Valtuustoaloite: Jyväskylän koiraystävällisyyden kehittäminen

Liisa Kuparinen ja koirat Turca ja Carlos. Kuva: Mika Karhulahti

Jätin tämän laatimani valtuustoaloitteen kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.6.2019. Aloitteen allekirjoittivat lisäkseni 30 muuta valtuutettua, joukossa valtuutettuja jokaisesta ryhmästä, ja vihreä valtuustoryhmä kokonaisuudessaan.


Jyväskylän ihmisasukkaiden lisäksi jyväskyläläiskodeissa asuu huomattavan paljon koiria, arviolta lähes 20 000. Paitsi että koirilla on itseisarvo ja tärkeä merkitys ihmisten perheenjäseninä, ne myös monin tavoin tukevat ihmisten hyvinvointia. Koirien myötä ihmiset lenkkeilevät, ja koirat tukevat myös ihmisten välistä sosiaalista kanssakäymistä, kuten uusiin ihmisiin tutustumista. Koirilla on siis merkitys ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa. Jyväskylässäkin toimii myös vapaaehtoistoimintana mm. kaupungin vanhuspalveluiden piirissä ikäihmisiä virkistämässä käyviä kaverikoiria sekä hali-bernejä, kirjastoissa ja kouluissa lasten lukemista tukevia lukukoiria sekä pelastuskoirakoita tukemassa viranomaisia etsintä- ja pelastustehtävissä.

Viime vuosina Jyväskylä ei ole juurikaan pystynyt kehittämään kaupungin koirapalveluita, kunnes nyt on taas pitkän tauon jälkeen suunnitteilla kaupungin toteuttamia koirapuistoja. Jyväskylän koiranomistajat on kuitenkin paikallaan ottaa huomioon myös monin muin tavoin, sillä näin tuetaan kymmenien tuhansien kuntalaisten hyvinvointia. Koirakansalaisten huomioon ottamisella ei aina tarvitse olla merkittäviä kustannusvaikutuksia, vaan usein kyse on myös pienistä, mutta koiraystävällisyyttä merkittävästikin lisäävistä ratkaisuista.

Jyväskylän koiranomistajien hienoa vastuullisuutta kuvastaa se, että kysyessäni Jyväskylän koiraharrastajien Facebook-ryhmässä toiveita kaupungin koira-asioiden kehittämisestä, kahdessa päivässä saamastani 220 vastauksesta yli 70:ssä toivottiin kävelyteiden varsille lisää roska-astioita; koirien jätökset siis halutaan kerätä, mutta hankaluudeksi koetaan roska-astioiden vähyys. Jäteastioiden puutetta oli koettu mm. seuraavilla alueilla/reiteillä: kevyen liikenteen väylät Keljosta Nenäinniemeen ja Ristonmaalta Keljonkankaalle, Seppälä, Viitaniemen-Taulumäen rantareitti, Saarijärventien varsi ja kevyen liikenteen väylä Palokkajärven vierellä, Väinölä, Mannila. Yhteensä alueita tai reittejä, joilla koettiin roska-astioiden puutetta, mainittiin kahden päivän aikana 43 laajasti lähes koko kaupungin alueelta eli puute on yleinen.

Muita toiveissa esiin nousseita tai muutoin tiedossa olevia selkeitä parannuskohteita ovat:

  • Kaupungin virallisen koiranuittopaikan turvallisuuspuutteet (Paikalla on usein koirattomien vierailijoiden jättäminä pulloja, myös rikottuina, samoin huumeneuloja, ja aidan ulottuvuus veteen on useille koirille riittämätön, sekä aita on paikoin kumollaan.)
  • Koirankoulutukseen soveltuvien kenttien vähäisyys tai (tiedossa olevan) käyttöluvan puute niille. Nyt kaupungin alueilla on useita hiekka- ja nurmikenttiä vähällä käytöllä, kun taas koiraharrastajilla on pulaa koulutuspaikoista. Koulutetuista koirista hyötyvät kaikki kaupunkilaiset. Toki roska-astioiden olemassaolosta on huolehdittava ja kenttien yhteydessä on hyvä muistuttaa, ettei koira saa tehdä tarpeitaan kentille. Koirankoulutuksesta huolehtivien, vastuullisten koiranomistajien piirissä tämä toki onkin hyvin noudatettu sääntö.
  • Olemassa olevien koirapuistojen puutteet turvallisuudessa (Aatoksenkadun puistossa isojen ja pienten koirien välinen aita on paikoin helposti ylitettävissä, pieni koira mahtuu myös porttien ali) tai käytettävyydessä (Aatoksenkadun puiston hiekka pölisee, virikkeiden vähäisyys, vesihanan puute koirien juomaveden saamiseksi)
  • Talviaikaisten koiranulkoilutusreittien puute metsissä ja järvien jäillä
  • Koirille sallittuja uintimahdollisuuksia olisi järvien rannoilla hyvä olla enemmän (nyt esim. Äijälänrannassa järvelle pääsy on estetty kasaamalla suuria kiviä rantakaistaleelle, myös muunlaiset esteet järvelle pääsyyn ovat tavallisia). Samoin on tarve turvallisille luonnonrannoille vesipelastusharjoitteluun siten, että niille pääsee autolla (mm. välineistön kuljetuksen vuoksi).
  • Koirakieltokylttejä on myös paikoilla, joilla ei ole perustetta kiellolle, kuten joillain venerannoilla.
  • Killerillä ajoreitti Jyväskylän Agility Teamin hallille on siinä määrin kuoppainen, että on vaikea löytää autolle ja matkustajille turvallisia ajoväyliä.
  • Myös lasten ja nuorten koiraharrastusmahdollisuuksia erityisesti koiraurheilun osalta on syytä tukea samoin kuin tuetaan monien muiden urheilulajien kohdalla. Koirapalveluyritysten ja koiraharrastusseurojen kohdalla koulutusmaksut ovat paikoin huomattavan kalliita, sillä kulut ovat suuret yritysten ja seurojen vastatessa mm. tilakustannuksista koulutushallien kohdalla sataprosenttisesti itse.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki:

