Olen ehdolla seurakuntavaaleissa 2018 Jyväskylän seurakunnassa.
Ehdokasnumero: 114
Koulutus / ammatti / työ: Kauppatieteiden tohtori (tietojärjestelmätiede), ekonomi, ICT-alan ammattilainen. Töissä ICT-alalla: tuoteomistaja, vanhempi käyttäjäkokemuksen tutkija ja bisnesanalyytikko
Verkossa: Oma Facebook-sivuni, Twitter
Ehdokaslista: Vihreä kirkko – Tulkaa kaikki (listan www-sivu ja FB-sivu)
Ehdokasesittely:
Toimin tällä hetkellä ensimmäisellä kaudellani kirkkovaltuutettuna Jyväskylän seurakunnassa. Tällä kaudella olen ollut valtuustossa ainoa vihreän ryhmän edustaja ja nyt toivonkin avarakatseisten, uudistusmielisten ja vihreästi ajattelevien “Vihreä kirkko – Tulkaa kaikki” -listalta pääsevän useita muitakin läpi. Siihen tarvitsemme kuitenkin sinun äänesi. 🙂
Tarvitsemme sinun äänesi siksi, että näissä vaaleissa päätetään paitsi tärkeistä paikallisseurakuntamme asioista, myös koko kirkon tulevaisuudesta, kun uudet kirkkovaltuutetut ovat myöhemmin valitsemassa edustajia kirkolliskokoukseen. Kirkolliskokous taas päättää valtakunnallisesti kirkon suurista linjoista, kuten vaikkapa siitä vihkiikö kirkko jatkossa myös samaa sukupuolta olevat parit avioliittoon. Minä toivon, että vihkii. Soisin tässä kuitenkin säilyvän omantunnonvapauden; on paljon pappeja, jotka haluavat vihkiä, mutta nykytilanteessa sallisin, että papin, joka ei koe vihkimistä oikeaksi, saa siitä yhä pidättäytyä.
Haluan, että kirkko jatkaa hyvää työtään heikompien puolustajana ja apua tarvitsevien auttajana. Kirkon diakoniatyö on nostanut jaloilleen ja pitänyt pystyssä vähintään tuhansia, jotka muuten olisivat tippuneet yhteiskunnan turvaverkkojen liian suurista raoista läpi tyhjän päälle. Taloudellisen ja ruoka-avun lisäksi on tietysti tärkeää myös työ yksinäisten ja vanhusten parissa, samoin maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden auttaminen.
Olen itse saanut kirkolta paljon erityisesti rippikoulu- ja isosvuosinani. Toiminkin isosena peräti seitsemällä rippileirillä niin omassa kotiseurakunnassani Suolahdessa, Turussa Ruskon seurakunnan rippileirillä kuin etenkin Herättäjä-Yhdistyksen järjestämillä körttihenkisillä rippileireillä, peräti neljänä kesänä, Nilsiän Aholansaaressa. Kirkon lapsi- ja nuorisotyö on tärkeää ja erityisesti toivon kannustettavan lapsia ja nuoria uskomaan itseensä, näkemään mahdollisuutensa ja ottamaan vastuuta myös yhteiseksi hyväksi toimimisesta.
Toimittuani hyvin aktiivisesti kirkon herännäishenkisessä nuorisotyössä muun muassa toimien alueellisena yhteyshenkilönä, järjestäen tapahtumia ja tempauksia ja toimittaen vuosia nuorisotyön omaa lehteä onkin körttiläisyys ominta kristillisyyttäni. Körttiläisyyden syvä ajatus on siinä, että jokainen ihminen on Jumalan edessä yhtä arvokas, kukaan ei ole toista parempi, ihmisen tehtävä ei ole tuomita toisia ihmisiä ja avara armo kuuluu kaikille. Muiden kuunteleminen on tärkeää ja ylpistymiseen ei ole syytä. Luomakunnan kanssa ollaan yhtä sitä varjellen ja viljellen.
