Kiitos äänestäjilleni seurakuntavaaleissa! Olen Jyväskylän uusi kirkkovaltuutettu kaudella 2015-2018.
Jyväskylän seurakunta
Vihreät Niityt
Armon Vihreät, Tulkaa kaikki
IT-yrittäjä, tutkija, KTM, ekonomi
www.iki.fi/kuparinen
Haluan olla pitämässä kirkon ovia auki siten, että kirkossa on meistä jokaisen hyvä olla. Kirkon tulee olla palveleva ja kuunteleva, jokaisen läsnäoloa arvostava yhteisö. Tuomitseminen ja vaatimusten asettaminen on syytä jättää Jumalalle. Olen ollut ikäni kirkon kuvioissa mukana, joten kirkon kulttuuri, toimintatavat, kipupisteet ja kirkollinen keskustelu ovat minulle tuttuja. Kirkollinen viitekehykseni on armoa, suvaitsevaisuutta ja lähimmäisen vastuuta korostavassa herännäisyydessä.
Miksi seurakuntavaaleissa äänestäminen on tärkeää?
Seurakuntavaaleissa äänestysprosentti on tavannut olla niin pieni, että yhdelläkin äänellä on merkitystä – ja käyttämättömällä äänellä on surullisen paljon enemmän merkitystä. Äänestysaktiivisuudella on väliä paitsi paikallisella tasolla, myös valtakunnallisesti, sillä kirkkovaltuutetut valitsevat kirkolliskokousedustajat, jotka päättävät kirkon suurista linjoista. Nykyisellään kirkolliskokous on huomattavasti kirkon koko jäsenistöä konservatiivisempi, koska äänestysprosentti on jäänyt pieneksi ja aktiivisimmin ääntään ovat käyttäneet kirkon konservatiivit. Niin kirkon paikallisen kuin valtakunnallisenkin hallinnon tulisi edustaa paremmin koko jäsenistöä!
Vaalikonevastaukseni
kevyesti mukaillen vaalikoneesta
Vihreät Niityt -ehdokaslista: Vihreät Niityt on Vihreää liittoa lähellä oleva ryhmä. Luonnon vaaliminen ja varjeleminen, ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus ovat päämääriä, joita Vihreät Niityt haluaa edistää. Seurakunnan päätöksenteossa korostamme avoimuutta.
Asuinpaikka: Äijälänranta (Kyläilitkö meillä menneenä kesänä? Asustamme Äijälänrannassa HauHaus-asuntomessutaloa 🙂 )
Suhde kirkkoon
Tärkeimmät syyt kuulua kirkkoon: Lähimmäisyys on se, mikä minulle ja minun mielestäni kirkossa on tärkeintä. Se, että pyrimme kunnioittamaan toinen toistamme, pitää sekä kirkkoa että yhteiskuntaa pystyssä. On tärkeää, että kirkosta on saatavissa apua niin hengellisen, henkisen kuin taloudellisenkin hädän hetkellä. Kirkon työssä eniten arvostan kirkon ja kirkollisen yhteisön tarjoamaa pyyteetöntä apua, ystävällisyyttä ja kykyä rakentavaan keskusteluun.
Päättäjän tehtävät
Tärkeimmät vaikuttamisen kohteet: Viestinnän voima on valtava. Viime vuosien kohut kirkollisessa keskustelussa ovat osoittaneet, että kun viestintä ei ole hallussa, voivat tappiot olla suuret. Homoillan aiheuttaman kohun yhteydessä olisi kirkkomme vastuunkantajien ja kirkollisten medioiden pitänyt tuoda vahvemmin julki, että kirkossa on tilaa ihan jokaiselle ”tule sellaisena kuin olet” -hengessä ilman lisäehtoja ja vaatimuksia. Luottamushenkilönä eniten voi vaikuttaa taloudenhoitoon, henkilövalintoihin ja toiminnan suunnitteluun. Haasteet ovat talouden saralla kovat. Kun säästää on pakko, on parempi säästää kiinteistöistä kuin henkilöresursseista ja toiminnasta. Henkilövalinnoilla on suuri merkitys. mutta nähdäkseni henkilövalinnat ei ole suurin huolemme. Henkilökysymyksiin voi kuka tahansa vaikuttaa osallistumalla itse kirkon toimintaan vapaaehtoisena vastuutehtävissä toimien. Hengellisessä toiminnassa soisin etsiydyttävän nykyistä paremmin ihmisten saataville – tuputtamatta, mutta olemalla tavoitettavissa.
Alle 18-vuotiaiden edustus seurakunnan hallinnossa: Olen itse ollut rippikouluisosena seitsemällä rippikoululeirillä, joten tiedän, että rippikouluikäiset – kuten toki nuoremmatkin – ovat fiksua porukkaa ja innostuessaan aktiivisia, tiedostavia ja vastuuntuntoisia vaikuttajia. Nuorilla tulee ilman muuta olla suora vaikutuskanava kirkon asioissa. On hienoa, että nykyisin jo 16-vuotiaat saavat äänestää seurakuntavaaleissa.
Seurakunnan toiminta
Määrärahojen suuntaaminen ikäryhmittäin: Parhaiten seurakunta toimii, kun sen jäsenistö toimii itseohjautuen – yhteisvastuuseen, yhdessä tekemiseen tukeutuen. Siinä missä aikuisväestö voi ottaa vahvaa vastuuta toiminnasta itse, on lapsilla ja nuorilla tärkeää olla esimerkkeinä ja rinnallaan myös seurakunnan viranhaltijoina toimivia aikuisia. Toki mitään ikäryhmää ei sovi unohtaa, mutta tarve lienee suurin lasten ja nuorten kohdalla.
Resurssien suuntaaminen lasten toiminnassa: Iltapäiväkerhot ja partio ovat matalan kynnyksen toimintaa – niihin on helppo osallistua ja niille on myös suuri tarve. On hyvä, että lapsille on tarjolla turvallinen paikka ja kehittävää toimintaa koulupäivien päätteeksi, kun kotona ei ehkä vielä ole aikuista seuraa. Myös perhetoimintaa pitää tukea; perheiden jaksamista, perheen sisäistä kommunikaatiota, sosiaalisia suhteita ja vastuun jakamista.
Resurssien suuntaaminen nuorten toiminnassa: Rippikoulun tavoittaessa suurimman osan nuorista, n. 80 %, on se toimintamuoto, josta ei kannata säästää. Rippikoulussa opitaan yhteisvastuuta, vuorovaikutusta ja tehdään kirkko, Raamattu ja uskonto tutuiksi. Rippikoulu on mahdollisuus sitouttaa nuori osaksi seurakuntaa tai ainakin jättää kirkosta nuorelle positiivinen muisto, joka helpottaa kirkkoon palaamista myöhemmissä elämänvaiheissa. Etsivä nuorisotyö kuuluu erityisesti yhteiskunnalle, mutta lähimmäisyyden asian myötä luontevasti myös kirkolle. Sielunhoitoa ja keskusteluapua tulee olla saatavilla, kun ihminen sitä kokee tarvitsevansa – iästä riippumatta. Siksi myös isostoimintaan tulee panostaa, ja huolehtia nuorisotyöntekijöiden ja esim. rippikoulupappien valmiuksista kohdata nuori.
Resurssien suuntaaminen aikuisten toiminnassa: Parisuhde on tärkeä ihmissuhde ja sen romuttuminen vakavasti haavoittavaa parisuhteen osapuolille ja koko perheelle. Liian monet parisuhteet päätyvät eroon ja hälyttävän monissa parisuhteissa voidaan huonosti. Kirkon tulee tukea ihmisiä tässä tärkeässä ihmissuhteessa ja tuen pitää toki olla avointa ja hyväksyvää kaikkia kohtaan: myös samaa sukupuolta olevien parisuhteille. Kuten jo edellä totesin, sielunhoitoa ja keskustelukumppanuutta tulee olla saatavilla, kun ihminen sitä kokee tarvitsevansa. Seurakunnan yhteisyyden ja jokaisen yksilön osallisuuden vuoksi tärkeää on, että seurakunta kutsuu vapaaehtoisia rakentamaan yhteistä kirkkoa ja auttamaan osaltaan heitä, jotka apua tarvitsevat. Kun talous on tiukalla, on vapaaehtoisilla entistä tärkeämpi merkitys. Vapaaehtoistoiminta kantaa myös toimijaa itseään.
Resurssien suuntaaminen ikääntyneiden toiminnassa: Tärkeää on, ettei kukaan jää yksin – edellytysten tulee olla kunnossa ikääntyneiden kohtaamiselle. Kohtaamispaikan tarjoaminen on siis tärkeää. Kun paikka tarjotaan ja aika sovitaan, voidaan kokoontua. Paikan ei aina tarvitse olla kirkko tai virallinen seurakuntatalo – myös jonkun osallistujan koti tai vaikka metsä voivat toimia seurakuntasalina. Edelleen korostan myös sielunhoidon ja keskustelun saatavilla olemisen tärkeyttä. Keskusteluyhteyden tarve taitaa korostua ikääntyneiden kohdalla ja yhteisöllisyydestä ja lähimmäisyydestä tulee huolehtia siten, että kuuntelija ja keskustelukumppani on saatavilla. Kuoroissa laulaminen on monille hyvä ja helppo tapa kohdata muita ja siksi on tärkeää, että kuorotoimintaa on tarjolla.
Seurakunnan tärkeimmät tehtävät: Jeesuksen sanomassa ja toiminnassa korostui heikompien auttaminen ja oikeudenmukaisuuden edistäminen. Ne ovat tärkeimmät arvot, joiden myötä voidaan toteuttaa myös muita tärkeitä kirkon tehtäviä. Seurakunnan perustehtäviin kuuluu diakoniatyön lisäksi julistustyö ja jumalanpalveluselämä, mutta näidenkin pohjana tulee olla heikompien auttaminen ja oikeudenmukaisuuden edistäminen.
Kirkon näkyminen julkisuudessa
Seurakunnan läsnä oleminen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa: Kokemukseni ja käsitykseni mukaan seurakunta on jo nyt läsnä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Kuitenkin korkeakouluissa esim. oppilaitospapit voisivat näkyä nykyistä enemmänkin. Tärkeintä on saatavilla oleminen.
Seurakunnan läsnä oleminen työpaikoilla: Saatavilla oleminen ja siitä tietoisuuden lisääminen on tärkeää. Työpaikoilla, kuten ylipäätään kaikkialla, tulee kuitenkin kunnioittaa ihmisten erilaisia kulttuureita, uskontoja, tarpeita ja tahtotiloja – tuppautua ei saa. Tavoitettavuus tarvittaessa riittää. Työpaikoilla ensisijaista on työskentely, siinä tukeminen ja sen edellytysten varmistaminen.
Seurakunnan läsnä oleminen sosiaalisessa mediassa: Siellä missä ihmiset ovat, sieltä tulee kirkonkin olla löydettävissä. Sosiaalinen media on nykyaikainen tapa tavoittaa ihmisiä ja monelle sosiaalinen media on matalan kynnyksen tapa ottaa kontaktia ja siksi
tarpeellinen. Jälleen kuitenkin: tavoitettavuus tarvittaessa riittää, tuppautua ei saa.
Seurakunnan työntekijöiden vuorovaikutus aktiivijäsenten vai kirkkoon kuulumattomien kanssa: Kirkon tulee olla saatavilla ja tavoitettavissa kaikille, mutta keskustellaan erityisesti heidän kanssaan, jotka sitä haluavat. On tärkeää. että kirkko on läsnä
erilaisissa tilanteissa ja tarjoaa erilaista toimintaa. Esimerkiksi joulun alla lemmikkien joulusiunaus on hieno tilaisuus, jossa mm. koiraväki kohtaa koirineen toisiaan ja voi rauhoittua kirkon sanoman äärelle.
Suvaitsevaisuus
Samaa sukupuolta olevien vihkiminen avioliittoon: Suuri osa kirkon papeista olisi tähän jo valmiita ja halukkaita. Rakkaus kuuluu kaikille ja kirkon tulee edistää ihmisten tasavertaisuutta. Seksuaalivähemmistötkin ovat Jumalan luomia ja jokainen ihminen on arvokas omana itsenään.
