Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 13.11.2017
Presidentti Sauli Niinistö kertoi 29.10. Twitterissä syövänsä lihaa vain kerran viikossa. Presidentti antaa näin hyvää esimerkkiä siitä, kuinka omia elintapojaan voi helposti muuttaa paitsi terveellisemmiksi myös ekologisesti ja eettisesti kestävämmiksi.
Muun muassa valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja syöpäjärjestöjen mukaan suomalaiset syövät terveytensä kannalta liikaa erityisesti punaista lihaa, jopa 30 prosenttia enemmän kuin olisi hyväksi. Erityisesti lihajalosteissa on monia haitallisia lisäaineita, ja punaisen lihan sisältämät rasvahapot altistavat kehon pitkäkestoiselle tulehdukselle.
Kasvisten syönti taas tuo mukanaan monenlaisia hyödyllisiä ravintoaineita ja vatsaystävällisiä kuituja.
Lihansyönnin vähentäminen on yksinkertainen ekoteko. WWF:n mukaan ruoan tuotanto aiheuttaa ilmastoa kuormittavista päästöistä noin viidenneksen; osuus on yhtä suuri kuin liikenteellä.
Lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden tuottaminen kuluttaa paljon energiaa ja vettä ja rasittaa ilmastoa huomattavasti enemmän verrattuna kasvisten viljelyyn.
Vähentämällä lihansyöntiä ja lisäämällä kasviksia keventää myös ruokalaskun loppusummaa. Erityisesti näin käy, jos valitsee kasviksensa sesongin mukaan esimerkiksi Satokausikalenterin idean pohjalta.
Siirtyminen liharuuista enemmän kasviksiin voi olla monelle myös uusien makuelämysten aikaa: ravintoloiden kasvisruokavalikoima alkaa olla monin paikoin jo erinomainen. Oma kysymyksensä on tietenkin ruuaksi kasvatettujen eläinten hyvinvointi ja elämän arvo.
Puheet lihansyönnin ja muiden eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämisestä herättävät aina huolen suomalaisesta ruoantuotannosta ja maataloustuottajien elinkeinosta.
Suomessa vallitsee vahva kansallinen yksimielisyys siitä, että haluamme syödä täällä tuotettua, puhdasta ja terveellistä ruokaa. Se voi olla myös vientivalttimme, ja tuotannon edellytyksistä on huolehdittava.
Eläinperäisen ruuan osuus tulee luultavasti tulevaisuudessa pienenemään, ja maataloustuottajia on tuettava tässä siirtymävaiheessa.
Jo nyt on käynnissä useita tutkimushankkeita mm. Suomen Luonnonvarakeskuksessa, joissa tutkitaan erilaisten kasvisproteiinien ja valkuaiskasvien viljelymahdollisuuksia meidän ilmastossamme.
Onnistuneita esimerkkejä uudistuneesta tuotannosta ovat muun muassa kuminan viljelyn voimakas kasvu ja vienti ja nyhtökauran ja härkäpavun suuri suosio.
Voi olla, että tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen eteneminen pakottaa ihmiset muuttamaan ruokavaliotaan ja kulutustottumuksiaan radikaalisti. Vähittäinen muutos ekologisempaan suuntaan on aina helpompi.
Lihansyönnin vähentäminen on yksinkertainen valinta, jota kukaan tuskin tulee katumaan. Moni valinnan jo tehnyt katuu ainoastaan, että ei tehnyt sitä jo aikaisemmin.
Hannele Vestola
Liisa Kuparinen
maakuntavaltuutetut (vihr.)
Jyväskylä
