Kokoan tähän saamiani kysymyksiä ja vastaukseni niihin.
Kysymys: terveydenhuolto
Haluaisin kysyä Teidän kantaanne Keski-Suomen terveydenhoitoa kohtaan, ja erityisesti mielipidettänne ihmislähtöistä ja inhimillistä hoitoa kohtaan. Hoidosta, joka lähtee kansalaisten oikeudesta hyvään ja oikeudenmukaiseen hoitoon. Terveydenhoidon määrärahoja vähennetään koko ajan, ja resurssit hyvään ja edistykselliseen hoitoon pienenevät samaa tahtia. …
Mitä olette valmiita tekemään, jotta lupaukset terveydenhoidon kohenemisesta konkretisoituvat meidän, kansalaisten, elämässä? …
… Tällä hetkellä KSSHP on katkaissut oman hoitoni sen kriittisessä vaiheessa maksusitoumusongelmien vuoksi. Toisin sanoen hoitoni lopetettiin, koska minun toipumiseeni ei riittänyt rahaa. Ylilääkäriltä asiaa tiedustellessani hän sanoi, että on valitettavaa, että kuntoni tulee huononemaan hoidon riittämättömyyden vuoksi. ”Se on sellaista.” Onko? Eikö ihmisarvoni ole riittävä onnelliseen elämään?
Nyt kysyisin Teiltä, hyvä ehdokas, mitä olisitte valmiita tekemään, jotta minä ja muut terveydenhoitoa tarvitsevat ihmiset saisimme ammattitaitoista, oikeudenmukaista ja paranemiseen tähtäävää hoitoa? Mitä olisitte valmiita tekemään, jotta vaalien alla lausutut korulauseet toteutuisivat konkreettisesti? Mitä Te tekisitte, jotta minä saisin tarvitsemaani hoitoa ja saisin elämästä uudestaan kiinni?
Vastaus:
Kiitos koskettavasta kysymyksestäsi. Olen pitänyt mm. vaalipaneeleissa ja kasvokkain ihmisiä tavatessani paljon esillä juurikin tarvetta kohentaa terveydenhuoltoamme niin, että se olisi nykyistä alennustilaansa huomattavasti laadukkaampaa ja saavutettavampaa eli riittävästi resursoitua. Näen erittäin tärkeäksi, että terveydenhoitoa on saatavilla riittävästi, laadukkaasti ja asiakasta aidosti arvostaen meistä ihan jokaiselle riippumatta ihmisen lompakon tai pankkitilin sisällöstä, yhteiskunnallisesta asemasta, kyvystä itse perätä oikeuksiaan, asuinpaikasta tai mistään muustakaan seikasta. Haluan tehdä työtä nimenomaan sen eteen, että meillä on laadukas ja toimiva julkinen terveydenhuolto.
Näen tähän muutaman keinon. Ensinnäkin täytyy nähdä myös pitkän aikavälin sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset terveydenhuollon lähipalveluiden lakkauttamisesta ja mieluiten palauttaa myös jo lakkautettuja lähipalveluita. Toisekseen on syytä panostaa myös ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon nykyistä enemmän, sillä tällöin paitsi säilytämme paremman hyvinvoinnin tason, myös säästämme kuluissa, kun sairaudet eivät pääse kärjistymään ja aiheuta alentunutta toimintakykyä, pitkittyviä sairauslomia ja työkyvyttömyyttä. Kolmannekseen näen, että yhteiskunnan varoja tulee suunnata suhteessa nykyistä enemmän julkiseen kuin yksityiseen terveydenhuoltoon, jotta terveys ei olisi varakkuuskysymys. Neljännekseen julkisen terveydenhuollon työoloja tulee kohentaa siten, että lääkäreille esimerkiksi terveyskeskustyöskentely on nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto. (On todettu, että lääkärit eivät valitse yksityistä työnantajaa niinkään palkan, vaan parempien työolojen vuoksi.) Huono ratkaisu ei olisi sekään, että lääkärit velvoitettaisiin toimimaan edes määräajan julkisen terveydenhuollon palveluksessa. Lisäksi nykyisellään terveydenhuollon ammattihenkilöstön työajasta kuluu liian paljon turhaan byrokratiaan ja tietojärjestelmäkirjauksiin. Tässä on tehostamisen varaa järkeistämällä toimintakäytäntöjä.
