Category Archives: ympäristö

Seurakunta luomakunnan varjelijana

Julkaistu Keskisuomalaisessa 4.11.2022 ja Suur-Jyväskylän Lehdessä 9.11.2022

Seurakuntavaalien äänestysaika on käsillä. Viime vaaleissa vain 13,5 % äänioikeutetuista jyväskyläläisistä käytti ääntään – nyt toivottavasti huomattavasti useampi.

Kun seurakuntavaaleissa jo 16-vuotiaat saavat äänestää, kannustetaan erityisesti nuoria vaaliuurnille. Seurakuntavaaleissa vaikutetaan myös siihen, millaisen maapallon jätämme nuorillemme. Jyväskylän seurakunta tekee merkittävää ympäristötyötä.

Seurakunnalle on juuri valmistunut luonto- ja eläinystävällinenkin metsästrategia, jossa määritellään mm. seurakunnan metsäarvot: vastuu luomakunnasta, metsien monimuotoisuuden vaaliminen, kirkon hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, virkistyminen ja hiljentyminen sekä taloudellinen kestävyys.

Käytännön toimenpiteiksi määritimme metsien suojelun huomattavan lisäämisen, luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen. Lintujen pesimäaika säästetään metsänhoitotoimenpiteiltä ja luonnossa on tarjolla pyhiinvaelluspolkuja.

Strategian osana on kartoitettu useita metsänsuojelukohteita ja suojelun kokonaistavoitteeksi määritetty 30 %! Tulevalla kaudella on syytä huolehtia siitä, että suojelusuunnitelmat viedään käytäntöön asti.

Jyväskylän seurakunnalla on myös kirkon ympäristödiplomi sekä ympäristöohjelma, joka edellyttää ympäristön huomioimista kokonaisvaltaisesti seurakunnan kaikessa toiminnassa.

Ohjeita annetaan mm. ympäristöystävällisiin hankintoihin, uusiutuvan energian käyttöön, vastuulliseen sijoitustoimintaan, jätemäärän vähentämiseen ja ympäristöteemaisten tapahtumien järjestämiseen. Kaikista näistä Jyväskylän seurakunta kantaa nyt vastuuta.

Jyväskylän seurakunnan on syytä jatkaa aktiivisia toimia luomakunnan varjelemiseksi.

Ilmastokriisin, ja nyt myös energiakriisin vuoksi jokaisen Suomen seurakunnan tulee tarkastella kriittisesti energiankulutustaan. Seurakuntien kiinteistöjen osalta on etsittävä entistä huomattavasti pontevammin keinoja säästää paitsi energiakuluja, myös – ja ensisijaisesti – luontoa, mm. alentaen sisälämpötiloja, vähentäen kaiken energian kulutusta ja ottaen aurinkovoimaloita käyttöön.

Seurakuntavaaleissa vaikutetaan paitsi toiminnan painotuksiin, talouteen ja yhdenvertaisuuden nykyistä parempaan toteutumiseen, myös ympäristön tilaan – jos sinulla on äänioikeus, käytä ääntäsi!

Liisa Kuparinen

Kirjoittaja on jyväskyläläinen kirkkovaltuutettu, seurakunnan ympäristötyöryhmän puheenjohtaja ja seurakuntavaaliehdokas (Avara kirkko).

Facebooktwittermail

Kohti jätteetöntä Jyvässeutua

Puheenvuoroni jätepoliittisesta ohjelmasta kaupunginvaltuustossa 31.5.2021 

Sain kunnian edustaa Jyväskylän luottamushenkilöitä yhdessä Matleena Käpin kanssa jätepoliittisen ohjelman ohjausryhmässä. Viranhaltijoita on syytä kiittää siitä, että niin sidosryhmiä, luottamushenkilöitä kuin kuntalaisiakin pyrittiin laajasti osallistamaan ohjelman tekemisessä.

Myös ohjelman lopputulos on hyvä ja asianmukaisen kunnianhimoinen. Kun Jyvässeutu tavoittelee jätteettömyyttä vuoteen 2030 mennessä, on selvää, että työtä riittää tavoitteen saavuttamiseksi. Jätteettömyys muun muassa jätteen synnyn vähentämisen ja kiertotalouden vahvistamisen kautta ovat kuitenkin niin tärkeitä askeleita ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon suojelemisessa, että työtä on syytäkin tehdä.