  • kartoittaa ajankohtaisesti edelleen jyväskyläläisten koiraharrastajien toiveita koiraystävällisyyteen liittyen ja käyttää tuloksia koirapalveluiden kohentamiseksi. Kartoituksen ja kohentamisen tukena on syytä käyttää ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä ”Koirapalvelut Jyväskylässä – Jyväskylän kaupungin viherpalveluohjelman osa II – koirapalvelut” (Pekka Ilén, 2009), jossa on perusteellisesti selvitetty tarpeita koirapalveluiden kehittämiseksi ja esitetty tähän konkreettinen suunnitelma kustannusarvioineen, mutta joka suunnitelma on monin osin jäänyt toteutumatta.
  • kartoittaa puutteet kadunvarsiroska-astioiden määrässä ja sijoittelussa ja laatii suunnitelman roska-astioiden määrän kasvattamisesta siten, että taajama-alueilla roska-astiat niin koiran jätöksille, kuin toki muullekin roskalle, löytyvät kohtuullisin välimatkoin (esim. enintään n. 500 m välein runsaasti käytetyillä reiteillä).
  • varmistaa kaupungin ainoan virallisen koiranuittopaikan turvallisuuden tihentämällä paikan siivoustahtia ja jatkamalla aitaa järvessä pidemmälle.
  • säilyttää ja palauttaa järvien rantoja virallisten uimarantojen ulkopuolella sillä tavoin rakentamattomiksi, että koirienkin kanssa säilyy pääsy uimaan useissa kohdissa kaupungin alueen järviä, ja varmistaa seurojen kanssa yhteistyössä, että myös vesipelastusharjoitteluun löytyy soveltuvat, turvalliset luonnonrannat.
  • luovuttaa kaupungin ulkokenttiä ja kesäisin ulkokaukaloita myös koiraharrastajien koirankoulutus- ja koiraurheilukäyttöön ja tiedottaa tästä koiraharrastajia. Samalla kaupunki selvittää kaupungin liikuntapaikkojen varausjärjestelmästä mahdollisesti puuttuvat, mutta koiraharrastuskäyttöön soveltuvat kentät ja lisää ne varausjärjestelmään siten, että ne ovat laajasti kaupunkilaisten varattavissa. Varausjärjestelmästä jo tällä hetkellä maksutta varattavissa olevien hiekkakenttien myötä koiraharrastajille tarjoutuu mahdollisuus myös maksuttomiin / edullisiin koirankoulutustunteihin. Mahdollisten maksullisten käyttövuorojen kohdalla sovelletaan koirankoulutus- ja koiraurheilukäytön kohdalla junioreihin samoja alennetun hinnoittelun periaatteita kuin muidenkin liikuntamuotojen kohdalla.
  • ottaa uusien koirapuistojen suunnittelussa käyttäjälähtöisesti huomioon virikkeellisyyden, turvallisuuden ja käytettävyyden.
  • pitää koirakieltokylttejä esillä vain sellaisilla paikoilla, joilla se on lain, järjestyssääntöjen tai muun erityisen vakavan syyn vuoksi tarpeellista.
  • pohjustaa talvisin hiihtäjien lisäksi myös lenkkeilijöille, niin koirallisille kuin koirattomillekin, kävelyreittejä luonnon helmaan. Tässä apuna voi toimia Suomen ladun luoma ohjeistus monikäyttöreiteistä.
Facebooktwittergoogle_plusmail

Puheenvuoro seurakunnan metsäsuunnitelmasta

Puheenvuoroni Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksessa 11.12.2018


Esitän metsänhoitosuunnitelman 2019-2028 palauttamista valmisteluun. Kirkon arvoihin kuuluu luomakunnan varjeleminen. Jyväskylä on tehnyt hyvää työtä ympäristöasioissa ja tätä työtä on syytä jatkaa. Nyt käsiteltävässä metsänhoitosuunnitelmassa voidaan kuitenkin toimia huomattavasti esitettyä paremmin, jotta ympäristöä vaalitaan arvojemme mukaisella tavalla.