Toimin aktiivisesti myös vihreissä; vihreisiin tulin itse asiassa mukaan edellisissä seurakuntavaaleissa 2014. Olen paitsi vihreä kirkkovaltuutettu, vihreänä myös Jyväskylän kaupunginvaltuustossa ja Keski-Suomen maakuntavaltuustossa. Vihreiden ylimmässä päättävässä elimessä (puoluekokousten ulkopuolella), puoluevaltuuskunnassa, edustan Armon vihreitä. Armon vihreät on työstänyt vihreiden seurakuntavaaliohjelman, jossa korostuvat kirkon osallistavuus, yhdenvertaisuus, resurssiviisaus, avoimuus ja nuorekkuus.
Allekirjoitan myös Tulkaa kaikki -liikkeen ohjelman ja olen toiminut aktiivina myös Tulkaa kaikki -liikkeen parissa. Tämän syksyn seurakuntavaaleissa Tulkaa kaikki -liike kampanjoi erityisesti sen puolesta, että kirkko vihkisi jatkossa myös samaa sukupuolta olevia pareja. (#tahdonkirkossa)
Niin Tulkaa kaikki -liike kuin vihreätkin muistuttavat siitä, että naisia on tällä hetkellä kirkon johtopaikoilla kohtuuttoman vähän. Tällä hetkellä Suomessa on virassa kymmenen piispaa, jotka kaikki ovat miehiä. Jyväskylän seurakunnassa taas on johtavia pappeja (kirkkoherra, yhdeksän aluekappalaista ja yhteisen seurakuntapalvelun johtaja) 11, joista vain kaksi on naisia. Papin tehtävään vihittävistä teologeista naisia on alkanut olla jo enemmistö, mutta johtopaikoille heitä valitaan silti suhteettoman vähän. Tämä pitää korjata.
Työssäni toimin ICT-alan vaativissa asiantuntijatehtävissä suuressa kansainvälisessä yrityksessä. Olen valmistunut kauppatieteiden tohtoriksi tietojärjestelmätieteestä vuonna 2016. Vapaa-aikani kuluu pitkälti luottamustoimieni parissa, ja lopun liikenevän aikani käytän mielelläni kahden rescue-taustaisen koirani, Turcan ja Carlosin kanssa. Kaipaatko muuten seurakuntaan jotain uutta eläinystävällistä toimintaa, mitä? Kerro ideasi ja katsotaan mitä saamme vaikka yhdessä aikaan. 🙂
Päättyvällä kaudella olen ollut aktiivinen, vastuuni kantanut luottamushenkilö. Olen saanut myönteistä palautetta yhteistyökykyisestä toiminnastani myös muiden ryhmien luottamushenkilöiltä. En ole ollut poissa yhdestäkään kirkkovaltuuston kokouksesta ja sama taitaa olla tilanne niissä muissa luottamuselimissä, joissa olen saanut seurakunnassa toimia: Keski-Suomen yhteistyöalueen IT-johtokunnassa, Kuokkalan alueneuvostossa ja seurakunnan luottamushenkilötyöryhmässä – ja työntekijärekrytointien yhteydessä haastattelutyöryhmissä. Kirkkovaltuutettuna olen tehnyt neljän vuoden aikana kuusi aloitetta, muun muassa luonnonsuojelualueen perustamisesta seurakunnan metsäalueille ja vapaaehtoistoimijuuden tukemisesta seurakunnassa.
Vaalikonevastaukseni:
Ehdokkaan vapaa esittely:
Toimin tällä hetkellä ensimmäisellä kaudellani kirkkovaltuutettuna. Kokemukseni luottamustoimista niin kirkon kuin muunkin yhteiskunnan parissa on tuonut ymmärrystä hyvän hallinnon päälle.
Työssäni toimin ICT-alan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja koulutukseltani olen kauppatieteiden tohtori.
