossa on yhtymäkohta eläimiin tai eläinten hyvinvointiin, olen jo kuluvalla kaudella nostanut aktiivisesti eläinnäkökulmaa esiin. Jos tulen valituksi jatkamaan kaupunginvaltuustossa, jatkan myös tätä työtä.

---

Sanoman vaalikone

(Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Satakunnan Kansa)

Ehdokasesittely:

Olen kauppatieteiden tohtori, työskentelen ICT-alalla ja olen kuluvan kauden kaupunginvaltuutettu. Vuoden verran olen toiminut myös kaupunginhallituksen jäsenenä voiden viikoittain olla vaikuttamassa siihen miten Jyväskylää kehitetään.

Olen laajasti perehtynyt kuntapolitiikan eri osa-alueisiin, mutta yhdeksi tärkeimmistä teemoistani olen kokenut jo pitkään eläinten asiat, mm. eläinten hyvinvoinnin edistämisen. Oman arkeni olen jakanut koirien kanssa neljävuotiaasta lähtien.

Hyvinvoinnin teemat ovat tärkeitä toki myös ihmisten osalta. Koronan jäljiltä meillä on nyt huolestuttavan paljon hyvinvointivelkaa maksettavana. Hyvä on muistaa sekin, että myös yhdenvertaisuuden vaaliminen on hyvinvoinnin tukemista.
Talous- ja työllisyysasiat vaativat jatkuvaa silmälläpitoa sen suhteen, missä on mahdollisuuksia tehdä uusia avauksia Jyväskylän tulopohjan parantamiseksi ja työllisyyden kohentamiseksi.

Perehdyn huolella ja vaalin rakentavaa yhteistyötä. Vapaa-aikaani vietän mieluiten luonnossa.

Kuntani veroprosentin on pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi

Osittain eri mieltä – Ennakkoselvitykset ovat antaneet viitteitä, että Jyväskylässä veronkorotus ei itse asiassa olisi kovin tehokas keino tulopohjan kasvattamiseksi. Meidän tulee tarkastella palveluitamme kriittisesti ja painottaa niitä, joiden vaikuttavuus on suurin.

Kuntani hankinnoissa tulisi ottaa huomioon ilmastokriteerit.

Täysin samaa mieltä – Ja näin paljossa nyt jo tehdään. Jatkossa on syytä tehdä kaikessa.

Jos kaavoituspäätöksissä joudutaan punnitsemaan asuntorakentamisen lisäämistä ja kuntalaisten helppoa pääsyä lähiluontoon, etusija on annettava asuntorakentamiselle.

Osittain eri mieltä – Luonto- ja virkistysarvot ovat asukkaille – ja maapallolle – tärkeitä. Säilytetään tasapaino. 

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

Täysin eri mieltä – Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen käyttämisen myötä olen jo vuosia haaveillut, että samanlainen joukkoliikenteen sujuvuus ja verkoston kattavuus saataisiin myös Jyväskylään. Kun joukkoliikenne Jyväskylässä paranisi, myös sen käyttö kasvaisi. Toisaalta kun käyttäjämäärä ei ole vielä saavuttanut potentiaaliaan, myöskään verkoston kattavuuden kohentamiseen ei ole massiivisesti ryhdytty. Hyvä joukkoliikenne myisi itse itsensä siten, että yksityisautoilu vähenisi luonnostaan – mutta ei loppuisi.

Kouluissa tulisi suosia perinteisiä luokkahuoneita avoimien ja muunneltavien tilojen sijaan.

Osittain samaa mieltä – Jyväskylässä koululaisia riittää ja pienten oppilasmäärien kouluja on vähän. Kun Jyväskylässä on ennemminkin suuria kouluja jo useita, tuovat luokkahuonet kaivattua rauhaa – vaikkakin myös muunneltavat tilat ovat toki tarpeen.

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi lisää kustannuksia kuntalaisille.

Osittain eri mieltä – Kouluverkkoa on tarkasteltava pitkällä tähtäimellä, kuten on tehtykin.

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

Osittain eri mieltä – Perheillä tulee olla edellytykset valita kullekin sopivin vaihtoehto.

Alle 25-vuotiaille pitäisi tarjota ilmainen ehkäisy.

Osittain eri mieltä – Tällä hetkellä Jyväskylä tarjoaa maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Tämä on todettu myös taloudellisesti järkeväksi satsaukseksi. Ehkä ikäluokassa 20-24 vuotta on jo paremmin edellytyksiä huolehtia ehkäisyn kustantamisesta myös itse.

Vanhusten hoidossa pitäisi siirtää painopistettä edelleen kotihoidon puolelle.

Osittain samaa mieltä – Meidän tulee tukea kotona pärjäämistä mahdollisimman pitkään, mutta kun tarvetta on, myös palvelukotipaikan tulee järjestyä sujuvasti.
Kaikki vanhukset eivät halua tai tarvitse palvelukotipaikkaa, mutta on tärkeää, että kullekin on saatavilla tarpeisiin vastaavat palvelut. Toiset ovat tyytyväisimpiä ja pärjäävät kotihoidon palveluilla, toisilla esimeriksi palvelukotipaikka on toiveena ja tarpeen.

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksuja pitää laskea.

Osittain samaa mieltä – Terveyskeskusten lääkäri- ja hoitajavastaanottojen maksut ovat kohtuulliset (lääkärikäynti 20,60 euroa ja hoitajakäynti enintään 10 euroa) ja ne maksetaan enintään kolmelta kerralta vuoden aikana. Suun terveydenhuollon maksut ovat kuitenkin niin korkeat, että sillä on jo vaikutusta siihen tuleeko suun terveydestä huolehdittua riittävällä tasolla.

On tärkeää, että kaikki kuntalaiset ottavat koronavirusrokotteen heti kun se on heille mahdollista.

Täysin samaa mieltä – Toivon, että vain terveydellisillä perusteilla rokote jätetään ottamatta – jos on esimerkiksi tiedossa jonkun kohdalla todennäköisyys vakavaan rokotereaktioon. Laumasuoja saavutetaan vain, jos yli 70 % meistä on rokotettu.

On hyvä asia, että homo- ja lesbopareilla on samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin samaa mieltä – Kannatan vahvasti yhdenvertaisuutta.

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylässä on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Se kyllä sopii Jyväskylään.

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Osittain eri mieltä – Kuuntelemisella, kohtaamisella ja arvistamisella saavutetaan paremmat tulokset kuin kurin lisäämisellä, vaikka myös rajat ovat rakkautta.

Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Osittain eri mieltä – 2017 kuntavaaleissa olen vastannut “Jokseenkin samaa mieltä” ja perustellut “Kunhan näihin sisältyy solidaarisuus, lähimmäisenrakkaus ja oikeudenmukaisuus.” Nyt vastaan Osittain eri mieltä, mutta täsmennän yhä samankaltaisesti: “Sikäli kun näihin sisältyy solidaarisuus, lähimmäisenrakkaus ja oikeudenmukaisuus.”