Metsänhoitosuunnitelmassa on ongelmallista muun muassa se, että siinä ei ole juurikaan otettu huomioon suojeltaviksi soveltuvia metsäalueita. Niitä vaikuttaisi kuitenkin olevan paljon – on yli 40 hehtaaria jopa yli 120 vuotta vanhaa metsää, jota on suunnitelmassa nyt kaavailtu kaadettavaksi. Tällaisten vanhojen metsien kohdalla on syytä selvittää sopivatko ne luontoarvoiltaan suojeluun. Tämä olisi hyvä ratkaisu paitsi ihmisten virkistymisen ja terveyden kannalta, myös kiihtyvän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnoneläinten elinolosuhteiden säilyttämiseksi.

Jos vanha metsä saadaan mukaan METSO-suojeluohjelmaan, se ei tarkoita puunmyyntitulojen menettämistä. Suojeltavasta metsästä valtio maksaa suojelukorvausta, joka vastaa sitä summaa kuin mitä puun myyntitulot olisivat ja korvaus voi lisäksi olla verovapaata tuloa. Seurakunnalle korvaus maksetaan täysimääräisenä, kun taas kunnille vain 50-prosenttisena.

Sen lisäksi, että mahdollisia suojelukohteita ei ole suunnitelmassa juurikaan huomattu, on suunnitelmassa esitetty harmillisen paljon avohakkuita. Jyväskylän kaupungissa on linjattu, että avohakkuita ei pääsääntöisesti tehdä ulkoilu- ja virkistysmetsissä eikä lähimetsissä. Tämä olisi hyvä malli myös seurakunnalle, joka ympäristödiplomiseurakuntana yhtä lailla haluaa kantaa vastuuta ympäristöstä ja suojella ympäristöä. Seurakunnan metsiä sijaitsee myös lähivirkistysalueilla, joille jatkuvan kasvatuksen menetelmät sopisivat avohakkuita paremmin.

Avohakkuissa tuhotaan monien luonnoneläinten elinolosuhteet kokonaan ja yhtä lailla pilataan maisemaa ja retkeilymahdollisuuksia ihmisiltä. Kestävät ja taloudellisestikin tuottavat hakkuut voidaan tehdä kuitenkin siten, että kaikkea puustoa ei hakata.

Esitän siis, että asia palautetaan valmisteluun ja kun se tuodaan uudestaan valtuuston päätettäväksi, metsäsuunnitelmassa on mukana myös suojelualueita ja avohakkuuaikeita on huomattavasti lievennetty, ja jatkuvan kasvatuksen menetelmät korvaavat avohakkuusuunnitelmia. Kun metsäsuunnitelman laatijalle kerrotaan tämä tahtotila, pystytään se kyllä ottamaan huomioon metsäsuunnitelman päivitetyssä versiossa.

Yksi mahdollisuus olisi teettää vaihtoehtoinen metsänhoitosuunnitelma Arvometsä-palvelun kautta. Tällöin luontoarvot otetaan paremmin huomioon, kun suunnitelma tehdään jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaan säilyttäen metsä metsäisenä erirakenteisen kasvatuksen myötä. Tällaisen suunnitelman mukaan hoidettuna metsä tuottaa myös taloudellisesti paremmin. Suuntaa antava kustannus näyttäisi olevan enintään n. 2 000 euroa, ja jos sen suuruisella saadaan nyt esitettyä ilmastoystävällisempi ja silti myös paremman taloudellisen tuoton antava suunnitelma toteutettavaksi seurakunnan suuren metsäomaisuuden hallintaan, näen investoinnin hyvinkin perustelluksi.


Esitystä ei palautettu valmisteluun, mutta kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti seitsemän valtuustoryhmän edustajan kanssa yhdessä muotoilemamme ponnen:
Jyväskylän seurakunnan tulevassa metsästrategiassa tulee kirkkovaltuuston mielestä nyt hyväksyttävän metsäsuunnitelman voimassaoloaikana kiinnittää erityistä huomiota:

  • metsien suojeluun
  • biodiversiteetin laajentamiseen
  • jatkuvan kasvatuksen periaatteisiin
  • hiilinielujen säilyttämiseen ja kasvattamiseen
Facebooktwittergoogle_plusmail

Aloitteemme pohjalta Jyväskylässä kokeilu verkkovälitteisestä terveydenhuollosta

Puheenvuoroni Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.12.2018


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,
valtuutettujen Antti Törmälä ja Arto Lampila kanssa kirjoittamani aloite pyrki hakemaan ratkaisuja isoa kuntalaisjoukkoa koskevaan ongelmaan siitä, että lääkäri- tai hoitajakäynneille täytyy lähteä terveysasemalle silloinkin, kun terveyden kannalta voisi olla parempi tai riittävää pysyä kotona.

Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on sairaan lapsen hoitamisesta työnantajalle tarvittavan hoitolomatodistuksen hankinta lapsen tavanomaiseen flunssaan. Tällöin sairauden vuoksi voi olla parempi pysyä kotona kuin lähteä rasittamaan lasta matkustamisella joskus hankalankin matkan päässä olevalle terveysasemalle. Samoin tällaisessa vältettävissä olevassa terveysasemakäynnissä kuormitetaan jo valmiiksi ruuhkautuneita terveysasemia. Jatkossa käytäntö voi onneksi sujuvoitua.