Vapaa-aikani kuluu paitsi luottamustoimieni parissa, myös kahden rescue-taustaisen koirani kanssa.
Ominta kristillisyyttäni on körttiläisyys, jossa korostuu mm. ihmisten yhdenvertaisuus ja avara armo.
Miksi olet asettunut ehdolle seurakuntavaaleissa?
Haluan, että päätöksiä tehdään vastuullisesti niin talouden kuin ympäristönkin, ja niin seurakuntalaisten kuin työntekijöidenkin kannalta. Kirkossa tulee olla hyvä olla.
Näissä vaaleissa päätetään paitsi tärkeistä paikallisseurakuntamme asioista, välillisesti myös koko kirkon tulevaisuudesta.
Haluan, että niin Jyväskylän seurakunta kuin koko kirkkokin on avarakatseinen hyvän tekemisen yhteisö, joka auttaa apua tarvitsevia, pitää huolta koko luomakunnasta ja hyväksyy kaikki ehdoitta joukkoonsa.
Onko joku seuraavista hengellisistä liikkeistä sinulle läheinen? Jos on, niin mikä?
Herännäisyys
Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, mitä puoluetta äänestäisit?
Vihreä Liitto
Tärkeimmät syyni kuulua kirkkoon. Valitse korkeintaan kaksi.
Kirkko auttaa kotimaassa ja ulkomailla
Lähimmäisenrakkaus ja elämänarvot
Perusteluni: Minulle on tärkeää, että kirkko on hyvän tekemisen yhteisö, joka auttaa apua tarvitsevia ja tarjoaa turvallisen yhteisön kaikille, jotka siitä ovat kiinnostuneita.
Kirkon toiminnassa minulle itselleni tärkeimpiä. Valitse korkeintaan kolme.
Kirkon tekemä auttamistyö
Kirkon tekemä nuorisotyö ja rippileirit
Kirkon tekemä vaikuttamistoiminta yhteiskunnassa
Perusteluni: Kirkko pystyy tekemään hyvää ja hyvän tekemistä tämä maailma tarvitsee. Kirkon on myös syytä pitää aktiivisesti esillä tekemäänsä hyvää ja julkisessa keskustelussa edelleen puolustaa myös turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia ja muistuttaa siitä, että heikommista on pidettävä huolta ja elettävä myös materian ja luonnonvarojen käytön suhteen kohtuudella.
Kirkon tekemä nuorisotyö on tärkeää ja auttaa monia nuoria vaikeissakin elämäntilanteissa, tarjoaa turvallisen yhteisön ja opettaa lähimmäisyyttä.
Edistäisin sitä, että seurakunta panostaisi erityisesti seuraaviin asioihin. Valitse korkeintaan kolme.
Kristillinen kasvatus (esim. rippikoulu ja kerhot)
Heikompien auttaminen
Oikeudenmukaisuuden edistäminen
Perusteluni: Rippikoulut ja kerhot ovat tärkeitä monille nuorille ja voivat tuoda tärkeää sisältöä ja apua ehkä nuoruuden vaikeisiin elämäntilanteisiin. Kristillisen kasvatuksen kautta myös opitaan lähimmäisenä toimimista, ajattelemaan asioita muiden näkökulmasta ja hyviä vuorovaikutustaitoja – kaikki toki asioita, joita voi oppia myös muilla keinoin.
Heikompien auttaminen ja oikeudenmukaisuuden edistäminen ovat kristillisyyden tärkeää ydintä.
Hengellinen elämä: Seurakunnan tulee…(valitse yksi)
tarjota monenlaista toimintaa ja erilaisia hengellisyyden muotoja
Perusteluni: Niin tärkeitä kuin jumalanpalvelus ja messu ovatkin, on nähtävissä, että ne eivät ole tavoittavimpia toimintamuotoja. Meidän on oltava siellä, missä ihmiset muutoinkin kulkevat ja kohdattava ihmisiä monenlaisen toiminnan kautta. On hienoa, että kirkoissa on järjestetty myös paljon erilaistakin musiikkia käsittäviä konsertteja, monenlaisia keskustelutilaisuuksia ja vaikka kirkkoon erikseen sovitettua sirkustaidettakin. On myös tärkeää mennä esimerkiksi luontoon, avaran taivaan alle – esimerkiksi päiväkerhojen retkille, partio- ja muille leireille tai vaikkapa siioninvirsiseuroja pitämään.