Vielä viimeiseksi asiaksi nostaisin hyvän toimintakäytännön eläinten terveydenhuollon puolelta. Kun eläin viedään eläinlääkäriin, voidaan samalla käynnillä tehdä sekä alustava tutkimus ja diagnosointi, tehdä röntgen-, laboratorio- ja muut lisätutkimukset sekä suorittaa leikkaustoimenpiteet. Jos myös ihmisten kohdalla siirryttäisiin enemmän tällaiseen yhden luukun malliin, säästettäisiin paljon aikaa ja resursseja, kun vaivat hoidettaisiin tehokkaammin kuntoon. Tätä onkin kokeiltu jo mm. suun terveydenhuollossa Palokassa kohtuullisin hyvin tuloksin.
Erityisesti esiin tuomastanne mielenterveyspuolesta totean vielä, että on erittäin hyvä suunta, että Kelan tukemaa korotettua tukea psykoterapialle ollaan laajentamassa nuorten ja nuorten aikuisten lisäksi koskemaan koko aikuisväestöä.
Summa summarum – hoidon saaminen ei saa olla rahasta kiinni.
yst. terv. ja parempaa jatkoa toivottaen,
Liisa
Kysymys: Kirkko yhteiskunnassa
Olemme vaalikoneissa monissa asioissa samalla kannalla. Haluaisi vielä kuitenkin kysyä sinulta muutamaa asiaa ennen äänestämistä.
Kannatat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Miten suhtaudut kristinuskon veriseen ja kahlitsevaan menneisyyteen? Lisäksi lähes kaikki maailman uskonnot aiheuttavat yhteiskuntien sisällä ja kulttuurien välillä eritasa-arvoisuutta, vastakkainasettelua, ristiriitoja ja valtapelejä. Voisi mielestäni jopa sanoa että uskontojen perimmäinen tarkoitus moraalisena suunnannäyttäjänä on epäonnistunut vallanhimon, pelon ja uudistumiskyvyttömyyden seurauksena. Eikö näin ollen uskonnoista tulisi luopua?
Koen myös että uskovaiset ovat usein konservatiivisia ja suvaitsemattomia. Eikö tämä häiritse sinua tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannattajana? Miten suhtaudut tieteeseen ja voisitko kuvitella yhteiskuntaa ilman uskonnollisia instituutteja ja uskontoja?
Kiitos jos ehdit vaalikiireiltäsi vastata kysymyksiini.
Vastaus:
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi!
Kristinuskon historia ei ole tahraton – eikä toden totta ole sen nykyisyyskään. Uskonnon varjolla tehdään paljon pahaa: alistetaan, käytetään väkivaltaa, halvennetaan, ajetaan omia etuja, tuomitaan jne. On kuitenkin syytä nähdä myös toinen puoli: kirkko tekee mm. valtavasti hyvää diakoniatyötä; tarjoaa ruoka-apua, keskusteluapua esim. yksinäisille ja parisuhdeneuvontaa, ja tämä myös ilman uskonnon ”tuputtamista”.
Itse olen positiivisen uskonnonvapauden kannalla. Näen, että tehokkainta on vaikuttaa kirkkoon ja uskontoihin sisältä käsin – mm. siksi olen itse kirkon jäsen ja toimin kirkon luottamushenkilönä nimenomaan suvaitsevaisuutta korostavan ”Tulkaa kaikki” -ryhmän ja ihmisen ehdotonta hyväksyntää korostavan ”Armon vihreät” -ryhmän kautta. On turhauttavaa, että juuri konservatiiviset ja suvaitsemattomat äänet kuuluvat kirkossa usein voimakkaimmin. On myös tunnettu ja surullinen tosiasia, että kirkon luottamushenkilöt ovat konservatiivisempia kuin kirkon työntekijät tai jäsenet kokonaisuudessaan (itse siis en kuulu konservatiiveihin, mm. elänhän itsekin parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolison kanssa).
Kristinuskossa keskeistä on lähimmäisyys. Kun puhun kirkosta tai uskonnosta (uskosta taas puhun mieluiten mahdollisimman vähän, sillä se on jokaisen yksityisasia), haluan nimenomaan puhua tätä asiaa painottaen. Myös kirkkokontekstista käsin on tärkeää puolustaa niitä, jotka tulevat nyt syrjityiksi, arvostelluiksi tai väheksytyiksi – ja pyrkiä muuttamaan kirkkoa nimenomaan sisältä päin.