Muovin erilliskeräämisen laajentaminen on yksi merkittävä askel kierrätysasteen nostamisessa. Kun Jyväskylään aikanaan tuli muovin lajittelumahdollisuus, pystyin itsekin pidentämään sekajätteen tyhjennysvälin kahteen kuukauteen ja tuolloinkaan jäteastia ei tapaa olla läheskään täynnä. Kun viime vuosina Jyväskylässä on laajennettu muovinkeräystä, on saatu kuntalaiset innostettua lajittelemaan entistä paremmin. Jätepoliittisessa ohjelmassa onkin huomioitu kuinka tärkeää on, että palvelut ovat asukaslähtöisiä ja kierrättäminen helppoa.

Tärkeää on myös jätehuollon hinnoittelu siten, että se kannustaa lajittelemaan mahdollisimman tarkasti ja tuottamaan jätettä mahdollisimman vähän – vuoteen 2030 mennessä ei siis enää ollenkaan sellaista jätettä, jota ei muutettaisi raaka-aineiksi, materiaaliksi tai energiaksi.

Jätteen synnyn vähentämisen osalta ohjelmaan on kirjattu yhtenä hienona toimenpiteenä lainattavien tavaroiden tarjoaminen kunnissa. Kirjastothan ovat jo laajentaneet toimintaansa mm. liikuntavälineiden ja lautapelien lainaamiseen ja niin sähköautoja kuin polkupyöriäkin on jo yhteiskäytössä. Tätä lainaamisen ja jakamisen kehitystä on hyvä jatkaa, niin kaupungin kuin muidenkin toimijoiden työnä. Mitkä voisivat olla seuraavat tavarat, joita ei tarvitsekaan enää jokaisen itse omistaa, vaan joita voidaan yhteiskäyttöperiaattein lainata?

Liisa Kuparinen

Facebooktwittermail

Blogipostaus: Monimuotoinen luonto luo hyvinvointia

Julkaistu Jyväskylän vihreiden blogissa 29.4.2021

Lähimetsät, puistot ja muut virkistysalueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden itsensä kannalta, mutta ne tuovat hyvinvointia myös ihmisille. Luonnossa liikkumisella, viheralueilla ja luonnon monimuotoisuudella on osoitettu olevan moninaisia terveyshyötyjä, niin fyysisiä kuin mielenterveyttä edistäviä.

Kaavoituksessa tuleekin entistä paremmin huomioida virkistysalueiden ja arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen sekä kompensoida syntyneet luontohaitat ennallistamalla jo heikentyneitä elinympäristöjä.

Vihreyttä myös keskustaan

Kuntalaisille lähimetsät tarjoavat usein arjen tärkeimmän luontokokemuksen ja siksi niiden virkistysarvoja tulee erityisesti vaalia. On tavallista, että omiin lähimetsiin kohdistuvat toimenpiteet saavat kuntalaiset ottamaan ahkerasti yhteyttä myös meihin valtuutettuihin. Hyvä niin.

Olemme viime vuosina painottaneet kaupunkiorganisaatiossa kuntalaisten kuulemista ja osallistamista myös asuinalueiden metsien, puuston ja muun lähiluonnon toimenpidesuunnittelussa. Vaikka Jyväskylä kuuleekin asukkaitaan näissä asioissa jo paljon, yhä on myös parannettavaa. Tämä on tärkeää toki myös osallisuuden kokemuksen vuoksi – hyvinvointia lisää sekin.

Kaupunkivihreää ja luonnon monimuotoisuutta voidaan myös lisätä aivan kaupungin keskustaankin esimerkiksi tekemällä niittyjä nurmialueille ja edistämällä kaavoituksessa kattopuutarhoja, viherkattoja, viherseiniä ja viljelylaatikoita – monimuotoisuushyötyjä ja viihtyisyyttä samassa paketissa pienillä valinnoilla.

Jyväskylän AVOin kaupunkiympäristö –politiikka -ohjelma toimenpiteineen mahdollistaa – ja on mahdollistanut – edellä mainittujen toimintatapojen kokeilemisen, mutta tärkeää olisi saada kokeilut valtavirraksi.