Seurakuntalaiset: Seurakunnan tulee… (valitse yksi)
tavoitella erityisesti niitä, jotka eivät vielä ole seurakunnan toiminnassa mukana.
Perusteluni: Seurakunnan toiminnan tulee olla kaikille avointa. Tätä painottaa myös Tulkaa kaikki -liikkeen ohjelmamme. Jos emme tavoittele myös uusia ihmisiä, on uhkana jäsenmäärän laskun jatkuminen.
Kun seurakunnan talous heikkenee, olen valmis seuraaviin toimenpiteisiin. Valitse niin monta kuin haluat.
luopumaan kiinteistöistä
Perusteluni: Oletettavasti kirkollisveron nostaminen lisäisi kirkosta eroamisia.
Toiminnasta leikkaaminen ei ole hyvä vaihtoehto. Työntekijöiden vähentäminen kirpaisee aina, ja siihen ei tule ryhtyä kevein perustein. Jyväskylän seurakunta on jo Suomen suurin eikä isommaksi yksiköksi yhdistäminen siten ole relevantti vaihtoehto. Näistä vaihtoehdoista helpoin valittava on kiinteistöistä luopuminen. Sitä seurakunnassa on tehty pakonkin sanelemana jo paljon ja esimerkiksi leirikeskusten osalta tätä on yhä edessä.
Millä tavoin parantaisit nuorten osallisuutta seurakuntasi päätöksenteossa? Valitse korkeintaan kaksi.
– Seurakuntaan on perustettava nuorten ryhmä, jolla on oikeus kommentoida valmisteltavia päätöksiä.
– Nuorille pitäisi saada kiintiöpaikat kirkon hallinnon kaikille tasoille (kirkkovaltuusto/seurakuntaneuvosto, seurakuntayhtymän hallinto, kirkolliskokous)
Perusteluni: Olen kokenut, että seurakuntien luottamushenkilöt haluavat kuulla nuoria ja toimia nuorten parhaaksi. Jotta tiedetään, mitä se nuorten paras on, täytyy nuorten itse olla mukana siitä kertomassa.
On tärkeää, että seurakunnallani on Kirkon ympäristödiplomi.
Täysin samaa mieltä
Perusteluni: Ilman muuta. On hienoa, että Jyväskylän seurakunnalla on Kirkon ympäristödiplomi. Silti olen huomannut, että meillä on myös ympäristöasioissa vielä paljon parantamisen varaa. Seurakunnan tilaisuuksissa tarjottava ruoka voisi olla ilmastoystävällisempää ja painottua kasviksiin. Muovia ja paperia käytetään paljon enemmän kuin olisi välttämätöntä. Tulostaminen on yhä tavallista. Liikkumismuodoissa ei ole liiemmin kannustettu ekologisempiin valintoihin. Monet kiinteistöt lämpiävät vielä epäekologisilla lämmitysmuodoilla. Kiinteistöissä olisi tarvetta muutenkin energiaremonteillekin. Ja niin edelleen.
Kaikki mitä Raamatussa on kirjoitettu, on kirjaimellisesti totta.
Täysin eri mieltä
Perusteluni: Olen täysin eri mieltä siitä, että KAIKKI mitä Raamatussa on kirjoitettu, on kirjaimellisesti totta. En kuitenkaan ole sitä mieltä, että läheskään kaikki olisi epätotta. Raamatussa on paljon suuria viisauksia, mutta fundamentalistisesti Raamattua ei pidä tulkita.