IT-alan väitöskirjani on viimeistelyvaiheessa. Tieteellä on siis suuri merkitys omassa ajattelussani ja maailmankatsomuksessani. En halua tuostakaan kontekstista käsin kuitenkaan rajoittaa myöskään kenenkään toisen ajattelua tai maailmankatsomusta. Tiedettä on tehtävä tieteen keinoin. Jokainen uskokoon haluamiinsa asioihin ja toimikoot haluamissaan konteksteissa, kunhan toisia ihmisiä, eläimiä tai luontoa ei vahingoiteta.
Piirrä toki äänestyslappuun nro 19, jos siltä tuntuu – kiitos! 🙂
Liisa
Kysymys: opiskelijoiden asema
Haluaisin kysyä näkemystäsi opiskelijoiden asemasta ja onko siinä mielestäsi jotain parannettavaa? Mitä mieltä olit hallituksen päätöksestä rajata opintotukea?
Vastaukseni:
Suomen vahvuus nyt ja tulevaisuudessa on osaamisessa ja koulutuksessa, joten olen koulutuksesta leikkaamista vastaan, kuten vihreät puolueenakin on. On oikein, että suunnitelma opintotuen rajaamisesta koskemaan vain yhtä tutkintoa peruttiin. Nykyisessä pirstaloituneessa työelämässä yksi koulutus ei takaa työllistymistä koko työuran ajalle.
Näen tärkeänä myös sen, että koulutuskenttä rauhoitettaisiin nyt liian pitkään jatkuneesta muutoksen tilasta ja annettaisiin opiskelijoiden ja opettajien keskittyä rauhassa siihen, mikä tarkoituksenmukaista on: opiskeluun ja opettamiseen.
Korkeakoulutuksessa on myös tärkeää turvata opinto-ohjelmien toteuttamisen pitkäjänteisyys. Se, järjestetäänkö jokin opintovaatimuksiin pakollisena kuuluva kurssi, ei saa ratketa vasta juuri ennen lukukauden alkua. Tämä edellyttää sitä, että turvataan myös yliopistojen opetushenkilöstön ja opettavan tutkimushenkilöstön työsuhteet nykyistä pitkäkestoisemmin.
Kysymys: maahanmuutto
mikä on näkemyksesi maahanmuuttopolitiikasta?
Minun mielestä maahan tulee enemmän maahanmuuttoa kuin tosiasiallisesti kykenemme heitä kotouttamaan osaksi yhteiskuntaa sekä työllistämään.
Meillä on entisetkin kotouttamatta eikä meillä ole työpaikkojakaan tarjota, joten tilanne ei ole kovin hyvä edes maahanmuuttajan elämänlaadun kannaltakaan.
Tuossa joku kirjoitti hyvin, että nyt olisi korkea aika alkaa korostamaan maahanmuuttajien määrän sijaan laatua ja kotoutumisen onnistumisen tuloksia, jotta se olisi meille kaikille mielekästä.
Vastaukseni:
Maahanmuuttajien kotouttamisessa voisi Suomi toimia nykyistä paremmin, mutta maahanmuuttajien määrää en suinkaan lähtisi pienentämään. On myös syytä erottaa maahanmuuton syyt, kuten työperäinen maahanmuutto, opiskelu ja humanitäärinen maahanmuutto, toisistaan. On inhimillisesti katsoen oikein, että otamme vastaan muiden maiden kansalaisia, joiden henki tai terveys on uhattuna heidän omassa kotimaassaan. Tämä on solidaarisuus- ja ihmisoikeuskysymys.
Kotouttamisessa on tärkeää erityisesti kielen oppiminen ja integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin niin yhteiskunnan kuin yksittäisten ihmistenkin taholta. Meistä jokainen voi tehdä maailmasta paremman paikan suhtautumalla ystävällisesti ja hyväksyvästi toisiin ihmisiin taustasta ja kulttuurista riippumatta.
On totta, että Suomen työllisyysaste on tällä hetkellä heikko eikä työtä riitä monin paikoin suomalaisillekaan. Meillä on silti myös työvoimapulasta kärsiviä aloja, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Myös maaseuduille on vaikea löytää tekijöitä moniin korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin, kuten (terveyskeskus)lääkäreiksi. Kun maahanmuuttajiemme kotoutus erityisesti suomen kielen opetuksen osalta on kunnossa, voidaan paikata tätä työvoimavajetta. Iso osa Suomeen saapuvista maahanmuuttajista kun on hyvin koulutettua, ammattitaitoista väkeä.