Hyötykasvit perinteisten viheristutusten sijaan, kuten luumupuut Äijälänrannassa tai kasvatuslaatikot Kankaalla, vahvistavat asukkaiden aktiivisuutta ja kosketusta luontoon myös kaupungissa. Samalla ne saavat asukkaat pitämään paremmin huolta omasta asuinalueesta, tutustuttavat naapureihin ja tuottavat toki myös ravintoa asukkaille. Kaikille avoin Survon omenapuutarha Kuokkalassa on ollut hyvin suosittu. Vastaavat olisivat varmasti toivottuja Jyväskylässä. Myös kaupungin vuokrattavat viljelypalstat ovat tärkeitä luontoyhteyden vaalijoita.

Viedään luonto päiväkoteihin ja kouluihin

Luontokosketuksen merkitystä lapsille on tutkittu ja on osoitettu, että 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita. Korkea hygieniataso, urbaani elämäntyyli ja riittämätön luontokosketus yksipuolistavat elimistön mikrobistoa, mikä lisää immuunijärjestelmän häiriöiden, kuten atopian, diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä.

Jo nyt Jyväskylässä on ollut pienimuotoista viljelyä ja esimerkiksi marjapensaita koulujen ja päiväkotien yhteydessä siten, että lapset ovat saaneet itse kerätä ruoka-aineksia, joista Kylän Kattaus on sitten valmistanut heille esimerkiksi välipaloja ja jälkiruokia. Vihreä valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen päiväkotien ja koulujen piha-alueiden muuttamisesta viherpihoiksi, jotta jokainen lapsi saisi luontokosketuksen varhaiskasvatuksessa tai koulussa.

Luontoliikuntaohjelma vastaa kasvavaan tarpeeseen

Luonnossa liikkuminen on varsinkin nyt koranapandemian aikana kasvattanut suosiotaan. Luontopoluille ja hiihtoladuille on riittänyt kävijöitä ruuhkaksi asti. Vasta julkaistu Jyväskylän luontoliikuntaohjelma on hyvä avaus ulko- ja luontoliikunnan olosuhteiden kehittämiseen, jonka kasvu on tunnistettu myös tuoreessa Jyväskylän liikuntapaikkojen palveluverkkoselvityksessä.

Luontoliikuntaohjelmassa monelle kaupunkilaiselle toivottu tieto on sekin, että tulossa on lisää myös koirien kanssa liikkuville sopivia ylläpidettyjä luontoreittejä. Suunnitelmissa on varmistaa entistä vahvemmin myös uusien rantareittien rantojen säilyminen luonnonmukaisina siten, että nelijalkaistenkin kulkijoiden on helppo päästä veteen vilvoittelemaan.

Tärkeää on myös viherkäytävien säilyttäminen siten, että luonnoneläimille, joiden kanssa jaamme kaupunkitilan, on jatkossakin kulkureitit alueelta toiselle siirtymiseen. Myös tämä on yhäkin huomioitava kaupunkisuunnittelussa ja se onkin nyt yksi Jyväskylän Kehä Vihreän tärkeistä tausta-ajatuksista.

Seuraavaksi viherosayleiskaava

Jyväskylässä tulee käynnistää koko kunnan alueen kattavan viherosayleiskaavan laadinta viheralueiden, viheryhteyksien ja suojelualueverkoston täydentämiseksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä on toki itseisarvo, mutta myös meidän terveys on siitä riippuvaista.

Ilona Helle ja Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutetut, kuntavaaliehdokkaat

Facebooktwittermail

Kirkon jatkettava toimia ympäristön puolesta

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 9.11.2018

Käynnissä olevat seurakuntavaalit ovat vaalit myös ilmaston ja kirkon yhdenvertaisuuden puolesta. Niin kirkko valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti kuin myös Jyväskylän seurakunta paikallisesti tekevät paljon yhteiskunnallista ja inhimillistä hyvää, vaikka tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa onkin vielä merkittävästi kohentamista.

Jyväskylän seurakunta on myös ympäristödiplomiseurakunta eli seurakunnassa noudatetaan kirkon oman ympäristöjärjestelmän vaatimuksia. Toiminnassa otetaan siis monin paikoin huomioon ympäristönäkökohdat. Parantamisen varaa on silti tässäkin.

Tiedämme, että ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Myös Jyväskylän seurakunnalla on tässä työssä merkittävä rooli. Olen iloinen siitä, että aiemmin tänä vuonna kirkkovaltuusto päätti, jättämäni aloitteen pohjalta, edistää seurakunnan metsäalueen suojelua Korpilahdella.