On paljon kysymyksiä, joihin Raamatusta ei voi etsiä vastauksia.
Osittain eri mieltä
Perusteluni: Raamatusta voi toki etsiä vastauksia vaikka maailman kaikkiin kysymyksiin. Saako sieltä sitten järkeviä vastauksia, on asia erikseen. Paljossa voi toivoa johdatusta ja apua korkeammalta taholta, mutta Raamatun tai uskon taakse ei voi ratkaisuissaan piiloutua.
Pidän tärkeänä, että kirkko kutsuu ihmisiä henkilökohtaiseen uskonratkaisuun.
Täysin eri mieltä
Perusteluni: Näen – körttiläisittäinkin – että usko ei ole omista ratkaisuista kiinni, vaan saadaan lahjana, jos saadaan. Ihminen voi toivoa, mutta ei voi itse tehdä ratkaisua uskomisesta. Ihmisen oma voima ei siihen riitä.
Kristinusko ei mielestäni välttämättä ole ainoa tie Jumalan luo.
Osittain samaa mieltä
Perusteluni: Minä en tiedä, että se olisi ainoa tie Jumalan luo, siksi en voi niin väittää.
Ajattelen olevani kristitty ennen kaikkea siksi, että olen kasvanut tähän kulttuuriin.
Täysin samaa mieltä
Perusteluni: Minut kastettiin ja kävin rippikoulun, joten olen kristitty. Toki olen tähän näin ollen myös kasvanut. Jos olisin syntynyt johonkin tyystin eri kulttuuriin, jossa ei kristinuskosta olisi tietoa, tuskin olisin kristitty.
Suhteeni kristinuskoon on ainakin osin ristiriitainen.
Osittain samaa mieltä
Perusteluni: Kristinuskon nimissä tehdään myös pahaa, sitä ei käy kieltäminen. Kristinuskon nimissä esimerkiksi sorretaan seksuaalivähemmistöjä ja toisinaan koetaan paremmuutta omasta kristinuskosta suhteessa muihin. Ainakin tällaisista asioista nousee oma ristiriitainen suhtautumiseni. Toisaalta se hyvä, mitä kirkko tekee instituutiona ja jäsentensä kautta, useimmiten voittaa paljoudessa ne asiat, mitkä ovat pielessä.
Seurakunta auttaa avun tarpeessa olevia. Suuntaisin seurakunnan resursseja erityisesti seuraaviin. Valitse korkeintaan kaksi.
köyhyyden lieventämiseen
yksinäisten ja sairaiden auttamiseen
Perusteluni: Köyhyyden lieventämisessä kirkko voi auttaa ehkä eniten käyttämällä näkyvästi mediassa puheenvuoroja sen puolesta, että kaikista tulee pitää huolta eikä tuloeroja pidä saada kasvamaan entisestään. Tällaisia puheenvuoroja käyttikin esimerkiksi edellinen arkkipiispamme ja samaa linjaa on syytä jatkaa meidän kaikkien kirkossa toimivien.
Yksinäisiä ja sairaita voidaan auttaa paitsi kirkon työntekijöiden voimin, myös vapaaehtoistyön kautta. Myös jokainen seurakuntalainen (kuin myös kirkkoon kuulumaton) voi ottaa tässä vastuuta.
Seurakuntani tulisi maailmalla edistää seuraavia asioita. Valitse korkeintaan kaksi.
koulutusta ja nuorten työllistymistä
naisten oikeuksia ja toimeentuloa
Perusteluni: Näiden kahden lisäksi myös monia muita, kuten katastrofiapua, nälän ja köyhyyden vähentämistä, konfliktien sovittelua ja rauhantyötä, vähemmistöjen ihmisoikeuksia ja ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Näistä moniin voidaan vaikuttaa pienesti ihan vaikka alueseurakuntien tasoilla kolehtikohteista päätettäessä.