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Osittain eri mieltä – Julkinen ja yksityinen tarvitsevat toisiaan. Nyt Jyväskylässä on aika hyvä balanssi.

Enemmistö kansalaisista kykenee muodostamaan perusteltuja mielipiteitä myös monimutkaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä, jos heille annetaan riittävästi tietoa

Osittain samaa mieltä – Toivottavasti. Kaikki eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita monimutkaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja se suotakoon.

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

Osittain samaa mieltä – Tätä kohti, mutta maltillisesti. Jyväskylässä on jo alueita, joilla on perusteltua joustaa mitoituksesta, mutta toisaalta on myös alueita, joilla autopaikkojen vähyys suhteessa asuntomäärään on ongelma (mukaan lukien Äijälänranta).

Kunnassani pitää toimia niin, että asuinalueet eivät eriydy liikaa toisistaan asukkaiden varallisuuden tai etnisen taustan mukaan

Täysin samaa mieltä – Juuri näin. Tekee myös yhteiskunnallisesti hyvää, että eri tuloluokat ja etnisiin taustoihin kuuluvat ihmiset ovat enemmän vuorovaikutuksessa.

Kuntien kannattaa tukea kaupunginteatteria ja -orkesteria, sillä ne lisäävät kaupungin vetovoimaa enemmän kuin kustannuksia.

Osittain samaa mieltä – Kulttuuri luo hyvinvointia ja vireyttä. Jyväskylä toki tukeekin kaupunginteatteriaan ja sinfoniaorkesteriaan, kuten myös muita alueen kulttuuritoimijoita. Mutta lisäävätkö kaupunginteatteria ja sinfoniaorkesteri Jyväskylän vetovoimaa enemmän kuin kustannuksia – tämä väite on kyseenalainen.

Lähikirjastojen rahoitus on pidettävä nykytasolla, vaikka kunnassani etsittäisiin säästökohteita

Osittain samaa mieltä – Kirjastot ovat erittäin tärkeitä. Kirjastotoiminta on upeaa siksikin, että se on kaikille eikä kysy varallisuutta tai tulotasoa. Kirjasto kuitenkin myös elää ajassa ja digitalisaatio muuttaa kirjastonkin muotoa – kun entistä useammat valitsevat fyysisessä kirjastorakennuksessa vierailemisen sijaan kirjastojen digisisällöt, tämä voi tarjota myös säästömahdollisuuksia. 

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Osittain eri mieltä – Ennakkoselvitykset ovat antaneet viitteitä, että Jyväskylässä veronkorotus ei itse asiassa olisi kovin tehokas keino tulopohjan kasvattamiseksi. Meidän tulee kyllä tarkastella palveluitamme kriittisesti ja painottaa niitä, joiden vaikuttavuus on suurin, mutta mahdollinen karsinta tulee tehdä niin, että haitat eivät ole hyötyjä suuremmat. Minulle on tärkeää, että panostamme mm. hyvinvointiin ja jos karsinta heikentäisi hyvinvointia, silloin veronkorotus on karsintaa parempi keino.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Osittain eri mieltä – Tuloeroissa ei kyllä useinkaan ole kyse lahjakkuudesta tai ahkeruudesta, vaan esimerkiksi alavalinnasta, sattumasta tai paremmista lähtökohdista. Tämä on tarpeen muistaa. Koulutus ja varallisuus myös periytyvät. 

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Osittain eri mieltä – Toivon, että eivät ole – pelkään, että ovat. Suomalaisten ikääntyminen nostaa kustannuksia huomattavasti – tarvitaan fiksuutta löytää uusia, tehokkaita – ja silti hyvinvoinnin säilyttäviä – tapoja vastata tähän.

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Osittain eri mieltä – Onneksi ympäristöä ja talouskasvua ei kyllä tyypillisesti tarvitse nähdä toisilleen vastakkaisina asioina, vaan myös toisiaan tukevina. Yleensä pystytään löytämään keinot, joissa ympäristöstä pystytään huolehtimaan ilman, että se on esteenä talouskasvulle tai uusien työpaikkojen syntymiselle.

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin samaa mieltä – Ympäristöstä huolehtimisessa täytyy katsoa pitkälle – kymmenien, satojen ja tuhansien vuosien päähän.

Supistettu Hippos-hanke on laitettava jäihin ja arvioitava hanketta myöhemmin uudelleen.

Osittain eri mieltä – Hippokselle tarvitaan joka tapauksessa toimia pian – nykyisten rakennusten kunto ei enää kestä odotuttamista.

Säännöllinen lentoliikenne Jyväskylään on niin tärkeää, että tarvittaessa se on varmistettava kaupungin rahallisella tuella.

Osittain eri mieltä – Loppujen lopuksi lentäminen Jyväskylästä Helsinkiin ei lyhennä matka-aikaa huomattavasti junamatkustamiseen verrattuna. Ennemmin kuin kaupungin tuki, tähän voisivat osallistua alueen yritykset, joille lentoliikenne on tärkeää.

Jyväskylä tarvitsee yhä erillisen musiikkisalin.

Osittain samaa mieltä – Jyväskylässä on paljon tiloja liian vähäisillä käyttöasteilla. Yhteiskäyttö kaupunginteatterin kanssa, varsinkaan kapunginteatterin nykyisissä tiloissa, ei kuitenkaan ole kovin toimiva ratkaisu, kun käyttöajatkin olisivat usein päällekkäiset. On kuitenkin Jyväskylän kaiken tilankäytön kohdalla edistettävä sitä, että vajaakäyttö on minimissä.

Keskustan kehittämisessä on panostettava erityisesti kivijalkakauppojen määrän lisäämiseen, jotta ihmiset kävisivät hypermarketien sijaan myös keskustassa.

Täysin samaa mieltä – Keskustan viehätysvoima on paljolti kivijalkakaupoissa. Keskustan kehittämistä ja sen vetovoiman säilyttämistä tulee jatkaa määrätietoisesti.

Jyväskylän tulee ottaa käyttöön pormestarimalli.

Osittain samaa mieltä

Hallitus on säätämässä ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollistavaa lakia kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan. Ruuhkamaksut pitää ottaa käyttöön kaupunkiseuduilla.

Osittain samaa mieltä – Ymmärrän tämän hyvin pääkaupunkiseudulla, jossa on hyvä julkinen liikenne. Jyväskylän julkinen liikenne ei kuitenkaan mahdollista täysin sen varaan heittäytymistä, joten ruuhkamaksut eivät täällä olisi ihan reiluin keino. Ennemmin jatketaan yhä julkisen liikenteen kehittämistä ja pyöräilyverkostosta huolehtimista eli edetään positiivisin keinoin.

Hallituksen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 1,55 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun niin, että taloudelliset kustannukset tulevat esteeksi autolla töihin kulkemiselle.

