Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 29.1.2017

Nyt tarvitaan tukea vastuulliseen työnantajuuteen vastapainoksi koventuneelle työelämälle.

Vuoden alusta työelämä – tai paremminkin työttömyyselämä – on raaistunut entisestään. Palkattoman työn teettämiseen on alettu tarjota yhä uusia keinoja, kuten kirjoitti myös Ksml (15.1.).

Lisäksi valtiovalta on todennut, että nyt on ok, jos työmatkoihin kuluu päivässä jopa kolme tuntia. Ei ole. Se on kohtuutonta muun muassa perheellisen lapsia ja muuta perhettä kohtaan.

Koeaikaa on pidennetty neljästä kuuteen kuukauteen – koeajalla työssä olevan asema on kaikista turvattomin eikä tee hyvää työssä jaksamiselle. Työnantajan tulee kyetä neljässä kuukaudessa näkemään onnistuiko rekrytointi.

Surkeinta vuoden alusta voimaan tulleissa kiristyksissä on kuitenkin se, että puhutaan siitä, että toimilla ”kannustetaan työttömiä ottamaan tarjottu työ vastaan”. Hallitus ei ole vieläkään ymmärtänyt, että kyse ei ole haluttomuudesta ottaa työtä vastaan, vaan siitä, että palkallista työtä ei ole tarjolla.

Erityisen vaikea asema on työuraansa vasta aloittavilla, työttömiksi joutuneilla ja työelämän ulkopuolelle muista syistä jääneillä.

Kuilu työttömien ja työllisten välillä kasvaa samassa suhteessa työelämän ulkopuolella vietetyn ajan kanssa.Työhön pääseminen on sitä vaikeampaa, mitä pidempään on ollut ilman työtä.

Syytä olisi etsiä rakentavia – ei kepittäviä – ratkaisuja tilanteeseen. Perustulokokeilulle pisteet, mutta ei se toki itsessään pitkälle riitä.

Paikallisillakin toimilla on merkitystä; voitaisiin nostaa entistä paremmin esille reiluja työllistämistekoja ja työnantajien eettisiä toimintatapoja sekä tarjota yrittäjille apua ja ohjausta vastuulliseen työllistämiseen.

Liisa Kuparinen
KTT
puoluevaltuuskunnan varajäsen (vihr.)
kuntavaaliehdokas
Jyväskylä