Miksi valitsin koulutuksen ja naisten oikeudet? Usein juuri koulutus on se, mikä auttaa ratkaisemaan myös muita ongelmia, ja mikä tarjoaa poispääsyä köyhyydestä. Naiset taas ovat monessa valtiossa edelleen sorrettuja ja tasa-arvoon panostaminen on siten suuri ihmisoikeusteko.
Kirkolla on seitsemän virallista lähetysjärjestöä, joiden hengellinen tausta, toiminta ja linjaukset eroavat toisistaan. Valitse jompikumpi seuraavista väitteistä.
Seurakunnan tulisi voida valikoida itselleen sopivimmat lähetysjärjestöt kumppaneiksi
Perusteluni: Valitettavasti kirkon virallisissa lähetysjärjestöissä on yhä jopa sellaisia, jotka eivät hyväksy naispappeutta. Kun naispappeus on kirkon virallisen linjan mukaan ollut tasavertainen miespappeuden kanssa jo vuosikymmeniä ja nykyisin naisia vihitään papeiksi jo enemmän kuin miehiä, on täysin kohtuutonta, että kaikilta kirkon virallisilta lähetysjärjestöiltä ei ole tukea saati hyväksyntää naisten pappeudelle. Yhtä lailla virallisista lähetysjärjestöistä mm. Sley suhtautuu kielteisesti homoseksuaalisuuteen. Etelä-Suomessa osa seurakunnista on tehnyt päätöksiä olla tukematta lähetysjärjestöjä, jotka eivät hyväksy naispappeutta. Näen nuo päätökset rohkeina ja myös oikeina, kun tiedetään, että vuosikymmenetkään eivät ole saaneet lähetysjärjestöjä mukauttamaan toimintaansa ja opetustaan kirkon virallisen linjan mukaiseksi. Lähetystyön määrästä ei silti tarvitse karsia – apuamme tarvitaan maailmalla yhä; sitä voi vain suunnata tapahtuvaksi eri järjestöjen kautta.
Kirkko on auttanut Suomeen pakolaisena tulleita ja ottanut kantaa turvapaikanhakijoiden inhimillisen kohtelun puolesta. Miten mielestäsi kirkon tulisi jatkossa toimia? Valitse yksi.
Kirkon tulee jatkossakin tukea kaikkia turvapaikanhakijoita.
Perusteluni: Kun apua tarvitaan, ei tule kysyä kuka sitä tarvitsee, vaan auttaa. Kirkon toiminta on paljossa hienoa siinä, että kirkon jäsenkirjaa ei kysytä, vaan toimintaan voi tulla mukaan ja apua voi saada. Toivottavaa tietysti on, että toiminta puhuu siinä määrin puolestaan, että kirkon jäseniksi myös halutaan liittyä, mutta auttamisen ehto tai odotus sen ei pidä olla. Ekumenia ja uskontojen kohtaaminen ovat myös tärkeitä arvoja.
Suomalaisessa yhteiskunnassa keskustellaan parhaillaan eutanasiasta ja myös kirkko on ottanut asiaan kantaa. Miten kirkon tulisi mielestäsi jatkossa suhtautua eutanasiaan? Valitse yksi.
Kirkon ei tulisi vastustaa eutanasian laillistamista, koska joissakin tilanteissa eutanasia voi olla perusteltu ratkaisu.
Perusteluni: On tilanteita, joissa eutanasia on kärsimyksen minimoinnin ja hyvän kuoleman kannalta perusteltua. Kuolema on aina surullista ja järkyttävääkin ja eutanasia on vaikea kysymys. Näen, että eutanasian sallimisen kriteereiden tulee olla tiukat, mutta eutanasian mahdollinen, kun sille on todellinen objektiivinenkin tarve.
Suomessa on sukupuolineutraali avioliittolaki. Miten mielestäsi kirkon tulisi toimia? Valitse yksi.
Kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat.