Osittain samaa mieltä – Samaa mieltä toki tämän radikaalin ‘kauhu’kuvan kanssa: “Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun niin, että taloudelliset kustannukset tulevat esteeksi autolla töihin kulkemiselle.”, mutta en näe, että Jyväskylässä oltaisiin lähelläkään tuollaista riskiä. On myös muistettava, että autoissa on nykyään hyvin valinnanvaraa ilmastoystävällisyydessä.

Helsinki julisti syyskuussa ilmastohätätilan, joka alleviivaa kunnan vastuuta hiilijalanjäljen pienentämisestä ja ilmastotoimien kiireellisyydestä. Kotikuntani tulee julistaa alkavalla valtuustokaudella ilmastohätätila.

Osittain samaa mieltä – Tämä on yksi keino kirittää ilmastotoimia. Ei kuitenkaan ainoa – Jyväskylällä on jo nyt esimerkiksi ‘Resurssien viisas käyttö’ yhtenä strategiakärkenään sekä hyvä Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelma ja Jyväskylän tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Luxemburg pyrkii vähentämään yksityisautoilua maksuttomalla julkisella liikenteellä. Myös Tallinnassa julkinen liikenne on maksutonta alueen asukkaille. Kotikuntani pitää siirtyä maksuttomaan julkiseen liikenteeseen, vaikka se nostaisi veroäyriä.

Täysin eri mieltä – Jyväskylässä on ollut useita hyvin onnistuneita maksuttoman joukkoliikenteen kokeiluja esimerkiksi Valon kaupunki -tapahtuman aikaan. Nämä ovat olleet erittäin suosittuja. Kokonaan maksuttomuuteen siirtymisellä olisi kuitenkin kohtuuttoman iso hintalappu ja maksuttomuudesta huolimattakaan tuskin käyttäjämäärä kasvaisi odotusten mukaisesti. Jyväskylässä tärkeintä on kehittää joukkoliikenneverkostoa ja lyhentää matka-aikoja.

Kuntien taloutta on avitettu koronatuella, mutta koronakriisin todellinen hintalappu paljastuu vasta viipeellä. Kotikunnassani on kiristettävä ennemmin veroja kuin leikattava menoja talouden vakauttamiseksi koronakriisin jälkeen.

Osittain eri mieltä – Jyväskylän kohdalla ei veroprosentin nostoa ole ylipäätään arvioitu kovin vaikuttavaksi keinoksi kohentaa kunnan tulopohjaa. Meidän on jatkuvasti etsittävä kustannustehokkaampia tapoja toimia, mutta hyvin kriittinen tulee olla tärkeiden palveluiden heikentämisen osalta. Meillä onneksi vaikuttaa yhä olevan myös ns. helpompia säästökohteita, kuten tilojen käytön tehostaminen.

Kuntien kiinteistöverotulot ovat noin kaksi miljardia euroa. Vaikeutuva taloustilanne voi tuoda paineita nostaa kiinteistöveroprosentteja. Kotikuntani tulee paikata kassaansa kiinteistöveroluokkien nostolla.

Osittain eri mieltä – En kannata tätä. On muistettava, että omakotitaloasukkaissakin on pienituloisia ja vähävaraisia ja että kiinteistöveron nosto osuisi toisaalta myös mm. kerrostaloasukkaisiin ja pienituloisiinkin vuokra-asujiin – siis kaikkiin. Jos on valittava kiinteistöveron ja kunnallisveron korottamisen väliltä, valitsen kunnallisveron – siihen kuitenkin osuu välillisesti myös progressiota. 

Väestökato koettelee Suomessa kovimmalla kädellä alle 5 000 asukkaan kuntia. Osalle kunnista lakisääteisistä tehtävistä suoriutuminen tulee olemaan vaikeaa. Siitä huolimatta koko Suomi on pidettävä asuttuna ja pienten kuntien on pystyttävä pysymään itsenäisinä.

Osittain samaa mieltä – Toisaalta korona ja etätöymahdollisuuksien voimakas yleistyminen on lisännyt maallemuuttoa ja kasvattanut myös pienten maaseutukuntien elinvoimaa – hyvä niin. Elämisen mahdollisuuksien tuleekin säilyä myös väestökeskittymien ulkopuolella. Kuntien itsenäisyys ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan kunta voi kyllä olla myös maantieteellisesti suurempi yksikkö.

Kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, eivätkä pääomatuloilla elävät siten osallistu kunnallisten palvelujen maksamiseen. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin.

Osittain eri mieltä – Pääomatuloista maksetaan veroa valtiolle ja valtio rahoittaa kuntien toimintaa.

Keskeinen kysymys kunnissa on, miten palveluja tuotetaan. Julkisia palveluja tulee ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.

Osittain eri mieltä – Jyväskylässä on ulkoistettu julkisia palveluita, mm. terveydenhuollon palveluita, mutta on tärkeää, että myös kunta itse säilyy vahvana palveluntuottajana. Nykyinen balanssi on ihan hyvä.

Sukupuolitietoinen budjetointi ottaa huomioon talousarvion ja julkisen talouden päätösten vaikutukset eri sukupuoliin. Toimintatapaa on pilotoinut Suomessa Helsinki. Kuntani tulee ottaa käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylässä tehdään jo paljon päätösten sukupuolivaikutusten ennakkoarviointeja, jolloin selvitetään miten minkäkinlainen päätös vaikuttaisi eri sukupuolten palveluihin ja edellytyksiin ja voidaan tarpeen mukaan ottaa mahdolliset puutteet jo ennalta huomioon suunnittelussa. Sukupuolten tasa-arvo on tärkeä teema.

Kouluissa tapahtuvasta väkivallasta puhutaan yleisesti koulukiusaamisena. Julkisessa keskustelussa on pohdittu, vähätteleekö termi raaempia tekoja. Koulukiusaamisen sijaan kotikunnassani tulee siirtyä käyttämään lainvastaisista teoista termiä kouluväkivalta.

Osittain samaa mieltä – Nuorten käyttäytymisen paikoin näkyneeseen raaistumiseen tulee suhtautua vakavasti.

Koska alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, kouluissa tapahtuvista lainvastaisista teoista ei käytetä rikos-termiä. Kouluissa oppilaaseen kohdistuvat selvästi lainvastaiset teot pitää siirtää suoraan poliisin ja/tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi.

Täysin samaa mieltä – Kuitenkin myös kouluissa tulee käsitellä vakavatkin teot.

Poikien oppimistulokset ovat heikentyneet. Opetushallitus on nostanut yhtenä keinona esiin miesopettajien määrän lisäämisen. Mieskiintiöt pitää palauttaa opettajankoulutukseen, sillä mies on pojille koulussa parempi roolimalli kuin nainen.

Osittain eri mieltä – Sukupuoli ei määrittele sitä onko hyvä roolimalli.

Pienenevät ikäluokat luovat painetta lopettaa kouluja entisestään. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on pitänyt 5 000 asukkaan väestöpohjaa riittävänä perus- ja yläkoulun pyörittämiseen. Pienet koulut tulee säilyttää, vaikka se tulisi kunnalle kalliimmaksi.