MERKITTÄVÄ VAIKUTTAMISEN paikka on myös seurakunnan ruokatarjoiluissa. Edellisessä kirkkovaltuuston kokouksessa jätin 15 muun kirkkovaltuutetun allekirjoittaman aloitteen seurakunnan tarjoilujen muuttamisesta ilmastoystävällisemmiksi ja eettisemmiksi.

Seurakunta tarjoaa tilaisuuksissaan ruokaa tai muuta evästä. Liharuoka on vaikuttanut olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, vaikka tiedämme liharuuan ilmastokuormituksen olevan huomattavasti suuremman kuin Suomessa tuotetun kasvisruuan.

Lisäksi seurakunnan toiminnassa on mukana paljon heitä, joille kasvisruokavalio on ilmastoeettinen, eläineettinen tai terveydellinen valinta, mutta jotka on nykyisin liian usein jätetty huomiotta.

Valtuustoaloitteessa esitimme muun muassa, että seurakunnan tulee vähentää huomattavasti lihan osuutta ruokatarjoiluissaan ja silloin kun lihaa tarjotaan, asettaa aina kasvisvaihtoehto tarjolle. Leiritoimintaa lukuun ottamatta kaikki ruoka voisi olla lihatonta.

Edelleen seurakunnan on syytä suosia yhä useammin lähiruokaa keskisuomalaisilta tuottajilta, luomua, Reilun kaupan tuotteita ja muita ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja ilmastovaikutusten kannalta vastuullisia tuotteita.

Hävikkiruuan syntymistä seurakunnan on syytä ehkäistä esimerkiksi tarjoamalla ylijäämäruokaa mahdollisuuksien mukaan diakonia-apuna. Kirkon on etsittävä aktiivisesti yhä uusia keinoja kohentaa toimintaansa ilmastokysymyksissä, sillä tehtäviimme kuuluu luomakunnan varjelu.

Liisa Kuparinen
kirkkovaltuutettu, seurakuntavaaliehdokas
valitsijayhdistys Vihreä kirkko – Tulkaa kaikki
JyväskyläFacebooktwittermail

Kirkkovaltuustoaloite: Seurakunnan ruokatarjoilut ilmastoystävällisemmiksi ja eettisemmiksi

Laatimani ja Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa 9.10.2018 jättämäni kirkkovaltuustoaloite

Jyväskylän seurakunta on ympäristödiplomiseurakunta. Tämä on hienoa. Kirkon ja seurakuntien tuleekin, jo Raamatun opetusten mukaan, kantaa vastuuta luomakunnasta. Ympäristödiplomista huolimatta Jyväskylän seurakunta voi yhä parantaa toimintaansa vastuullisuudessa suhteessa ympäristöön.

Tässä aloitteessa esitämme useita keinoja parantaa seurakunnan ilmastoystävällisyyttä ja eettisyyttä ruokatarjoiluihin liittyen. Esitämme, että:

  • Seurakunta alkaa suosia yhä useammin lähiruokaa keskisuomalaisilta tuottajilta. Tämä voi vähentää kuljetuksista koituvia päästöjä ja tämä tukee paikallista elinvoimaa ja työllisyyttä.
  • Aina kun tarjolla on lihaa, on tarjolla myös kasvisvaihtoehto. Jos jo tapahtumailmoituksessa mainitaan liharuoka, mainitaan myös kasvisruoka. Seurakunnan toiminnassa on mukana paljon ihmisiä, jotka noudattavat kasvis- tai vegaaniruokavaliota ja heidät tulee huomioida yhtä lailla lihaa syövien kanssa.
  • Lihan tarjoamista vähennetään huomattavasti ja korvataan kasvisruualla. Kun kyse on ei-leirimuotoiseen tapahtumaan kuuluvasta ruokatarjoilusta kyse, tarjolle asetetaan vain kasvisruoka. Myös kirkon ilmasto-ohjelma suosittelee ruokavaliota, jossa lihatuotteet ovat enemmän mausteen kuin pääruoan asemassa (Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012).
  • Kokousten kahvitarjoiluiden yhteydessä ei tarjota lihaa missään muodossa. Esim. usein tarjoiluihin kuuluvat voileivät tai pasteijat tarjotaan ilman lihaleikkelettä tai lihatäytettä.
  • Ruokatarjoilujen yhteydessä järjestetään esille aina asianmukainen jätelajittelu: vähintään biojäte ja sekajäte erikseen. Nyt tässä on ollut puutteita.
  • Reilun kaupan tuotteet pidetään yhä valikoimissa ja mahdollisuuksien mukaan suositaan myös muita tuottajan toimeentuloa varmistavia tuotteita.
  • Hankinnoissa suositaan luomua. Lisäksi suositaan muita ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja ilmastovaikutusten kannalta vastuullisia Esimerkiksi kananmunien kohdalla hankitaan vain vapaan kanan munia, mieluiten ulkokanaloista tai luomukanaloista.
  • Lehmänmaidon lisäksi tarjolla on aina myös kasvispohjainen vaihtoehto, kuten kauramaito. Ilmastonmuutoksen hidastamisen lisäksi näin otetaan huomioon mm. vegaanit ja maitoproteiiniallergikot.
  • Hävikkiruuan syntymistä ehkäistään esimerkiksi tarjoten ylijäämäruokaa seurakunnan kokoontumisissa ja mahdollisuuksien mukaan diakonia-apuna. Lisäksi huolehditaan ruuan esilläpidossakin elintarviketurvallisten tarjoilulämpötilojen pysymisestä, jotta vältetään tarve heittää ruokaa pois.
  • Turhaa pakkausmateriaalien käyttöä vältetään erityisesti ympäristöhaitallisen muovin osalta, esim. ei käytetä tarpeetonta kelmumuovia voileipien ympärillä.

Liisa Kuparinen, kirkkovaltuutettu
Allekirjoittajina myös 15 muuta kirkkovaltuutettuaFacebooktwittermail

Eettisempiä vaihtoehtoja ilotulituksille – Valoshow korvaamaan Jyväskylän kaupungin uudenvuoden ilotulitus

Julkaistu Jyväskylän Vihreiden blogissa 8.6.2018

Oma jo edesmennyt Joona-koirani pelkäsi raketteja viimeisinä vuosinaan niin paljon, että kun joulukuussa alkoivat ensimmäiset pamaukset kuulua, lyhenivät Joonan ulkoilut pikapyrähdyksiin. Rakettien ampuminenhan alkoi samana päivänä kuin myyntikin, rajoituksista huolimatta, ja vastaavasti räjäyttely jatkui vielä useita päiviä vuodenvaihteen jälkeen. Näinhän tilanne on monin seuduin yhä. Joona jännitti ulos menemistä rakettien vuoksi jopa viikkoja, sillä pelko lakkasi aina vasta useita päiviä ilotulitusten päättymisen jälkeen. Tilanne on yhtä lailla vaikea vähintään kymmenille tuhansille muille eläimille, niin luonnon-, koti- kuin lemmikkieläimillekin. Monen eläimen kohdalla joudutaan uuden vuoden vaihtuessa turvautumaan lääkehoitoon.

Facebookissa on ryhmiä, joissa esimerkiksi astmaatikot jakavat tietoa tulevista ilotulituksista vuodenvaihteen vakioilotulitusajan ulkopuolella. Ilmassa rakettien myötä leviävät hiukkaspäästöt tekevät monille ihmisille ulkona liikkumisesta tukalaa. Saksan ympäristöviraston laskelmien mukaan uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmansuojeluasiantuntijan mukaan Helsingissä hiukkaspäästöt voivat olla uudenvuodenyönä normaaliin nähden yli 20-kertaisia. Monissa isoissa kaupungeissa määrät on todettu terveydelle haitallisiksi.

Jyväskylässä järjestettiin toukokuun alussa koko kaupungin siivoustalkoot, joihin minäkin osallistuin keräten roskia mm. kadunvarsilta, rannasta ja metsästä. Äijälänrannan rannassa tavallisimpia roskia olivat ilotulitteiden kappaleet ja niitä oli paljon – vielä useita kuukausia rakettien ampumisen jälkeen. Roskien päätyminen luontoon, mukaan lukien vesistöt, on sekin merkittävä ilotulitusten haittapuoli.

Suurin osa Suomessakin kaupattavista ilotulituksista tuotetaan Aasiassa ja usein lapsityövoiman turvin. Tapaturmia sattuu paljon liian aikaisin työhön joutuneille lapsille Aasiassa. Tuttuahan on myös Suomessa ilotulitusrakettien vuosittain aiheuttamat silmä- ja muut vammat.