Perusteluni: Kyllä vain. Jos samaa sukupuolta oleva pari haluaa kirkollisen vihkimisen, kirkon tulee vihkiä. Tähän mennessä papit, jotka ovat vihkineet, ovat saaneet vihkimisestä rangaistuksen kirkolta. Näin ei pidä olla. Kahden aikuisen ihmisen välinen rakkaus ansaitsee tukea ja jos pappi voi pyytää liitolle myös siunausta, en näe siinä väärää.
Kirkon tulisi hyväksyä, että sen sisällä on erilaisia näkemyksiä avioliitosta ja antaa pappien omantuntonsa mukaan vihkiä tai olla vihkimättä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja.
Täysin samaa mieltä
Perusteluni: Tällä hetkellä tässä nykyisessä tilanteessamme näen tämän parhaaksi ratkaisuksi; papeilla voi olla omantunnonvapaus siinä vihkivätkö vaiko eivät. Kirkossa löytyy kyllä riittävä määrä pappeja, jotka ovat valmiita ja halukkaita vihkimään eikä seurakuntarajatkaan tässä estä kirkossa vihille pääsemistä. Jos pappi ei näe oikeaksi samaa sukupuolta olevan parin vihkimistä avioliittoon, hänen tulee kuitenkin rakentavalla tavalla osata ohjata pari jonkun toisen papin luokse.
Kirkon tulee toimia edelläkävijänä oman toimintansa ilmastovaikutusten nopeassa pienentämisessä.
Täysin samaa mieltä
Perusteluni: Jo Raamattu on antanut ohjeen luomakunnan varjelemisesta. Kirkko toimiikin paljossa luonnon ja ympäristön puolesta, mutta yhä on myös paljon parannettavaa.
Kirkon tarjoiluissa ja ruokailuissa tulisi ottaa huomioon ruuan ilmastovaikutukset, esimerkiksi lihan tarjoamista tulee välttää.
Täysin samaa mieltä
Perusteluni: Tämä olisi oikea suunta. Kirkon ja Jyväskylänkin seurakunnan ruokatarjoilujen osalta on vielä paljon parantamisen varaa niin ilmastovaikutusten kuin myös muun eettisyyden (erityisesti eläintuotanto ja eläinten hyväksikäyttö) osalta. Pyrin osaltani vaikuttamaan siihen, että toiminta tältä osin muuttuu paremmaksi.
Kirkon tulee pitää ilmasto- ja ympäristökysymyksiä keskeisesti esillä omassa sanomassaan ja yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössään.
Täysin samaa mieltä
Perusteluni: Näin kirkko myös tekee ja se on hienoa. Aina voidaan myös parantaa ja tässä varmasti on myös maantieteellisiä painotuseroja eri seurakuntien välillä.
Kirkon tulee kaikessa toiminnassaan ottaa entistä paremmin huomioon sukupuolten tasa-arvo.
Täysin samaa mieltä
Perusteluni: Niin kirkon kuin koko yhteiskunnankin – ja koko maailman.
Kirkon tulee pyrkiä siihen, että erityisesti johtavissa asemissa toimii tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.
Täysin samaa mieltä
Perusteluni: Naisia on tällä hetkellä kirkon johtopaikoilla kohtuuttoman vähän. Tällä hetkellä Suomessa on virassa kymmenen piispaa, jotka kaikki ovat miehiä. Jyväskylän seurakunnassa taas on johtavia pappeja (kirkkoherra, yhdeksän aluekappalaista ja yhteisen seurakuntapalvelun johtaja) 11, joista vain kaksi on naisia. Papin tehtävään vihittävistä teologeista naisia on alkanut olla jo enemmistö, mutta johtopaikoille heitä valitaan silti suhteettoman vähän. Tämä pitää korjata.
Kirkon tulee toiminnassaan ottaa paremmin huomioon myös muunsukupuoliset.