Osittain samaa mieltä – On tärkeää, että ainakin nuorimmat lapset voivat käydä koulua ilman kohtuuttoman pitkiä koulumatkoja. 

Koulujen ja kirjastojen wc-tiloja on muutettu Suomessakin sukupuolineutraaleiksi trans- ja muunsukupuolisten tasavertaisen kohtelun takia. Kotikuntani tulee muuttaa koulujen ja kirjastojen wc-tilat sukupuolineutraaleiksi tulevan valtuustokauden loppuun mennessä.

Osittain samaa mieltä – WC-tilojen muuttaminen sukupuolineutraaliksi on ollut monissa kohdin onnistunut ratkaisu.

Suomalaisista 1,2 miljoonaa asuu yksin. Kasvukeskuksissa kysyntä pienille sinkkujen ja lapsettomien parien asunnoille on kasvanut. Pienten asuntojen rakentamista tulee lisätä kuntien asumiskeskuksissa ja kaupunkien keskusta-alueilla perheasuntojen kustannuksella.

Täysin samaa mieltä – Opiskelijakaupunki Jyväskylässä tähän on tarvetta.

Yksineläjistä suuri osa on nuoria ja ikääntyneitä. Asunnon ostaminen esimerkiksi Helsingistä voi olla vaikeaa yksineläjille. Pienituloisille yksineläjille pitäisi maksaa sinkkulisää. 

Osittain samaa mieltä – Yksineläjien asioista pitäisi puhua enemmän! Sinkkulisä on hyvä avaus, jota tulisi selvittää enemmän. Sinkkulisän rahoitus ei kuitenkaan voisi tulla kunnilta, vaan se osuisi enemmän Kelan tai muutoin valtion rahoitukseen.

Kunnan on mahdollista maksaa kotihoidontukeen kuuluvan hoitorahan ja -lisän päälle kuntalisää, mutta suuri osa kunnista ei sitä maksa. Kotikuntani pitää maksaa kotihoidon kuntalisää.

Osittain eri mieltä – Tutkitusti kotihoidon tuen kuntalisä houkuttaa äitejä hoitamaan lapsiaan pidempään kotona. Tämä on toisten perheiden ja lasten kannalta hyvä, mutta toisaalta myös mahdolliseen työhön paluuseen pitää kannustaa. Kunkin perheen on hyvä voida tehdä juuri heille parhaat ratkaisut.

Tulotason tai synnyinmaan mukainen alueellinen eriytymiskehitys eli segregaatio herättää turvattomuuden tunnetta. Paras keino estää slummiutumista on kaavoittaa samalle alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja.

Täysin samaa mieltä – On tärkeää, että asuinalueet eivät eriydy liikaa. Asuinalueilta on hyvä löytyä paitsi niin omistus- kuin vuokra-asuntoja, myös niin omakotitaloja kuin rivi- ja kerrostalojakin, sekä mm. palveluasumista. Myös palveluiden tasaisesta jakautumisesta tulee huolehtia.

Palveluseteli on yksi tapa järjestään kunnan vastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelien käyttöönottoa tulee lisätä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hoitojonojen lyhentämiseksi.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylässä palveluseteliä on käytetty jo melko runsaasti, mm. suun terveyden jonojen lyhentämistarpeissa. Tässä onkin esimerkki tilanteesta, jossa julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteistyö on tarpeen ja toimii hyvin.

Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen sote-uudistus siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta maakuntien harteille. Talousvaikeuksissa kuntien leikkauslistat kohdistuvat pakon edessä sote-uudistuksen jälkeen yhä useammin koulutukseen.

Osittain eri mieltä – Sivistyspalvelut ovat merkittävin kunnan menoerä sote-uudistuksen siirtäessä sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta pois. Siten on odotettavissa, että sivistyspalveluihin kohdistuu leikkausuhkaa. Mennään kuitenkin positiivisen kautta etsien keinoja vahvistaa kunnan tulopohjaa ja elinvoimaa, esimerkiksi houkuttelemalla lisää yrityksiä Jyväskylään ja tehostamalla työllisyystoimia.

Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen kunnissa on yleistynyt, mutta läheskään kaikki eivät sitä tarjoa. Nykyhallituksen ohjelmaan on kirjattu kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Kotikuntani pitää tarjota ilmaista ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille.

Osittain eri mieltä – Kokeilun kautta vaikuttavuutta suhteessa kustannuksiin on hyvä selvittää. Tällä hetkellä Jyväskylä tarjoaa maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Tämä on todettu myös taloudellisesti järkeväksi satsaukseksi. Ehkä ikäluokassa 20-24 vuotta on jo paremmin edellytyksiä huolehtia ehkäisyn kustantamisesta myös itse.

Monissa maissa valvotut pistotilat täydentävät muuta huumehaittoja vähentävää toimintaa. Huumeiden valvotut käyttötilat ovat hyvä keino torjua huumeongelmaa.

Täysin samaa mieltä – Huumeidenkäyttö pitää saada vähenemään siinä missä tupakointi on vähentynyt. Valvottujen käyttötilojen myötä voisi olla helpompaa samalla huomata muu avun tarve.

Kuntien energiantuotanto on murroksessa hiilineutraalisuustavoitteiden myötä. Kotikuntani pitää luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmityksessä, vaikka se tarkoittaisi kallistuvaa energiaa tai korkeampaa verotusta.

Osittain samaa mieltä – Kestävällä tavalla kyllä.

Kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja on siten keskeinen toimija tuulivoiman kaavoituksessa. Tuulivoimaa ei saa rakentaa liian lähelle asumista eikä maisemallisesti herkille alueille.

Osittain samaa mieltä – Kaavoituksella voidaan osoittaa ne sijainnit, joissa tuuliolosuhteet ovat otollisimmat, mutta samaan aikaan vähintään yhtä tärkeänä: haitat ihmisille, ympäristölle sekä eläimille vähäisimmät ja myös olemassa oleva infrastruktuuri tukee tuulivoiman sijoittamista. Tuulivoimatuotanto on hyvä asia, mutta viime vuodet ovat osoittaneet, että yksioikoista se ei ole – sijoittelu on syytä katsoa tarkasti, samoin vastuu- ja kustannuskysymykset.

Jyväskylän kulttuuriväki kokee olevansa “liikuntapääkaupungissa” paitsiossa; kunnon konserttisaliakin on kaivattu jo ikuisuus. Sen sijaan Hippos2020-hanketta ajetaan vaikeuksista huolimatta eteenpäin. Investointien painopistettä pitäisi siirtää urheilusta kulttuuriin.

Osittain eri mieltä – Kulttuurin ja liikunnan tulee olla tasapainossa – molemmat ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Osin kyseessä ovat eri käyttäjäryhmät ja käyttäjät ja siksikin on tärkeää, että niin kulttuuri- kuin liikuntapalvelutkin tulevat huomioiduiksi ja riittävästi resursoiduiksi.