Eettisyys on siis monella tasolla kyseenalainen, kun puhutaan ilotulitteista.

Viime vuosina ilotulitusten määrä on ollut yhä kasvussa. Luonnon, ihmisten terveyden, turvallisuuden ja eläinten vuoksi suunta olisi saatava käännettyä laskuun. Vihreänä valtuustoryhmänä esitimme Jyväskylän kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 28.5.2018 kysymyksen vuodenvaihteen ilotulituksen korvaamisesta valoshow’lla. Jyväskylä voisi toimia asiassa esimerkin näyttäjänä ja kehittää Valon kaupunkina vaikka ihan omanlaisensa korvaavan ja eettisemmän tavan juhlistaa uutta vuotta.

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto vastasi kysymykseemme nostaen huoleksi mahdollisen kustannusten nousun, jos ilotulitus korvattaisiin jo joissain muissa kaupungeissa (mm. Linköping ja Dubai) kokeillulla laservaloshow’lla. Ajatuksenamme kuitenkin on, että Valon kaupunkina Jyväskylä voisi kehittää myös ihan uudenlaisen tavan vuoden vaihtumisen juhlimiseen, kustannusten ei tarvitse välttämättä nousta.

Kustannushuolen lisäksi Koivisto kuitenkin lupasi, että kaupunki on ilman muuta valmis selvittämään vaihtoehtoja ilotulituksen korvaamiseksi ja arvioi että päätös korvaamisesta on hyvä tuoda vielä poliittisiin elimiin, kuten kaupunginhallitukseen. Koivisto jatkoi, että myös kuntalaisilta saatettaisiin kysyä, kumpaa pitäisivät parempana. Asiassa voisikin laittaa kaupungille toiveita vaikkapa kaupungin palautejärjestelmän kautta: https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi ja tietysti vastaamalla mahdollisesti myöhemmin järjestettävään kyselyyn.

Kaupunginvaltuutettuna sain myös yhteydenoton Harjun lähistöllä asuvalta jyväskyläläiseltä, joka kertoi, että Jyväskylän kaupungin uudenvuoden ilotulituksen jälkeen oli kaupungin puolesta jouduttu viiden työntekijän voimin kolaamaan pihasta rakettijätettä pois kaksi päivää. Siinä on äkkiä useamman tuhannen euron lisäkustannus ilotulitukselle.

Haastan myös Jyväskylässä ilotulituksia järjestäneet ja niitä alkaneellekin kesälle suunnittelevat tahot valitsemaan vaihtoehtoisia tapoja ilonpitoon, niin tapahtumien kuin kauppakeskustenkin juhlistamiseen.

Lisäksi kuka tahansa voi vaikuttaa ilotulitusten vähentämiseksi muokkaamalla omaa toimintaansa ja vaikka allekirjoittamalla kansalaisaloitteen, jossa esitetään ilotulitteiden käytön rajaamista vain ammattilaisille: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2736 Tämän aloitteen allekirjoittamisessa tarvitaan kova loppukiri, jotta siihen saataisiin riittävä määrä allekirjoituksia määräaikaan, 2.7.18, mennessä. Kannustankin jakamaan aloitteen linkkiä somekanavissa.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu, KTT

Varavaltuutettumme Irene Hallamäen esittämän valtuustokysymyksemme ja siihen kaupunginjohtajan antaman vastauksen voit katsoa valtuuston kokouksen videotallenteesta kohdasta 1:43:50: https://bambuser.com/v/7156495

Mielipidekirjoituksemme sanomalehti Keskisuomalaisessa.Facebooktwittermail

Valon kaupunki -show myös uudenvuoden vastaanottoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.5.2018

Jyväskylän kaupunki on jo vuosien ajan menestyksekkäästi kehittänyt Valon kaupunki -konseptia, joka näkyy syyskuisen festivaaliviikonlopun lisäksi jo muissakin tapahtumissa, kuten viime talvena Valon päivän juhlavalaistuksena Laajavuoren alamäkiluistelun MM-osakilpailun aikaan.

Seuraavaksi Valon kaupunki -konseptia voisi laajentaa kaupungin järjestämään uudenvuoden vastaanottoon. Maailmalla on tästä jo esikuvia: vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa ilotulitus korvattiin lasershow’lla mm. Linköpingissä ja Dubaissa.