Täysin samaa mieltä
Perusteluni: Kirkon tulee olla kaikenlaisia ihmisiä varten ja avoin kaikille. Ihminen on Jumalan kuva eikä Jumala ole tehnyt virheitä ihmisiä luodessaan. Jokaisella ihmisellä on itseisarvo ja jokaisen ihmisen erityisyys ja arvokkuus pitää pyrkiä näkemään ja mahdolliset erityistarpeet ottamaan huomioon.
Jyväskylän seurakunnan tulisi lisätä henkilökohtaisia tapaamisia esimerkiksi kodeissa
Osittain eri mieltä
Perusteluni: Tämä on paljolti resurssikysymys. On ihmisiä, jotka kaipaavat henkilökohtaisia tapaamisia ja seurakunta onneksi pystyy niitäkin tarjoamaan. Aina tämänkaltaisen toiminnan ei kuitenkaan tarvitse olla palkatuista työntekijöistä kiinni, vaan toimijoina voivat olla vapaaehtoiset, kuten vaikkapa SPR:n ystävätoiminnan tai kirkon Palvelevan puhelimen kohdalla.
Jyväskylän seurakunnan tulisi pitää nykyistä enemmän yhteyttä viestinnän keinoin
Osittain samaa mieltä
Perusteluni: Myös viestinnän muotoja olisi tarpeen yhä monipuolistaa, sosiaalisen median aktiivisuutta kasvattaa ja sisällön laadustakin pidettävä huolta niin, että viestinnän keinoin tai sisällöin ei ainakaan suljeta ulkopuolelle. Toisaalta ei toki saa olla myöskään liian kohtikäyvä, vaan aina täytyy muistaa kunnioittaa ihmisen oikeutta kieltäytyä. Nähdäkseni tässä seurakunta on toiminut ihan hyvin.
Jyväskylän seurakunnan tulisi kehittää toimintaansa etenkin kirkoissa ja seurakuntakeskuksissa
Osittain eri mieltä
Perusteluni: Toimintaa ei tule kehittää etenkin kirkoissa ja seurakuntakeskuksissa, vaan kaikkialla, missä ihmiset liikkuvat ja arki ja pyhä ovat läsnä.
Jyväskylän seurakunnan tulisi laajentaa toimintaansa kauppakeskuksissa
Osittain samaa mieltä
Perusteluni: Pidän hyvänä sitä, että seurakunnalla on nyt toimitilat Sepän kauppakeskuksessa, vaikkakin seurakunnan tilan, Sepän kipinän, löydettävyys kauppakeskuksen sisällä on edelleen harmillisen huono. Opasteita ja näkyvyyttä tarvitaan lisää. On hienoa, että siellä missä ihmiset liikkuvat muutenkin, ihan tavan arjessaan, on myös seurakunta ja pyhä läsnä. Myös keskustassa voisi olla tarpeen voida törmätä useammin vahingossakin seurakunnan toimintaan.
Jyväskylän seurakunnan tulisi näkyä aiempaa useammin katukuvassa ja yleisötapahtumissa
Täysin samaa mieltä
Perusteluni: Seurakunnan on hyvä olla siellä missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Saatavilla, mutta ei pakkotörmäytettynä. Toisaalta; seurakunta olemme me, jokainen kirkon jäsen – tämän voisimme yrittää muistaa yhä useammin.
Jyväskylän seurakunnan tulisi tarjota nykyistä monipuolisempaa leiri- ja retkitoimintaa
Osittain samaa mieltä
Perusteluni: Monipuolisuuden kannalla olen ilman muuta, mutta toisaalta jo nykyisin toiminta taitaa olla monipuolista. Resurssikysymykseen törmätään tässäkin, jos halutaan laajentaa yhä; tai sitten on löydyttävä asiasta innostuvia ja vastuuta ottavia vapaaehtoisia. Voisihan se kyllä olla kiva osallistua vaikka seurakunnan koiraleirille ja tutustua samalla uusiin ihmisiin – ja tietysti koiriin… tai osallistua seurakunnan islanninhevosratsastusvaellukselle… hm…. 🙂