P-Paraati-pysäköintihallin rakentaminen on määrä aloittaa ensi kesänä. Puisto kaivetaan laajalti auki ja rakennetaan uudelleen kannen päälle. Hinnaksi on arvioitu 20 miljoonaa euroa. Kirkkopuiston alle kaavailtu parkkihalli on toteutettava suunnitellusti.

Osittain samaa mieltä – Ei ole ihan tosi väite, että puistoa kaivettaisiin laajalti auki. Kaivetaan, mutta ei massiivisesti. P-Paraati sijoittuu enemmän nykyisten katujen kuin kirkkopuiston alle. En itsekään ole ollut P-paraatista alkujaan innostunut ja olen esittänyt siitä kriittisiä kysymyksiä myös valtuustossa, mutta sen pysäyttäminen tässä vaiheessa ei ole enää oikein mahdollista eikä järkevää. P-Paraati on tärkeä myös vastikään rakennetuille kiinteistöille, Reimarin ja Valtiontalon käyttäjille ja yrityksille.

Kuntaliitosten jälkeen eri palveluiden määrä muun muassa Korpilahdella, Säynätsalossa, Tikkakoskella ja Vaajakoskella on hiipunut vuosi vuodelta. Kadonneita palveluita on ryhdyttävä palauttamaan pieniin taajamiin.

Osittain eri mieltä – Fiksu keino pitää palveluista kiinni on toteuttaa niitä liikkuvina – esimerkiksi palveluautot ja tiettyinä päivinä päivystys eri toimijoiden yhteisköytössä olevissa tiloissa.

Keski-Suomen keskussairaalan eli Sairaala Novan rakentamisen hintalappu nousi 330 miljoonasta yli 450 miljoonaan, minkä lisäksi laitteisiin meni sata miljoonaa. Jyväskylän osuus laskusta on noin puolet. Sairaala tuli liian kalliiksi.

Osittain samaa mieltä – Nouseviin kustannuksiin olisi tullut voida varautua paremmin ajoissa. Nyt iso hintalappu selvisi kunnille kohtuuttoman myöhään. Sairaala itsessään on hyvä.

Myös ruutukaava-alue on näivettymässä kaupallisten palveluiden osalta. Jyväskylä kaavailee keskustan asukasmäärän tuplaamista 15 000:sta 30 000:teen. Jyväskylän ydinkeskustaan on rakennettava runsaasti lisää asuntoja.

Osittain samaa mieltä – …mutta myös säilytettävä keskustan houkuttelevuus kauppojen ja palveluiden osalta.

---

JYVÄSKYLÄ TARVITSEE TAIDETTA! -kysely kuntavaaliehdokkaille

1. Kaupungin strategisia kärkiä ovat hyvinvointi, elinvoima ja resurssiviisaus. Miten näet taiteen vapaan kentän roolin kaupungin strategian toteuttajana?

Taiteen vapaa kenttä toteuttaa strategiakärjistä jokaista: 1) kulttuuri luo hyvinvointia ja vahvistaa kaupungin elinvoimaa ja on resurssiviisasta, että toimijoina on kaupungin oman toiminnan lisäksi myös vapaan kentän toimijat, jolloin useamman kuntalaisen erilaisiin tarpeisiin vastataan paremmin.

2. Miten kaupungin ja taiteen vapaan kentän kumppanuutta tulee mielestäsi kehittää?

Ainakin vuoropuhelua lisäämällä, yhdessä ideoimalla ja toteuttamalla ja yhteistyöllä tapahtumissa ja tempauksissa sekä nostamalla kaupungin omassa viestinnässä myös taiteen vapaan kentän toimijoiden toimintaa aktiivisesti esiin (jatkossakin). Myös kaupungin omien tilojen käyttöä voisi tehostaa tarjoamalla tiloja enemmän käyttöön taiteen vapaan kentän toimijoille.

3. Miten kunta voi itse työllistää sekä edistää taiteilijoiden työllistymistä?

Esimerkiksi tekemällä hankintoja taiteen vapaan kentän toimijoilta, hyvinä esimerkkeinä korona-ajan musikaalit, teatteri ja musiikkiesitykset eristyksiin joutuneiden ikääntyneiden iloksi.

4. Millä keinoin taiteen vapaan kentän rahoitusta voidaan tulevina vuosina Jyväskylässä nostaa valtakunnallisesti vertailukelpoiselle tasolle?

Kaupungin tulopohjaa tulee saada kohennettua erityisesti työllisyyden nousun ja uusien yritysten kaupunkiin saamisen myötä. Kun tulopohjaa saadaan paremmalle tolalle, taloutta tasapainoon, on mahdollisuuksia enemmän. Aina on myös hyvä koota toimijat yhteiseen keskusteluun, jossa etsitään ratkaisuja, jotka toimisivat kaikille osapuolille.

5. Kuinka seuraavalla valtuustokaudella voidaan elvyttää ja voimistaa koronan takia taloudellisesti ahdinkoon joutunutta kulttuurikenttää?

Kaupungin taloustilanteen ollessa hankala helpoimpia ovat keinot, jotka ovat kustannusystävällisiä myös kaupungille; esimerkiksi kaupungin viestintä pystyisi tukemaan kulttuurikentän toimijoita enemmän tarjoamalla näkyvyyttä ja tukemalla tiedottamisessa. Myös rahallisia tukia on syytä suunnata erityisesti kulttuurikentän toimijoihin. Kaupunginhallituksen jäsenenä olen kaupunginhallituksessa pyytänyt viranhaltijoita selvittämään keinoja tukea kulttuurin parista elantonsa saavia ja saaneita.

6. Mikä paikka taiteella on tulevaisuuden yhteiskunnassa? Mitä taide tarjoaa 2030 luvulla?

Eittämättä tärkeä. Eiköhän 2030-luvulla taide tarjoa jälleen jotain sellaista uutta hyvää, mitä emme nyt osaa vielä kuvitellakaan. Elämyksellisyyttä, hyvinvointia, innovaatioita, kehittymistä. Mutta tämän toteutumiseksi tarvitaan yhteiskunnan tukea ja yksilöiden paluuta taiteen pariin.

---

Iltalehti

1. Verotusta ei pidä kunnassani enää nostaa, vaan etsiä mieluummin menoleikkauksia.

Jokseenkin samaa mieltä – Ennakkoselvitykset ovat antaneet viitteitä, että Jyväskylässä veronkorotus ei itse asiassa olisi kovin tehokas keino tulopohjan kasvattamiseksi. Meidän tulee tarkastella palveluitamme kriittisesti ja painottaa niitä, joiden vaikuttavuus on suurin, mutta mahdollinen karsinta tulee tehdä niin, että haitat eivät ole hyötyjä suuremmat. Minulle on tärkeää, että panostamme mm. hyvinvointiin ja jos karsinta heikentäisi hyvinvointia, kuitenkin silloin veronkorotus on menoleikkauksia parempi keino.