Kiitos siis kaupungin avoterveydenhuollon palvelualueelle, joka reagoi aloitteeseen heti kesällä kuntalaisten tarpeita ja toiveita selvittäen: järjestämällä kuntalaisille kyselyn siitä mitä terveydenhuollon palveluja nämä haluaisivat hoitaa verkkovälitteisesti. Mahdollisia käyttökohteita tunnistettiin useita sairasloma- ja hoitolomatodistuksista jatkotutkimuksen tarpeen määrittelyyn ja laboratoriotulosten kuulemiseen.

Kiitos myös perusturvalautakunnalle, joka toivoi aloitteessa esitettyjen toimenpiteiden aloittamista jo ensi vuonna ja palautti ensimmäisellä käsittelykerrallaan asian lautakunnasta uudelleen valmisteltavaksi. 

Kaupunki siis on aloittamassa kokeilun verkkovälitteisestä vastaanotosta Kuokkalan terveysasemalla maaliskuusta 2019 alkaen. Kokeilun aikana on määrä hioa toimintaprosessia siten, että se on myöhemmin mahdollista laajentaa kaikille terveysasemille.

Kaupungilla on myös useita muita terveydenhuollon palveluiden digitalisointihankkeita. Aloitteen vastauksessa kuvattujen hankkeiden lisäksi kaupunki on joulukuun alusta alkaen ottanut verkkoajanvarauksen käyttöön terveysasemien kymmenen minuutin pika-ajoille.

On tärkeää, että kaupunki on mukana palvelujen digitalisoinnissa ja hakemassa teknologian kautta ketterämpiä ja parempia ratkaisuja palvelutarjontaansa. 

Yhtä lailla on tärkeää muistaa, että kaikilla palveluita tarvitsevilla ei ole teknisiä valmiuksia siirtyä verkkovälitteisten palveluiden käyttäjiksi. Verkkovälitteisyyden siis tulee olla käytettävissä heille, joiden arkea se helpottaa – mutta myös perinteisen samassa sijainnissa tapahtuvan kasvokkaisvastaanoton tulee olla yhä tarjolla heille, joille se on tarpeen.

Verkkovälitteisten vastaanottojen kokeilun tuloksia on syytä seurata silmällä pitäen erityisesti

  • kuntalaisten asiakaskokemusta,
  • kustannusvaikutusta ja vaikutusta käyntien määriin
  • onnistumista terveydenhuollon laadun näkökulmasta, 
  • henkilöstön kokemuksia,
  • ja kiinnittäen vielä erityisesti huomiota siihen, millä tavoin käytettävä tekninen ratkaisu pystyy tukemaan käyttäjätarpeisiin vastaamista – ja jos ratkaisun kanssa ilmenee käytettävyys- ja käyttäjäkokemushaasteita, raportoida haasteet, jotta myös niiden osalta toimintaa voidaan jatkossa kehittää paremmaksi.

On tärkeää ja on hienoa, että terveydenhuollon palveluita kehitetään aktiivisella otteella kuntalaisten tarpeet keskiössä pitäen.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu

Facebooktwittergoogle_plusmail

Kirkon jatkettava toimia ympäristön puolesta

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 9.11.2018


Käynnissä olevat seurakuntavaalit ovat vaalit myös ilmaston ja kirkon yhdenvertaisuuden puolesta. Niin kirkko valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti kuin myös Jyväskylän seurakunta paikallisesti tekevät paljon yhteiskunnallista ja inhimillistä hyvää, vaikka tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa onkin vielä merkittävästi kohentamista.

Jyväskylän seurakunta on myös ympäristödiplomiseurakunta eli seurakunnassa noudatetaan kirkon oman ympäristöjärjestelmän vaatimuksia. Toiminnassa otetaan siis monin paikoin huomioon ympäristönäkökohdat. Parantamisen varaa on silti tässäkin.

Tiedämme, että ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Myös Jyväskylän seurakunnalla on tässä työssä merkittävä rooli. Olen iloinen siitä, että aiemmin tänä vuonna kirkkovaltuusto päätti, jättämäni aloitteen pohjalta, edistää seurakunnan metsäalueen suojelua Korpilahdella.

MERKITTÄVÄ VAIKUTTAMISEN paikka on myös seurakunnan ruokatarjoiluissa. Edellisessä kirkkovaltuuston kokouksessa jätin 15 muun kirkkovaltuutetun allekirjoittaman aloitteen seurakunnan tarjoilujen muuttamisesta ilmastoystävällisemmiksi ja eettisemmiksi.

Seurakunta tarjoaa tilaisuuksissaan ruokaa tai muuta evästä. Liharuoka on vaikuttanut olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, vaikka tiedämme liharuuan ilmastokuormituksen olevan huomattavasti suuremman kuin Suomessa tuotetun kasvisruuan.

Lisäksi seurakunnan toiminnassa on mukana paljon heitä, joille kasvisruokavalio on ilmastoeettinen, eläineettinen tai terveydellinen valinta, mutta jotka on nykyisin liian usein jätetty huomiotta.

Valtuustoaloitteessa esitimme muun muassa, että seurakunnan tulee vähentää huomattavasti lihan osuutta ruokatarjoiluissaan ja silloin kun lihaa tarjotaan, asettaa aina kasvisvaihtoehto tarjolle. Leiritoimintaa lukuun ottamatta kaikki ruoka voisi olla lihatonta.