Jyväskylän kaupunki on perinteisesti järjestänyt vuoden vaihtuessa ilotulituksen Jyväskylän keskustassa. Ilotulitus tuo monille kaupunkilaisille iloa, mutta samaan aikaan se aiheuttaa myös monia haittoja.

Näkyvän roskan lisäksi ilotulitus aiheuttaa hiukkaspäästöjä. Saksan ympäristövirasto on ilmoittanut, että uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat noin 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmansuojeluasiantuntijan mukaan Helsingissä hiukkaspäästöt voivat olla pienellä alueella yli 20-kertaisia uudenvuodenyönä.

Ilotulitteista tekee vaarallisia hengitettäessä se, että monet hiukkasista ovat hyvin pieniä, halkaisijaltaan vain yhden mikrometrin kokoisia, ja ne päätyvät syvälle keuhkoihin. Ilotulittamista on ilmanlaatusyistä jo rajoitettu eri puolilla maailmaa.

Myös ilotulituksen aiheuttama meluhaitta on laaja. Ilotulituksen aiheuttama melu aiheuttaa pelkoa monille eläimille. Esimerkiksi monet koirat tarvitsevat rauhoittavia lääkkeitä uudenvuodenyönä.

Kaupalliset toimijat kuten kauppakeskukset järjestävät muulloinkin vuoden mittaan ilotulituksia, joilla on vastaavat haitat. Jyväskylän kaupunki voisi näyttää asiassa mallia uudesta toimintatavasta ja olla strategiansa mukaisesti rohkeasti aikaansa edellä.

Haittojen estämiseksi ja imagonsa kehittämiseksi Jyväskylän kaupungin tulee korvata järjestämänsä uudenvuoden ilotulitus valotaideteoksella.

Taideteos voidaan liittää osaksi Valon kaupunki -kokonaisuutta. Se tukee myös Jyväskylän kaupungin resurssiviisauden tavoittelua, jonka mukaan kaupunki haluaa olla viimeistään vuonna 2050 jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki.

Esitämme kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 28.5. kysymyksen vuodenvaihteen ilotulituksen korvaamisesta valoshow’lla.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Irene Hallamäki
Raisa Ojaluoto
varavaltuutetut (vihr.)

Vesa Kaakkuriniemi
Greenpeace, vapaaehtoinen

Jyväskylä

Facebooktwittermail

Lihansyönnin vähentäminen on terveellinen ekoteko

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 13.11.2017

Presidentti Sauli Niinistö kertoi 29.10. Twitterissä syövänsä lihaa vain kerran viikossa. Presidentti antaa näin hyvää esimerkkiä siitä, kuinka omia elintapojaan voi helposti muuttaa paitsi terveellisemmiksi myös ekologisesti ja eettisesti kestävämmiksi.

Muun muassa valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja syöpäjärjestöjen mukaan suomalaiset syövät terveytensä kannalta liikaa erityisesti punaista lihaa, jopa 30 prosenttia enemmän kuin olisi hyväksi. Erityisesti lihajalosteissa on monia haitallisia lisäaineita, ja punaisen lihan sisältämät rasvahapot altistavat kehon pitkäkestoiselle tulehdukselle.

Kasvisten syönti taas tuo mukanaan monenlaisia hyödyllisiä ravintoaineita ja vatsaystävällisiä kuituja.

Lihansyönnin vähentäminen on yksinkertainen ekoteko. WWF:n mukaan ruoan tuotanto aiheuttaa ilmastoa kuormittavista päästöistä noin viidenneksen; osuus on yhtä suuri kuin liikenteellä.

Lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden tuottaminen kuluttaa paljon energiaa ja vettä ja rasittaa ilmastoa huomattavasti enemmän verrattuna kasvisten viljelyyn.

Vähentämällä lihansyöntiä ja lisäämällä kasviksia keventää myös ruokalaskun loppusummaa. Erityisesti näin käy, jos valitsee kasviksensa sesongin mukaan esimerkiksi Satokausikalenterin idean pohjalta.

Siirtyminen liharuuista enemmän kasviksiin voi olla monelle myös uusien makuelämysten aikaa: ravintoloiden kasvisruokavalikoima alkaa olla monin paikoin jo erinomainen. Oma kysymyksensä on tietenkin ruuaksi kasvatettujen eläinten hyvinvointi ja elämän arvo.