2. Uskon hallituksen sote-uudistuksen parantavan kuntani sosiaali- ja terveyspalveluita.

Jokseenkin samaa mieltä – Ei välittömästi, mutta ajan kanssa, kun prosessit saadaan toimiviksi.

3. Vanhusten huolehtimiseen niin kodeissa kuin laitoksissa pitäisi suunnata lisää rahaa, vaikka se olisi pois lasten kouluttamisesta ja hoitamisesta.

Neutraali – Ei näitä tule asettaa vastakkain eikä ole tarpeen asettaa vastakkain.

4. Koulu- ja päivähoitoverkostoa ei saa supistaa, vaikka se kiristäisi kunnan taloutta.

Jokseenkin eri mieltä – Kouluverkkoa on tarkasteltava pitkällä tähtäimellä, kuten on tehtykin.Kouluverkkoa on tarkasteltava pitkällä tähtäimellä ja päivittäen muuttuviin lapsimääriin ja lapsimääräennusteisiin, kuten on tehtykin. Itsetarkoituksellista ei ole supistaa eikä itsetarkoituksellista ole säilyttää, vaan oleellista on vastata tarpeisiin.

5. Vanhusten hoivapalvelujen tuottamista ei pitäisi ulkoistaa yhtään enempää yksityisille yrityksille.

Jokseenkin samaa mieltä – Ei tämä ole ehdoton näkemys. On hyvä, että yksityinen ja julkinen toimivat yhdessä ja yksityinen täydentää julkisen tarjontaa. Mutta näen tärkeäksi, että julkinen toimija säilyy vahvana.

6. Kuntani on lisättävä resursseja turvallisuuden parantamiseksi, jotta turvattomuuden tunne ei lisäänny, vaan vähenee.

Jokseenkin samaa mieltä – Nämä resurssien lisäämisen kysymykset eivät ole näin yksiselitteisiä. Tärkeintä on päivittää toimintapoja tarpeisiin vastaaviksi; aina ei tarvitse olla kyse resurssien lisäämisestä, että toiminnallisesti jotain saadaan kohennettua. Turvattomuuden tunnetta kuitenkaan ei tulisi olla kenelläkään ja sikäli kun tämä on kaupungin käsissä, on kaupungin toimittava turvallisuuden parantamiseksi.

7. Kannatan asunnottomuuden vähentämistä järjestämällä sosiaalisesti tuettua asumista, vaikka niitä tulisi omalle asuinalueelleni.

Täysin samaa mieltä – Ylipäätään asuinalueet eivät saa eriytyä.

8. Kuntaani voi ottaa lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Jokseenkin samaa mieltä – Jyväskylän asukasluku on muutoinkin jatkuvassa kasvussa, kyllä tänne mahtuu lisää myös pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

9. Kuntaani pitäisi rakennuttaa lisää edullisia vuokra-asuntoja.

Täysin samaa mieltä – Tämä hillitsee myös yksityisen sektorin vuokrahintojen nousua. 

10. Kuntani tulisi pyrkiä eri keinoin tonttien hinnoilla ja verotuksella lisäämään omistusasumisen houkuttelevuutta kunnassani.

Jokseenkin eri mieltä – Omistusasuminen ei ole mikään itsetarkoitus. Toiselle sopii omistusasuminen, toiselle vuokra-asuminen, kolmannelle jotain siltä väliltä tai jokin ihan muu ratkaisu. Kaikki on Jyväskylässä mahdollista. Jyväskylän tonttihinnat ovat useimmiten aika kohtuulliset eikä kiinteistöverokaan mahdottomissa lukemissa ole.

11. Kotikuntaani pitäisi rakentaa lisää tuulivoimaa tai muita uusiutuvan energian lähteitä.

Jokseenkin samaa mieltä – Mutta ei mihin tahansa eikä millä tahansa ehdoilla. Erityisesti Salolan tuulivoimapuiston suunniteltu sijoittuminen on ongelmallinen. Siitä tehdään ratkaisu tulevalla kaudella. Suhtaudun asiaan kriittisesti. Mutta varmasti Jyväskylässäkin on muita hyviä sijainteja, esim. lähellä olemassa olevaa infrastruktuuria, mutta etäämmällä asutuksesta ja arvokkaista luontoarvoista. Myös mm. aurinkovoimaa tulee lisätä.

12. Energia-alalla suunnitellaan pienydinvoimaloita. Hyväksyn sellaisen sijoittamisen kuntaani.

Jokseenkin eri mieltä – Suhtautumiseni on tässä vaiheessa kriittinen, mutta lisätieto ja lisäselvitykset suuntaavat asiaa paremmin.

13. Kunnan on ennemmin helpotettava yksityisautoilua kuin kehitettävä julkista liikennettä.

Täysin eri mieltä – Jyväskylässä yksityisautoilu on jo varsin sujuvaa, vaikka toki aina on myös ongelmakohtia, joita tulee ratkoa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksikin tulee kehittää julkista liikennettä siten, että se olisi jatkossa yhä useammalle houkutteleva vaihtoehto liikkumiseen.

14. Kunnan pitää tehdä lisää pyöräteitä, vaikka ne veisivät tilaa autokaistoilta.

Neutraali – Molemmat tarvitsevat yhä tilansa.

15. Kuntani pitää panostaa merkittävästi sähkö- ja kaasuautoilun infrastruktuuriin, kuten esimerkiksi latauspaikkoihin.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylässä onkin erityisesti kaasuautoilun infrastruktuuri kohentunut viime vuosina uusien tankkausasemien myötä.

16. Kannatan viikoittaisia kasvisruokapäiviä kouluihin kunnassani.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylässä kasvisruokapäivät ovat olleet kouluissa jo pitkään. Toimin Jyväskylän ruokapalvelu Kylän Kattauksen puheenjohtajana. Kylän Kattauksessa on tehty jo pitkään työtä kasvisruuan osuuden ja suosion kasvattamiseksi.

17. Kannatan vuosittaista Pride-viikon sateenkaariliputusta kunnassani.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylä on sateenkaariliputtanut ja toivottavasti liputtaa jatkossakin.

18. Ei haittaa, että yhteiskunnassa jotkut ryhmät ovat paremmassa taloudellisessa asemassa kuin toiset.

Neutraali – Toivon perustulon etenevän vihdoin. Sinänsä kyllä on perusteltua, että työssäkäyvän tulotaso on parempi kuin työelämän ulkopuolella olevan; työpanoksesta kuuluu saada korvaus. On kuitenkin muistettava, että työelämän ulkopuolella oleminen ei läheskään aina ole yksilöstä itsestään kiinni. Suuria tuloeroja en kannata.

19. Mielestäni yhteiskunnan ei pitäisi ohjata vahvasti siihen, että äiti ja isä ovat perhevapaalla yhtä paljon lasten kanssa kotona.