Edelleen seurakunnan on syytä suosia yhä useammin lähiruokaa keskisuomalaisilta tuottajilta, luomua, Reilun kaupan tuotteita ja muita ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja ilmastovaikutusten kannalta vastuullisia tuotteita.

Hävikkiruuan syntymistä seurakunnan on syytä ehkäistä esimerkiksi tarjoamalla ylijäämäruokaa mahdollisuuksien mukaan diakonia-apuna. Kirkon on etsittävä aktiivisesti yhä uusia keinoja kohentaa toimintaansa ilmastokysymyksissä, sillä tehtäviimme kuuluu luomakunnan varjelu.

Liisa Kuparinen
kirkkovaltuutettu, seurakuntavaaliehdokas
valitsijayhdistys Vihreä kirkko – Tulkaa kaikki
JyväskyläFacebooktwittergoogle_plusmail

Kirkkovaltuustoaloite: Seurakunnan ruokatarjoilut ilmastoystävällisemmiksi ja eettisemmiksi

Laatimani ja Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa 9.10.2018 jättämäni kirkkovaltuustoaloite


Jyväskylän seurakunta on ympäristödiplomiseurakunta. Tämä on hienoa. Kirkon ja seurakuntien tuleekin, jo Raamatun opetusten mukaan, kantaa vastuuta luomakunnasta. Ympäristödiplomista huolimatta Jyväskylän seurakunta voi yhä parantaa toimintaansa vastuullisuudessa suhteessa ympäristöön.

Tässä aloitteessa esitämme useita keinoja parantaa seurakunnan ilmastoystävällisyyttä ja eettisyyttä ruokatarjoiluihin liittyen. Esitämme, että:

  • Seurakunta alkaa suosia yhä useammin lähiruokaa keskisuomalaisilta tuottajilta. Tämä voi vähentää kuljetuksista koituvia päästöjä ja tämä tukee paikallista elinvoimaa ja työllisyyttä.
  • Aina kun tarjolla on lihaa, on tarjolla myös kasvisvaihtoehto. Jos jo tapahtumailmoituksessa mainitaan liharuoka, mainitaan myös kasvisruoka. Seurakunnan toiminnassa on mukana paljon ihmisiä, jotka noudattavat kasvis- tai vegaaniruokavaliota ja heidät tulee huomioida yhtä lailla lihaa syövien kanssa.
  • Lihan tarjoamista vähennetään huomattavasti ja korvataan kasvisruualla. Kun kyse on ei-leirimuotoiseen tapahtumaan kuuluvasta ruokatarjoilusta kyse, tarjolle asetetaan vain kasvisruoka. Myös kirkon ilmasto-ohjelma suosittelee ruokavaliota, jossa lihatuotteet ovat enemmän mausteen kuin pääruoan asemassa (Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012).
  • Kokousten kahvitarjoiluiden yhteydessä ei tarjota lihaa missään muodossa. Esim. usein tarjoiluihin kuuluvat voileivät tai pasteijat tarjotaan ilman lihaleikkelettä tai lihatäytettä.
  • Ruokatarjoilujen yhteydessä järjestetään esille aina asianmukainen jätelajittelu: vähintään biojäte ja sekajäte erikseen. Nyt tässä on ollut puutteita.
  • Reilun kaupan tuotteet pidetään yhä valikoimissa ja mahdollisuuksien mukaan suositaan myös muita tuottajan toimeentuloa varmistavia tuotteita.
  • Hankinnoissa suositaan luomua. Lisäksi suositaan muita ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja ilmastovaikutusten kannalta vastuullisia Esimerkiksi kananmunien kohdalla hankitaan vain vapaan kanan munia, mieluiten ulkokanaloista tai luomukanaloista.
  • Lehmänmaidon lisäksi tarjolla on aina myös kasvispohjainen vaihtoehto, kuten kauramaito. Ilmastonmuutoksen hidastamisen lisäksi näin otetaan huomioon mm. vegaanit ja maitoproteiiniallergikot.
  • Hävikkiruuan syntymistä ehkäistään esimerkiksi tarjoten ylijäämäruokaa seurakunnan kokoontumisissa ja mahdollisuuksien mukaan diakonia-apuna. Lisäksi huolehditaan ruuan esilläpidossakin elintarviketurvallisten tarjoilulämpötilojen pysymisestä, jotta vältetään tarve heittää ruokaa pois.
  • Turhaa pakkausmateriaalien käyttöä vältetään erityisesti ympäristöhaitallisen muovin osalta, esim. ei käytetä tarpeetonta kelmumuovia voileipien ympärillä.