En haluaisi liittää ihmisistä puhuttaessa mukaan laatu-sanaa. Jokainen ihminen on yhtä ”laadukas”, tärkeä. Ihmistä ei tule arvottaa esim. tuottamansa taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Kun kohtelemme jokaista ihmistä, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan, on meillä kaikilla paremmat edellytykset voida hyvin.
Lisäksi: jos maahanmuuttokysymystä halutaan pohtia talouden näkökulmasta, on hyvä vielä todeta, että OECD:n mukaan Suomi hyötyy taloudellisesti maahanmuutosta enemmän kuin se siitä maksaa.
Kysymys: tuotantoeläinten olojen parannustarpeet
Hienoa, että eläinsuojeluasioissa vaadit parannuksia sekä lemmikki- että tuotantoeläimille. Entisenä karjatilallisena kiinnostaa, mitä ovat mielestäsi keskeisimmät parannustarpeet sillä puolella. Siis sen lisäksi, että turkistarhaus pitää kieltää.
Vastaukseni:
Eläinpoliittisessa vaalikoneessa on esitetty hyviä parannuksia myös tuotantoeläinten oloihin. Esimerkiksi eläimelle pitäisi tarjota eläimen tarpeita vastaavaa tilaa siinä määrin, että sen puolesta on mahdollisuudet mielekkääseen elämään. Kivunlievitys esim. kastroinnissa tulisi olla selviö. Minun vastaukseni vaalikoneessa löydät täältä: http://vaalikone.elainpolitiikka.net/Ehdokas/Nayta/30076#!KuparinenLiisa
Kysymys: taide
Onko Taiken (Taiteen edistämiskeskus) uusi hallintomalli mielestäsi parempi kuin aiempi alueellisen taidetoimikunnan toimintamalli? Olisitko valmis muuttamaan nykyistä mallia vastaamaan enemmän aiempaa toimintamallia?
Vastaukseni:
Valitettavasti en tunne asiaa ennestään kovin hyvin, mutta otin selvää sen, minkä kohtuullisessa ajassa pystyin. Ymmärtääkseni uusi malli hankaloittaa toimintaa monilla alueilla ja katvealueita on uuden mallin myötä aiempaa enemmän. Maantieteellinen eriarvoisuus on aina huono asia, niin tässäkin. Jyväskylän seutu ilmeisesti ei ole uudessa mallissa samassa määrin häviäjänä, kuten esimerkiksi Hämeen ja Mikkelin seudut, vaikkakin myös Keski-Suomessa uudesta hallintomallista aiheutuu ylimääräisiä haasteita järjestelmälle. Jos missä tahansa uudistuksessa on tehty virheitä, on virheet syytä pyrkiä korjaamaan.
Kysymys: tuloverotus
Pitäisikö tuloverotusta kiristää vai alentaa?
Vastaukseni:
Olen progressiivisen verotuksen kannalla. Mielestäni on oikein, että he, joilla varaa on, ottavat taloudellisesti enemmän vastuuta myös huonommassa asemassa olevista. On totta, että jotkut varakkaat suomalaiset ovat jättäneet Suomen kohtuuttomaksi kokemansa verotuksen vuoksi, mutta mielestäni tämä on enemmän näiden ”veropakolaisten” häpeä, kuin syy muuttaa Suomen verotuskäytäntöjä. Juuri nyt en välttämättä laskisi tuloverotusta millään progression tasolla. Pääomatuloveroissa progression käyttöön ottaminen olisi perusteltua.
Kysymys: maantiet
Oletko ajellut Pohjoisen Keski-Suomen maanteitä? Mitä mieltä olet niiden kunnosta ja mitä pitäisi tehdä?
Vastaukseni:
Kyllä vain, olen ajellut. Olen Suolahdesta kotoisin ja paitsi nyt vaalien alla, myös aiemmin reissannut pohjoisen Keski-Suomen kunnissa ja kylissä. Puutteita on, se on selvää. Varsinkin näin kelirikkoaikaan ei useallakaan tiellä pysty ajamaan nopeusrajoitusten mukaista nopeutta, vaan matkaa on tehtävä hitaammin. Olen sitä mieltä, että elinmahdollisuudet myös kasvukeskusten ulkopuolella tulee säilyttää kunnossa ja siinä on avainasemassa riittävä rahan varaaminen tiestöön.