Täysin eri mieltä – Kyllä pitäisi. Vanhemmuus ja vanhemmuden kulut olisi suotava jakaa mahdollisimman tasan – mutta toki on tarpeen muistaa, että eri perheille sopivat erilaiset ratkaisut ja sitä tulee kunnioittaa.

20. Monikulttuurisuuden edistäminen lisäämällä maahanmuuttajien määrää kunnassani on hyvä asia.

Jokseenkin samaa mieltä – Maahanmuuttoa tarvitaan. Työperäinen maahanmuutto on tärkeää monella alalla. Jyväskylässä on myös mm. yliopistossa ja IT-alalla paljon Suomen ulkopuolelta tulleita työntekijöitä. Meidän tulee kantaa vastuumme myös auttamisesssa.

21. Hyvinvointikeskustoimintaa ei pitäisi keskittää nykyistä enempää.

Jokseenkin samaa mieltä – On tärkeää, että palvelut ja kohtaamispaikat ovat kuntalaisia lähellä tai ainakin hyvin saavutettavissa.

22. Oman äidinkielen (muun kuin suomen tai ruotsin) opetusta ei saa lakkauttaa Jyväskylässä.

Jokseenkin samaa mieltä – Tulee kuitenkin miettiä resurssiviisaimmat tavat toteutukseen.

23. Jyväskylän kaupungin pitäisi tarjota maksuttomia liikuntapalveluita myös 20-29-vuotiaille.

Täysin samaa mieltä – Ja Jyväskylä niitä tarjoaakin – sitä enemmän, mitä laajemman kentän liikuntapalveluita tunnistamme.

24. Lasten ja nuorten rapistuvaa lukutaitoa pitäisi vahvistaa lisäämällä draamakasvatus- ja teatteritoimintaa.

Jokseenkin samaa mieltä – Keinot monipuolisesti käyttöön

25. Kannatan nykyistä Hippos2020-hankkeen hankesuunnitelmaa.

Jokseenkin samaa mieltä – Nykyinen suunnitelma hankkeen toteuttamiseksi on taloudellisesti järkevämpi kuin siitä vetäytyminen ja huonokuntoisten liikuntatilojen osin peruskorjaaminen, osin uudisrakentaminen täysin omalla rahalla.

---

Nuorten vaalikone

Ehdokasesittely:

Olen kauppatieteiden tohtori ja työskentelen ICT-alalla. Olen kuluvan kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Teemojani ovat mm. hyvinvointi, yhdenvertaisuus, osallisuus, mahdollistava elinkeinopolitiikka ja työllisyys, luonto, vastuullisuus sekä eläinten hyvinvointi. Asun Äijälänrannassa puolisoni Miian sekä espanjanvesikoiramme Vivan kanssa. Harrastan mm. agilitya.

Miten edistäisit nuorten hyvinvointia kunnassa?

Nuorisovaltuuston edustajien osallistuminen niin kaupunginvaltuuston kuin lautakuntienkin kokouksiin on hyvä asia. Samoin kaupungin tukema, aktiivinen nuorisovaltuusto. Nuoria on hyvä kuulla myös muita reittejä, kun suunnitellaan nuoria koskevia asioita, esimerkiksi harrastuspaikkoja, sekä tietysti sivistyksen teemoissa.

1. Kunnan tulee mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi mielekäs ja maksuton harrastus varaten siihen riittävän rahoituksen.

Täysin samaa mieltä – Nuorten harrastamisen tukeminen on panostus tulevaisuuteen. On tärkeää, että jokainen nuori voi harrastaa ja olla osallisena hänelle mielekkäässä toiminnassa.

2. Kunnan tulee osallistaa kaikkia kuntalaisia, myös alaikäisiä nuoria, kunnan budjetin valmistelussa. Kunnan budjetissa päätetään mm. oppilaitosten ja mielenterveyspalveluiden käytettävissä olevista rahoista.

Täysin samaa mieltä – Ilman muuta. Hyvä elin tähän on nuorisovaltuusto, mutta myös suoria osallistumisen mahdollisuuksia tulee olla.

3. Kunnan tulee tarjota vapaa-ajan tiloja (esim. liikuntasaleja ja koululuokkia) maksuttomasti nuorten, nuorten omien ryhmien ja nuorisoalan toimijoiden käyttöön.

Täysin samaa mieltä – Näin tehdäänkin. On hyvä, että tilat eivät ole vajaakäytöllä, vaan myös iltaisin sellaisessa käytössä, mikä edistää nuorten hyvinvointia, aktiivisuutta ja osallisuutta.

4. Kunnan asioista tulee aktiivisesti viestiä nuoria kiinnostavalla tavalla hyödyntäen sosiaalisen median kanavien vuorovaikutuksellisia ominaisuuksia (esim. Instagram Storyn kyselyominaisuudet).

Täysin samaa mieltä – Kyllä. Kunnan asiat eivät automaattisesti ole aina kiinnostavimmasta päästä – on hyvä muotoilla asiat vastaanottajille mielekkäällä tavalla nostaen juuri nuoria kiinnostavat asiat paremmin esiin ja tarjoten viestinnän niissä medioissa, jotka nuorilla ovat ennestään käytössä.

5. Nuorisovaltuustolla tulee olla puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa sekä lautakunnissa.

Jokseenkin samaa mieltä – Nuorisovaltuustolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus Jyväskylän kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa. Tämä on hyvä käytäntö. Kaupunginhallitus kokoontuu joka maanantai ja kokoukset ovat keskellä päivää – on aivan hyvä harkita olisiko nuorisovaltuuston hyvä olla myös kaupunginhallituksessa läsnä, vai ovatko ylin päättävä elin ja usein ‘valmistelevinakin’ eliminä toimivat lautakunnat riittäviä.

6. Kunnan tulee päätöksillään ja toiminnallaan varmistaa, että jokaisella nuorella on mahdollisuus päästä monimuotoiseen lähiluontoon.

Täysin samaa mieltä – Tämä on tärkeää. Luonto ei saa karata liian kauas ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä tulee huolehtia. Luonto lisää hyvinvointia.

7. Kunnassa tulee panostaa vähäpäästöiseen liikkumiseen tukemalla autoilun sijaan joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä.

Täysin samaa mieltä – Myös autoilu säilyy liikkumismuotona vielä pitkään (ja autoilua se on nykyinen joukkoliikennekin), mutta ilmastonmuutoksen torjumisen vuoksi tärkeintä on edistää joukkoliikennettä, pyöräilyä ja muuta kevyttä liikennettä.