Liisa Kuparinen, kirkkovaltuutettu
Allekirjoittajina myös 15 muuta kirkkovaltuutettuaFacebooktwittergoogle_plusmail

Eettisempiä vaihtoehtoja ilotulituksille – Valoshow korvaamaan Jyväskylän kaupungin uudenvuoden ilotulitus

Julkaistu Jyväskylän Vihreiden blogissa 8.6.2018


Oma jo edesmennyt Joona-koirani pelkäsi raketteja viimeisinä vuosinaan niin paljon, että kun joulukuussa alkoivat ensimmäiset pamaukset kuulua, lyhenivät Joonan ulkoilut pikapyrähdyksiin. Rakettien ampuminenhan alkoi samana päivänä kuin myyntikin, rajoituksista huolimatta, ja vastaavasti räjäyttely jatkui vielä useita päiviä vuodenvaihteen jälkeen. Näinhän tilanne on monin seuduin yhä. Joona jännitti ulos menemistä rakettien vuoksi jopa viikkoja, sillä pelko lakkasi aina vasta useita päiviä ilotulitusten päättymisen jälkeen. Tilanne on yhtä lailla vaikea vähintään kymmenille tuhansille muille eläimille, niin luonnon-, koti- kuin lemmikkieläimillekin. Monen eläimen kohdalla joudutaan uuden vuoden vaihtuessa turvautumaan lääkehoitoon.

Facebookissa on ryhmiä, joissa esimerkiksi astmaatikot jakavat tietoa tulevista ilotulituksista vuodenvaihteen vakioilotulitusajan ulkopuolella. Ilmassa rakettien myötä leviävät hiukkaspäästöt tekevät monille ihmisille ulkona liikkumisesta tukalaa. Saksan ympäristöviraston laskelmien mukaan uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmansuojeluasiantuntijan mukaan Helsingissä hiukkaspäästöt voivat olla uudenvuodenyönä normaaliin nähden yli 20-kertaisia. Monissa isoissa kaupungeissa määrät on todettu terveydelle haitallisiksi.

Jyväskylässä järjestettiin toukokuun alussa koko kaupungin siivoustalkoot, joihin minäkin osallistuin keräten roskia mm. kadunvarsilta, rannasta ja metsästä. Äijälänrannan rannassa tavallisimpia roskia olivat ilotulitteiden kappaleet ja niitä oli paljon – vielä useita kuukausia rakettien ampumisen jälkeen. Roskien päätyminen luontoon, mukaan lukien vesistöt, on sekin merkittävä ilotulitusten haittapuoli.

Suurin osa Suomessakin kaupattavista ilotulituksista tuotetaan Aasiassa ja usein lapsityövoiman turvin. Tapaturmia sattuu paljon liian aikaisin työhön joutuneille lapsille Aasiassa. Tuttuahan on myös Suomessa ilotulitusrakettien vuosittain aiheuttamat silmä- ja muut vammat.

Eettisyys on siis monella tasolla kyseenalainen, kun puhutaan ilotulitteista.

Viime vuosina ilotulitusten määrä on ollut yhä kasvussa. Luonnon, ihmisten terveyden, turvallisuuden ja eläinten vuoksi suunta olisi saatava käännettyä laskuun. Vihreänä valtuustoryhmänä esitimme Jyväskylän kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 28.5.2018 kysymyksen vuodenvaihteen ilotulituksen korvaamisesta valoshow’lla. Jyväskylä voisi toimia asiassa esimerkin näyttäjänä ja kehittää Valon kaupunkina vaikka ihan omanlaisensa korvaavan ja eettisemmän tavan juhlistaa uutta vuotta.

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto vastasi kysymykseemme nostaen huoleksi mahdollisen kustannusten nousun, jos ilotulitus korvattaisiin jo joissain muissa kaupungeissa (mm. Linköping ja Dubai) kokeillulla laservaloshow’lla. Ajatuksenamme kuitenkin on, että Valon kaupunkina Jyväskylä voisi kehittää myös ihan uudenlaisen tavan vuoden vaihtumisen juhlimiseen, kustannusten ei tarvitse välttämättä nousta.

Kustannushuolen lisäksi Koivisto kuitenkin lupasi, että kaupunki on ilman muuta valmis selvittämään vaihtoehtoja ilotulituksen korvaamiseksi ja arvioi että päätös korvaamisesta on hyvä tuoda vielä poliittisiin elimiin, kuten kaupunginhallitukseen. Koivisto jatkoi, että myös kuntalaisilta saatettaisiin kysyä, kumpaa pitäisivät parempana. Asiassa voisikin laittaa kaupungille toiveita vaikkapa kaupungin palautejärjestelmän kautta: https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi ja tietysti vastaamalla mahdollisesti myöhemmin järjestettävään kyselyyn.

Kaupunginvaltuutettuna sain myös yhteydenoton Harjun lähistöllä asuvalta jyväskyläläiseltä, joka kertoi, että Jyväskylän kaupungin uudenvuoden ilotulituksen jälkeen oli kaupungin puolesta jouduttu viiden työntekijän voimin kolaamaan pihasta rakettijätettä pois kaksi päivää. Siinä on äkkiä useamman tuhannen euron lisäkustannus ilotulitukselle.

Haastan myös Jyväskylässä ilotulituksia järjestäneet ja niitä alkaneellekin kesälle suunnittelevat tahot valitsemaan vaihtoehtoisia tapoja ilonpitoon, niin tapahtumien kuin kauppakeskustenkin juhlistamiseen.