Puheet lihansyönnin ja muiden eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämisestä herättävät aina huolen suomalaisesta ruoantuotannosta ja maataloustuottajien elinkeinosta.

Suomessa vallitsee vahva kansallinen yksimielisyys siitä, että haluamme syödä täällä tuotettua, puhdasta ja terveellistä ruokaa. Se voi olla myös vientivalttimme, ja tuotannon edellytyksistä on huolehdittava.

Eläinperäisen ruuan osuus tulee luultavasti tulevaisuudessa pienenemään, ja maataloustuottajia on tuettava tässä siirtymävaiheessa.

Jo nyt on käynnissä useita tutkimushankkeita mm. Suomen Luonnonvarakeskuksessa, joissa tutkitaan erilaisten kasvisproteiinien ja valkuaiskasvien viljelymahdollisuuksia meidän ilmastossamme.

Onnistuneita esimerkkejä uudistuneesta tuotannosta ovat muun muassa kuminan viljelyn voimakas kasvu ja vienti ja nyhtökauran ja härkäpavun suuri suosio.

Voi olla, että tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen eteneminen pakottaa ihmiset muuttamaan ruokavaliotaan ja kulutustottumuksiaan radikaalisti. Vähittäinen muutos ekologisempaan suuntaan on aina helpompi.

Lihansyönnin vähentäminen on yksinkertainen valinta, jota kukaan tuskin tulee katumaan. Moni valinnan jo tehnyt katuu ainoastaan, että ei tehnyt sitä jo aikaisemmin.

Hannele Vestola
Liisa Kuparinen
maakuntavaltuutetut (vihr.)
JyväskyläFacebooktwittermail

Luontolahja 100-vuotiaalle Suomelle: luonnonsuojelualueen tai -alueiden perustaminen

Aloite kirkkovaltuustoon 10.10.2017

Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan kuuluu Ympäristöministeriön Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja, jossa kannustetaan maanomistajia perustamaan luonnonsuojelualueita. Kampanjassa kannustetaan myös seurakuntia antamaan luontolahja satavuotiaalle Suomelle.

Kampanjan esittelytekstin mukaan: ”Suojeltava alue voi olla esimerkiksi erityisen luonnonkaunis, sillä voi elää tai olla harvinainen eliölaji, alueella on erikoinen luonnonmuodostuma tai sen suojelu voidaan katsoa muusta syystä luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi.” ELY-keskus antaa neuvontaa maanomistajille ja tekee suojelualueiden perustamiseen liittyvät päätökset. Kampanjasta on luettavissa lisätietoja ja ohjeita osoitteesta www.luontolahjani.fi.

Jyväskylän seurakunnan maanomistuksessa kampanjaan sopivia alueita voisivat olla esimerkiksi Korpilahden Elliniemen kärki (kartoitettu ELY-keskuksen kanssa v. 2012 ja merkitty suojeltavaksi alueeksi kaavassa) ja sen viereinen rantakaista tonttien ja vesistön välissä sekä Korpilahden Vespuolella Pieni Hanslampi (metsakartat.fi, listattu mahdolliseksi suojelukohteeksi v. 2015 virallisen soidensuojeluohjelman täydennysohjelmaesityksenä). Muitakin sopivia kohteita toki voi olla.

Jos suojelupäätöstä ei ehdittäisi kuluvan vuoden aikana tehdä, ei se silti vähennä lahjan arvoa. Toivottavaa kuitenkin on asiassa eteneminen ripeästi, ja koska seurakunnan maanomistusten alueita on kartoitettu Keski-Suomen ELY-keskuksen ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa melko tuoreesti, on ripeää toimintaa tukevat tiedot jo kohtuullisesti olemassa.

Suojelupäätöstä tukee tietysti myös se, että Jyväskylän seurakunta on ympäristödiplomiseurakunta. Vähintään yhtä tärkeä on Raamatusta nouseva kehotus varjella luomakuntaa.

Kiitos aloitteen valmistelussa auttaneille seurakuntalaisille ja kuntalaisille.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän seurakunta perustaa omistamilleen alueille uuden luonnonsuojelualueen tai luonnonsuojelualueita Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi.

Liisa Kuparinen
ja allekirjoittajina 13 muuta Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuutettuaFacebooktwittermail