Viime viikot ovat olleet todella kiireisiä, mutta onneksi talon osalta kiire on alkanut nyt siirtyä meidän harteiltamme talotehtaan urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden harteille. Meillä onkin ollut jännittäviä hetkiä lähes päivittäin, kun on käyty katsomassa mitä uutta talolla on tapahtunut. (Tosiaan vielä, enää ei tarvitse puhua tontista, vaan voi käyttää talo-sanaa!)

Meidän osalta siis suurimman käytännön urakoinnin pitäisi olla ohi, kun maatyöt alkavat olla paketissa. Kantamis- ja siivoamishommia lukuun ottamatta seuraava meitä sitouttava työvaihe lienee pihatöiden aikaan.

Tässä kuitenkin Turca vielä antamassa oman panoksensa maatöihin.

Kaukolämmön kytkentä hieman viivästyi toivotusta, jolloin maatäyttöjä ei päästy tekemään ihan loppuun asti, vaan kaukolämpökytkentää varten täytyi jättää sekä tontin etu- että takalaidalta palaset peittämättä.

Sisänäkymä talopaketin tulon jälkeen

Hei, tuollahan lukee meidän nimet – tämä taitaa siis toden totta olla meidän tuleva talomme!

Talo vielä vailla naapureita. Talomme taisi olla Äijälänrannassa toisena
pystyssä – yksi metallirunkoinen talo nostettiin sijoilleen ennen tätä. Maisemat ovat varsin metsäiset, kun naapurit eivät ole vielä aloittaneet omia rakennusprojektejaan.

Fyysisen työn lisäksi olemme vaivanneet aivonystyröitämme tekemällä arviolta ainakin puoli miljoonaa sisustukseen liittyvää valintaa sisustussuunnittelijamme Anne Saarikosken johdolla.

Pintamateriaalien valinnassa meillä on pari kolme ohjenuoraa: 1) koirat, 2) luonnonläheisyys, 3) ei tavanomaisen valkoista. Onneksi Ainoakodin laatta- ja laminaattivalikoimista löytyi kohtuullisesti näitä tavoitteita tukevat valinnat. Tapettien puolella sen sijaan taidamme olla päätymässä vähän toisenlaisiin valikoimiin.

Kattopellit asennettiin katolle viime maanantaina yhdessä hujauksessa. Olemme huomanneet, että suurin osa tontillamme työskentelevistä urakoitsijoista tekevät luontevimmin iltatöitä. Niinpä myös kattoasentajat tulivat paikalle maanantai-iltana ja jatkoivat hommiaan vielä lähellä puoltayötä, kun me suuntasimme kotiin. Sen verran olen työntekijöidemme puheista ymmärtänyt, etteivät iltatyöt niinkään välttämättä ole oma valinta, vaan olosuhteiden pakko. Kuuluu nimittäin yksi jos toinenkin olevan raskaasti ylityöllistettyjä.

Vihdoin kaukolämpömonttummekin tulevat peitetyiksi.

Joonakin kävi taas tarkistamassa tilanteen. Vanha herra on alkanut nauttia näistä tonttivisiiteistä ja istahtaa mielellään jonnekin seurailemaan muita työn touhussa.

Nyt ovat myös putkimiehet työskennelleet talolla pari päivää ja olikin hauska käydä visiitillä, kun paitsi putkia, talon sisälle olivat ilmestyneet myös lattiaeristeet.

Kuvapainotteisen postauksen viimeisenä tämä pikkudetalji: takan eristeet. Pari päivää sitten olimme mukana laittamassa eristeitä niihin pariin kohtaan, jotka oli kaukolämpökytkennän keskeneräisyyden vuoksi jätetty aiemmin eristämättä ja täyttämättä. Yritin siinä tilanteessa keräillä varsinaisen eristyskerroksen ylimääräiseksi täydennykseksi kaikki aiemmin jääneet rippeet finnfoameista ja styroxeista. Ajatukseni oli, että kun ovat lisäeristeinä maassa, niistä saadaan edes jokin hyöty eikä tarvitse roskalavalle viedä. No, seuraavana iltana kuulimmekin, että kaksi tällaista irtonaista Finnfoam-levyä olivat tulleet talotehtaan tilaamina erikseen tontille ja olivat tarkoitettuja takan alle. Lopputuloksena oli se, että harrastimme 40 minuuttia tehokasta, mutta siinä tilanteessa hieman hermoja raastanutta, hyötyliikuntaa ja kaivoimme nuo upotetut Finnfoamit takaisin maan pinnalle… Tämä kuva on meille siis merkityksellisempi, kuin saattaisi ensisilmäyksellä ajatella. Myöhemmin lisää itse takasta, josta on määrä tulla aika näyttävä.