Lisäksi kuka tahansa voi vaikuttaa ilotulitusten vähentämiseksi muokkaamalla omaa toimintaansa ja vaikka allekirjoittamalla kansalaisaloitteen, jossa esitetään ilotulitteiden käytön rajaamista vain ammattilaisille: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2736 Tämän aloitteen allekirjoittamisessa tarvitaan kova loppukiri, jotta siihen saataisiin riittävä määrä allekirjoituksia määräaikaan, 2.7.18, mennessä. Kannustankin jakamaan aloitteen linkkiä somekanavissa.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu, KTT

Varavaltuutettumme Irene Hallamäen esittämän valtuustokysymyksemme ja siihen kaupunginjohtajan antaman vastauksen voit katsoa valtuuston kokouksen videotallenteesta kohdasta 1:43:50: https://bambuser.com/v/7156495

Mielipidekirjoituksemme sanomalehti Keskisuomalaisessa.Facebooktwittergoogle_plusmail

Valon kaupunki -show myös uudenvuoden vastaanottoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.5.2018


Seuraavaksi Valon kaupunki -konseptia voisi laajentaa kaupungin järjestämään uudenvuoden vastaanottoon. Maailmalla on tästä jo esikuvia: vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa ilotulitus korvattiin lasershow’lla mm. Linköpingissä ja Dubaissa.

Jyväskylän kaupunki on perinteisesti järjestänyt vuoden vaihtuessa ilotulituksen Jyväskylän keskustassa. Ilotulitus tuo monille kaupunkilaisille iloa, mutta samaan aikaan se aiheuttaa myös monia haittoja.

Näkyvän roskan lisäksi ilotulitus aiheuttaa hiukkaspäästöjä. Saksan ympäristövirasto on ilmoittanut, että uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat noin 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmansuojeluasiantuntijan mukaan Helsingissä hiukkaspäästöt voivat olla pienellä alueella yli 20-kertaisia uudenvuodenyönä.

Ilotulitteista tekee vaarallisia hengitettäessä se, että monet hiukkasista ovat hyvin pieniä, halkaisijaltaan vain yhden mikrometrin kokoisia, ja ne päätyvät syvälle keuhkoihin. Ilotulittamista on ilmanlaatusyistä jo rajoitettu eri puolilla maailmaa.

Myös ilotulituksen aiheuttama meluhaitta on laaja. Ilotulituksen aiheuttama melu aiheuttaa pelkoa monille eläimille. Esimerkiksi monet koirat tarvitsevat rauhoittavia lääkkeitä uudenvuodenyönä.

Kaupalliset toimijat kuten kauppakeskukset järjestävät muulloinkin vuoden mittaan ilotulituksia, joilla on vastaavat haitat. Jyväskylän kaupunki voisi näyttää asiassa mallia uudesta toimintatavasta ja olla strategiansa mukaisesti rohkeasti aikaansa edellä.

Haittojen estämiseksi ja imagonsa kehittämiseksi Jyväskylän kaupungin tulee korvata järjestämänsä uudenvuoden ilotulitus valotaideteoksella.

Taideteos voidaan liittää osaksi Valon kaupunki -kokonaisuutta. Se tukee myös Jyväskylän kaupungin resurssiviisauden tavoittelua, jonka mukaan kaupunki haluaa olla viimeistään vuonna 2050 jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki.

Esitämme kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 28.5. kysymyksen vuodenvaihteen ilotulituksen korvaamisesta valoshow’lla.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Irene Hallamäki
Raisa Ojaluoto
varavaltuutetut (vihr.)

Vesa Kaakkuriniemi
Greenpeace, vapaaehtoinen

Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail

Verkosta apu terveydenhuoltoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 18.2.2018


Terveydenhuollon palveluita kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti niin maakuntien kuin kuntienkin tasoilla.

Jyväskylän valinnanvapauskokeilu antaa osaltaan tärkeää tietoa tätä palvelukehitystä silmällä pitäen.

Valinnanvapauskokeilusta saatavia kokemuksia onkin syytä seurata tarkasti. Kokeilun yksityisistä palveluntarjoajista on hyvä ottaa soveltuvin osin vertailukohtaa myös julkisen puolen palveluntuotantoon.

On asioita, jotka julkisella toimivat paremmin, ja on asioita, joissa yksityinen palveluntarjoaja on ottanut käyttöön toimintatavat, joita olisi hyvä harkita julkisellakin puolella.

On tärkeää, että julkinen terveydenhuoltomme säilyy laadukkaana, että sen tavoitettavuutta voidaan parantaa ja työntekijöiden kuormittuneisuutta vähentää.

Moni yksityinen sote-palveluiden tuottaja on ottanut käyttöön verkkovälitteiset vastaanotot.

Valinnanvapauskokeilussa mukana oleva Medics24 perustaa toimintansa huomattavassa määrin verkkoon tarjoten videoyhteydellä niin lääkäri- kuin hoitajavastaanototkin.

Lisäksi esimerkiksi Terveystalo tarjoaa chat-yhteyttä lääkäreihin, ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on jo pitkään hyödyntänyt videoyhteyksiä kontaktissa muun muassa ihotautilääkäreihin ja psykologeihin kertoen pyrkimyksikseen ajan ja rahan säästämisen.