8. Julkisissa tarjoiluissa, kuten kouluruokailussa, tulee lisätä laadukkaiden kasvipohjaisten ruokien saatavuutta.

Täysin samaa mieltä – Toimin tällä kaudelle Jyväskylän ruokapalvelun, Kylän Kattauksen, johtokunnan puheenjohtajana, ja olen päässyt näin avainpaikalta näkemään ja vaikuttamaan myös kouluruokailun asioihin. Jyväskylässä on pitkäjänteinen suunnitelma lisätä kasvispohjaisen ruuan osuutta kaikessa ruokatarjoilussa ja painotus tässä kasvisruokapainotteisuudessa on juuri lasten ja nuorten ruokailuissa. Toki jo nyt kasvispohjaisella ruualla on vahva rooli kouluruokailussa ja esimerkiksi vegaaniruoka on jokaisen halukkaan saatavissa. 

9. Kunnan tulee toteuttaa ilmastotekoja vaikka se johtaisi kustannusten kasvuun.

Täysin samaa mieltä – Ilmastotekoja ja taloutta ei kyllä tarvitse nähdä toisilleen vastakkaisina asioina, vaan usein ilmastoystävällinen ratkaisu on myös kustannuksia säästävä ratkaisu.

10. Kunnan tulee osallistua Pride-viikon sateenkaariliputukseen.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylä on tähän hienosti osallistunutkin. Jyväskylän on syytä näkyvästi osoittaa edistävänsä yhdenvertaisuutta niin liputtamalla kuin myös tietysti – ja tärkeimpänä – käytännön toiminnassa.

11. Mielenterveyspalveluihin hakeutuneen nuoren on saatava apua viikon sisällä.

Täysin samaa mieltä

12. Alle 25-vuotiaille on tarjottava laadukkaita seksuaaliterveyspalveluita, kuten maksuton ehkäisy (mm. kondomit, ehkäisypillerit) sekä seksuaali- ja ihmissuhdeneuvontaa.

Jokseenkin samaa mieltä

13. Kunnan on tuettava nuorten työllistymistä ja sitä tukevia palveluita tarvittaessa muiden väestöryhmien edelle.

Jokseenkin eri mieltä

14. Toisen asteen koulutukseen (esim. lukio, ammatillinen oppilaitos) tulee olla mahdollista osallistua muuttamatta pois kotoa.

Täysin samaa mieltä

15. Puolueiden nuorisojärjestöjen tulee päästä kouluihin ja oppilaitoksiin kertomaan poliittisesta päätöksenteosta ja puoluepoliittisesta vaikuttamisesta.

Täysin samaa mieltä

16. Minkä seuraavista tulisi olla ensisijainen keino koulukiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemisessä? Valitse yksi.

Oppilaiden ja opiskelijoiden ryhmäyttämiseen keskittyminen läpi lukuvuoden.

---

OAJ:n vaalikone

Ehdokasesittely:

Olen kauppatieteiden tohtori, työskentelen ICT-alalla ja olen kuluvan kauden kaupunginvaltuutettu. Vuoden verran olen toiminut myös kaupunginhallituksen jäsenenä voiden viikoittain olla vaikuttamassa siihen miten Jyväskylää kehitetään.

Olen laajasti perehtynyt kuntapolitiikan eri osa-alueisiin. Tärkeimpiä teemojani ovat hyvinvointi (niin ihmisten, eläinten kuin myös luonnon), Jyväskylän elinvoiman kohentaminen erityisesti yrittäjyyden edellytysten ja työllisyyden kohentamisella, yhdenvertaisuus, vastuullisuus ja ekologisuus.

Perehdyn asioihin huolella ja vaalin rakentavaa yhteistyötä. Vapaa-aikaani vietän mieluiten luonnossa.

1. Kuntani pitää houkutella päteviä opettajia töihin maksamalla heille kilpailukykyistä palkkaa. Jokseenkin samaa mieltä
2. Työnantajan on kustannettava opettajille työn tekemisen edellyttämät puhelimet ja tietokoneet. Täysin samaa mieltä
3. Kunnassani perusopetuksen ryhmäkoko pitää rajata ja rajauksessa on huomioitava tukea tarvitsevien oppilaiden määrä. Jokseenkin samaa mieltä
4. Jokaisen kuntapäättäjän on omalla toiminnallaan vaikutettava siihen, miten ammatillinen koulutus tekee yhteistyötä alueen yritysten ja elinkeinoelämän kanssa.Täysin samaa mieltä
5. Kunnassani on lisättävä merkittävästi etäopetuksen määrää perusopetuksessa seuraavan valtuustokauden aikana.Täysin eri mieltä
6. Kunnan taloutta ei pidä yrittää tasapainottaa opettajia lomauttamalla. Jokseenkin eri mieltä
7. Lyhyiden poissaolojen ajaksi kunnassa on aina palkattava opettajalle sijainen. Jokseenkin samaa mieltä
8. Kunnan on työnantajana tarkistettava vuosittain, riittääkö johtajien ja rehtorien työaika yksikkönsä johtamiseen laadukkaasti. Täysin samaa mieltä
9. Kuntani tulee laatia itselleen sivistyspoliittinen ohjelma, jonka toteutumista seurataan valtuustotasolla.Täysin samaa mieltä
10. Yli kolmevuotiaat lapset tulisi ohjata ensisijaisesti aina päiväkodin varhaiskasvatukseen sen sijaan, että lapset hoidettaisiin kotona. Jokseenkin samaa mieltä
11. Kunnassani tulisi tarjota perusopetuksen oppilaille opetusta yli säädetyn minimin, vaikka se voi tarkoittaa kuntaveroprosentin nostoa tai leikkaamista muista palveluista. Jokseenkin samaa mieltä
12. Varhaiskasvatuspalveluiden tuottaminen ei ole vain kunnan tehtävä, vaan yksityisille päiväkodeille tulisi antaa nykyistä suurempi rooli. Jokseenkin eri mieltä
13. Terveelliset ja turvalliset opetustilat on asetettava aina etusijalle kunnan investoinneissa, vaikka se edellyttää muiden investointien lykkäämistä. Täysin samaa mieltä
14. Väkivaltaa kouluissa ehkäistään parhaiten palkkaamalla kouluihin vartijoita. Täysin eri mieltä
15. Alueellani olevan korkeakoulun ja sen yhteisön tarpeet on otettava vahvasti huomioon kunnan omassa päätöksenteossa. Täysin samaa mieltä
16. Kunnan velvollisuus on taata kaikille oppilaille oman äidinkielen ja uskonnon opiskelu ja pätevät opettajat opettamaan näitä aineita. Jokseenkin samaa mieltä
17. Koko lukuvuoden työn tekevälle opettajalle on maksettava koko vuoden palkka, mikä tarkoittaa palkan maksua myös kesältä. Täysin samaa mieltä
18. Kansalais- ja työväenopistojen kurssimaksuja voi kunnassani nostaa laajan kurssitarjonnan varmistamiseksi.Jokseenkin samaa mieltä
19. Kunnan tulee tarjota omille kuntalaisilleen riittävästi paikkoja lukiokoulutuksessa. Täysin samaa mieltä
20. Säästäminen erityisen tuen oppijoiden kustannuksella on kunnissa lopetettava. Täysin samaa mieltä