Naisten pappeus: Tästä ei mielestäni olisi tarpeen enää edes keskustella: asia on päätetty jo aikapäiviä sitten. Eli kannatan!
Talous
Kirkon valtiolta saama korvaus yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta: Nykytasolla pärjättäneen, mutta tilannetta tulee aktiivisesti seurata.
Seurakunnan mielekäs koko: Seurakunnan koon tulee olla sellainen, että ihmisten kohtaaminen on helppoa ja tapahtuu luontevasti. Pienessä seurakunnassa toimintaedellytysten turvaaminen voi kuitenkin olla vaikeaa.
Talouden heiketessä ratkaisuna kirkollisveron nostaminen: Huono vaihtoehto. Reaktiona voisi olla jäsenkadon yltyminen.
Talouden heiketessä ratkaisuna toiminnan leikkaaminen: Toiminnan painopistettä voi tarvittaessa siirtää vapaaehtoistyöhön entistä enemmän nojaavaksi. Toiminta on tärkeää.
Talouden heiketessä ratkaisuna työntekijöiden vähentäminen: Huono vaihtoehto, mutta pakon sanelemana – silloinkin mieluiten eläköitymisten ja muun luonnollisen poistuman kautta ja turvaten työtaakan säilyminen kohtuullisena jäljelle jäävälle henkilöstölle.
Talouden heiketessä ratkaisuna kiinteistöjen myyminen: Kohdata ja toimia voidaan myös muualla kuin seurakunnan omistamissa kiinteistöissä. Kiinteistöistä säästäminen tarpeen niin vaatiessa lienee vähiten inhimillistä vahinkoa aiheuttava säästökohde.
Talouden heiketessä ratkaisuna seurakuntien yhdistäminen: Seurakuntien yhdistämiset ovat kiperiä tilanteita. Seurakuntalaisia ja seurakunnan työntekijöitä tulee kuunnella tarkalla korvalla tällaisissa asioissa.
Ympäristö
Kirkon kantaaottavuus ympäristökysymyksissä: Kirkko on ottanut hienosti vastuuta ympäristöasioista kehittäen mm. oman ympäristöjärjestelmän ja ilmasto-ohjelman. Tässä asiassa voimme kuitenkin toimia vieläkin paremmin, mm. nimenomaan ottamalla kuuluvammin kantaa ympäristökysymyksiin. Tehtävämme on suojella luomakuntaa.
Diakonia
Diakoniatyön resurssien suuntaaminen: Diakoniatyö on kenties se työala, jossa kirkko voi tehdä eniten hyvää ja jossa tarve on suurin. Diakoniatyössä konkreettisen toiminnan lisäksi epäkohtien esiin nostaminen on tärkeää siksi, että siten saadaan myös kanssaihmiset heräämään epäkohtien huomaamiseen ja niiden korjaamiseen, ja viimeistään isojen massojen aktivoituessa on epäkohtiin puututtava myös yhteiskunnan hallinnon tasolla.
Kansainvälinen diakonia ja lähetystyö
Seurakunnan tehtävät maailmalla: Humanitaariselle avulle ja turvallisen elinympäristön luomiselle on suurin tarve. Koulutus lisää sivistystä ja itsenäistä toimintakykyä, jolloin edellytykset epäkohtien korjaamiselle kansasta itsestään lähtien paranevat. Kirkon tulee mahdollisuuksien mukaan toimia rauhankyyhkyn roolissa.
Jyväskylän seurakunta
Säästökohteet Jyväskylän seurakunnassa: Nykymäärällä leirikeskusten ylläpidosta koituu kohtuuton talousrasite, mm. remontointitarpeiden myötä.
Mieleiseni jumalanpalvelus: Messu, jossa saa halutessaan olla omissa oloissaan rauhassa. On hyvä olla kuitenkin vaihtoehtoja ja uuden kokeilua. Aktiiviselle osallistumisellekin on hyvä antaa mahdollisuus.