Jyväskylän terveysasemilla verkkovälitteinen vastaanotto olisi hyödyksi esimerkiksi tilanteissa, joissa työssäkäyvä vanhempi joutuu jäämään hoitamaan sairasta lasta kotiin ja tarvitsee tästä todistuksen työnantajalle.

Tällä hetkellä tämän hoitolomatodistuksen saamista varten lapsi täytyy viedä terveysasemalle myös tavallisen kotona hoidettavan flunssan tai vatsataudin kohdalla jo heti taudin alkaessa, vaikka pelkkä lepo olisi näissä tilanteissa useimmiten parasta hoitoa.

Tällöin kuormittuvat niin lapsi, vanhempi kuin terveydenhuoltokin, ja epidemioiden leviämisriski kasvaa.

Jotta näitä tilanteita voitaisiin sujuvoittaa, jätimme kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa esitimme, että Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuudet verkkovälitteisen vastaanottotoiminnan aloittamisesta ja pyrkii aloittamaan asiasta kokeilujakson.

Liisa Kuparinen (vihr.)
Antti Törmälä (vihr.)
Arto Lampila (pir.)
kaupunginvaltuutetut
Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail

Sujuvampia käytäntöjä julkiseen terveydenhoitoon verkkovälitteistä vastaanottoa hyödyntäen

Valtuustoaloite Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 12.2.2018


Moni terveydenhuollon toimija on ottanut käyttöön verkkovälitteisen vastaanoton vaihtoehdoksi sille, että palveluiden tarvitsija matkustaa lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Jyväskylän valinnanvapauskokeilussa mukana oleva Medics24-palveluntarjoaja perustaa toimintansa pitkälti verkkovälitteisyyteen tarjoten asiakkaille video- ja chat-yhteydellä lääkäri- ja hoitajakontaktin. Myös Terveystalolla on laajasti käytössä chat-palvelut kontaktina lääkäreihin, samoin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tarjoaa videovälitteistä yhteyttä. Verkkovälitteiset vastaanotot ovat käytössä niin hoidontarpeen arvioinnissa ja lääketieteellisessä neuvonnassa kuin myös tilanteissa, joissa tarvitaan lääkereseptejä tai todistusta sairaudesta. Lääkereseptit toimitetaan e-resepteinä ja todistukset sairastamisesta voidaan toimittaa Omakantaan. Rohkaisevia kokemuksia verkkovälitteisestä toimintatavasta on jo laajasti.

Usein lääkärin tai hoitajan vastaanotolle hakeudutaan nimenomaan todistuksen, ei hoidonarvioinnin tai -tarpeen takia. Esimerkiksi lapsen potiessa kuumetta tai flunssaa, harvoin taudin alkupäivinä on tarpeen lääkärin arvio, useimmiten muutaman päivän lepo kotona ja poissaolo koulusta tai päivähoidosta riittää. Tällöin, jos vanhemman työnantaja vaatii hoitotodistuksen jo lapsen ensimmäisestä sairastamispäivästä, hakeudutaan terveyskeskukseen nimenomaan hoitolomatodistuksen, ei hoidon takia. Todistuksen hankkiminen terveyskeskuskäynnillä voi olla hankalaa, ja se kuormittaa turhaan sairasta lasta ja perhettä sekä myös julkista terveydenhoitojärjestelmää. Lisäksi se lisää riskiä tautien leviämisestä ja peruslevolla paranevien pienten tautien pitkittymisestä ja siten myös mahdollisesti pitkittää vanhemman töistäpoissaoloaikaa.

Esitämme, että Jyväskylän kaupungin tulisi selvittää perusterveydenhoitopalveluiden osalta verkkovälitteisten vastaanottopalveluiden tarjoamista. Verkkovälitteisen vastaanoton tarjoaminen sujuvoittaisi kuntalaisten terveydenhuollollista neuvontaa, parantaisi kotona sairastettavien perustautien hoitamista ja helpottaisi sairaus- ja hoitolomatodistusten yms. saamista sekä tasapuolistaisi kuntalaisten mahdollisuutta päästä kiinni terveydenhuollon peruspalveluihin mahdollisista kulku- tai liikenneyhteysongelmista riippumatta. Verkkopalveluilla ei ole tarkoitus korvata perinteisiä vastaanottokäyntejä tai tutkimustoimenpiteitä silloin, kun ne ovat tarpeen. Verkkovälitteisen vastaanoton tarjoaminen voi vähentää tarpeettomia vastaanottokäyntejä ja vapauttaa tältä osin terveydenhuollon kuormittuneita resursseja muuhun jonossa olevaan työhön, vähentää tautien leviämistä, tasa-arvoistaa vanhempien tilanteita työpaikkojen erilaisista käytännöistä riippumatta sekä säästää kuntalaisia turhilta terveyskeskuskäynneiltä.

Me allekirjoittajat esitämme, että kaupunki selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön verkkovälitteisen vastaanottotoiminnan ja mikäli mahdollista, aloittaa asiasta kokeilujakson.

Jyväskylässä 12.2.2018

Liisa Kuparinen, Arto Lampila, Antti Törmälä
ja muut allekirjoittajat: vihreiden valtuustoryhmä ja useat muut valtuutetutFacebooktwittergoogle_plusmail