Kysymys: kattavan kouluverkoston säilyttäminen
Jos kaavailtu aluehallintomalli joskus toteutuu, miten suojelet esim. lukioiden säilymisen pienillä paikkakunnilla?
Vastaukseni:
On hyvä, ettei aluehallintomalli ole toteutumassa kaavaillussa muodossa, vaan myös pienten paikkakuntien koulut on paremmin turvattavissa. On oikein, että aluehallintomallia rukataan vielä. Myös kasvukeskusten ulkopuolella täytyy säilyttää kouluttautumismahdollisuudet.
Kysymys: sote-uudistus
Mitä mieltä olet oikeasti sote-uudistuksesta?
Vastaukseni:
Sote-uudistuksen valmistelussa on tehty paljon virheitä ja myös tämän osalta on hyvä, että aikalisä otettiin. On tärkeää, että päätökset tehdään lähellä heitä, joiden asioista päätetään, ja vielä tärkeämpää on, että julkisesti tarjotun terveydenhuollon resurssit turvataan ja valtion taloudellisessa tuessa priorisoidaan julkinen terveydenhuolto nykyistä paremmin yksityisen terveydenhuollon edelle. Julkisesti tuotettujen sote-palveluiden tulee olla laadukkaita ja saavutettavia. Esimerkiksi jonot kiireettömään terveydenhuoltoon ovat nyt aivan liian pitkät, kun esimerkiksi Jyväskylässä jonotusaika on monin paikoin yli kuukauden.
Kysymys: työllistäminen
Pitäisikö kansanedustajien jotenkin päivittää tämä ”työllistämis” –ajatus? Kun se ei vaan toteudu, vaikka siitä on vuosikymmenet puhuttu.
Vastaukseni:
Näen, että päivitys on tarpeen erityisesti yrittäjyyden tukemisessa. Kun yrittäjän sosiaaliturva hoidetaan kuntoon siten, ettei yrittäjä jää tyhjän päälle yrittäjyyden huonoinakaan aikoina, on yrittäjäksi ryhtyminen nykyistä turvallisempi ratkaisu. Edelleen tulee myös tukea yrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa.
Kysymys: miksi ehdolle eduskuntaan ja miksi vihreät?
Mikä sai sinut pyrkimään eduskuntaan? Millä perusteella valitsitte juuri Vihreät-puolueen?
Vastaukseni:
Kiitos kysymyksistä. 🙂 Olin syksyllä ehdolla seurakuntavaaleissa ja pääsin Vihreät niityt -listalta läpi, minusta tuli kirkkovaltuutettu. Seurakuntavaalien aikaan Keski-Suomen vihreistä kysyttiin minua ehdolle myös eduskuntavaaleihin. En ollut koskaan ajatellut lähteväni politiikkaan ja ensin ajatus tuntuikin vieraalta, jopa hassulta. Aikani tuumailtuani päädyin kuitenkin vastaamaan pyyntöön kyllä. Haluan toimia sen eteen, että yhteiskunnassa nyt myös heikommin pärjäävät ja syrjityt voisivat kokea olevansa tärkeä ja merkityksellinen osa yhteiskuntaa. Haluan, että Suomi (ja koko maailma) olisi yhdenvertainen ja tasa-arvoinen jokaiselle. Haluan myös, että eläinten hyvinvoinnista puhutaan nykyistä enemmän ja puutteet eläinten oloissa ja kohtelussa korjataan. Edelleen haluan, että kunnioitamme ympäristöä ja pidämme huolta luonnosta. Siksi vihreät.
Kysymys: vapaa-aika ja työ
Miten vietät vapaa aikaasi, ja millainen on normaali työpäiväsi?
Vastaukseni:
Vapaa-aikaani vietän paljon omien koirieni kanssa (Turca harrastelee agilitya ja Carlos rallytokoa), tosin viime kuukausina aika lailla kaikki liikenevä aika on mennyt kampanjoinnin merkeissä. Luen myös paljon, lehdistä sanomalehtiä ja aikakauslehtiä mm. tietotekniikasta, asumisesta, eläimistä ja terveydestä. Lisäksi tykkään viettää aikaa sisarusteni lasten kanssa ja osansa vie myös yhdistystoiminnassa mukana oleminen. Päiväni kuluvat paljon tietokoneen äärellä, sillä työni on tietotyötä.
