Yhtäkkiä on tosiaan maa taas musta, ruskea, …, ja kappas – vihreä!

HauHausin takapihalta nimittäin lumien sulettua pilkistää nyt jo ihan selvä vihreä väri.

Kun ei maa ole valkea, yritämme me iloita siitä, ettei se ole
takapihamme osalta myöskään enää ruskea – vaan syksyllä istutettu nurmi on lähtenyt toiveita herättävään kasvuun.

Joulutraditiohimme kuuluu hakea kuusi ystäväperheemme metsästä Uuraisilta. Paitsi joulun tuovaa maalaistunnelmaa, siellä pääsin tervehtimään myös lammaslaumaa sisarusteni lasten kanssa.

Carlos-koiramme nautti myös normaalia vilkkaammasta elämästä ympärillään – tai ainakin poikkeuksellisen suuresta todennäköisyydestä sille, että lattialle tippuu ruokaa…

Vaikkemme itse tätä joulua talollamme vietäkään, koristelimme talolle kuitenkin joulukuusen tänä iltana.

Samalla veimme pihalle lintulyhteen. Rauhaisaa ja rakentamisen äänistä vapaata joulua Äijälänrannan linnuille!

Nyt myös HauHausin väki rauhoittuu joulun viettoon. Siispä…