Kirkolliskokouksessa Turussa toukokuussa 2025
Liisa Kuparinen
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajakollegat,
Siitä huolimatta, että piispainkokouksen esityksessä ja lakivaliokunnan mietinnössä on kivuliaita kohtia, on mietinnön päätösesitys mielestäni hyväksynnän arvoinen. Tulen kuitenkin tekemään seuraavan lisäysesityksen päätökseen:
”Kirkolliskokous pyytää piispainkokousta laatimaan kaikille hiippakunnille yhteisen pastoraalisen ohjeen samaa sukupuolta olevien parien yhdenvertaisesta kohtelusta avioliittoon vihittäessä ja avioliittoa siunattaessa.”
Näin Lapuan hiippakunnan edustajana pidän erittäin tärkeänä sitä, että samansukupuolisten parien yhdenvertainen kohtelu etenee koko Suomessa. On haitallista, jos kirkko alkaa avioliittokysymyksessä eriytyä maantieteellisesti vielä nykyistä enemmän, ja erityisen tuskallinen tilanne olisi peränpitäjähiippakuntien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille – ihmisille.
Jyväskylän seurakunta on Suomen suurin seurakunta lähes sadallatuhannella jäsenellään. Osaltamme kirkkotilojen avaaminen samaa sukupuolta olevien parien vihkimisille odottaa nyt toistamiseen tuomiokapitulin käsittelyä. Asia päätyi kapitulin ratkaistavaksi uudestaan, kun viime syksynä 461 allekirjoittajaa jätti seurakuntalaisaloitteen kirkkotilojen avaamiseksi, ja kirkkoneuvosto päätti jälleen tilat avata, mutta asiassa toistui kirkkoneuvoston ja kirkkoherran välinen erimielisyys. Lapuan hiippakunnassa vielä yksikään seurakunta ei ole saanut kirkkotilojaan avatuksi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisille. Tilanne on kohtuuton siksikin, että nyt seurakuntalaisia kohdellaan eri puolilla maata huomattavan eriarvoisesti.
Riippumatta siitä päättääkö kirkolliskokous hyväksyä piispainkokouksen esityksen ja lakivaliokunnan mietinnön, on tarpeen edistää yhdenvertaisuutta kirkkomme kaikissa hiippakunnissa.
—
Samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiä vastustavat liittävät toisinaan asiaan monenlaisia uhkakuvia. Koetaan esimerkiksi, että kristillisen avioliiton merkitys ja arvostus heikkenee, jos kirkko laajentaa virallista avioliittokäsitystään samansukupuolisiin. Näin ei ole. Avioliiton arvostus on jo karissut. Solmittujen avioliittojen määrä on ollut laskussa 2010-luvun taitteesta lähtien ja vuonna 2023 enää 41 % eri sukupuolta olevista pareista valitsi kirkollisen vihkimisen.
Näen, että kristillisen avioliiton arvostus on heikentynyt siksi, että kirkkoon on pettynyt suuri joukko sellaisia ihmisiä, joille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen arvostava kohtelu on tärkeää. Monella on myötätuntoa syrjintää kokevia kohtaan niin paljon, että kirkosta on päädytty eroamaan avioliittokysymyksen liian hitaan ratkaisemisen vuoksi. Nyt sen sijaan moni on ilmaissut, että olisi valmis palaamaan kirkon jäseneksi, jos kirkko päivittäisi avioliittokäsitystään.
Olen kiitollinen siitä laajasta myötätunnosta, mitä tässäkin kirkolliskokouksessa seksuaalivähemmistöjä kohtaan osoitetaan. Myötätunto, joka näkyy myös päätöksenteossa, on merkki Kristuksen kirkosta. Rakkauden kirkosta.
Olen itse ollut 15 vuotta parisuhteessa puolisoni kanssa. Kihloissa olemme olleet 14 vuotta. Se on pitkä aika lupaukselle avioliitosta. Nähdäkseni olemme eläneet aivan kunniallista elämää. Veroja maksettu, hyväntekeväisyyttä tehty, hädänalaisia autettu, paljossa vastuuta kannettu. Mutta usein kuulen, että kirkolle olemme korkeintaan kakkosluokan kansalaisia. Monet kirkolliskokouksen avioliittokeskustelun puheenvuorot ovat satuttaneet. Itkettäneetkin. Toivottavasti tänään osaisimme puhua toisiamme kunnioittavasti.
Useita kertoja olen minäkin ollut niin turhautunut ja pettynyt kirkkoon, että olen harkinnut kirkosta eroamista. Olen aina päättänyt toisin; ajatellut, että työtä yhdenvertaisuuden eteen nimenomaan kirkon sisällä tulee tehdä niin kauan kuin on heitä, joille kirkko on tärkeä, ja jotka kokevat kirkossa tulevansa torjutuiksi. Toivoisin, että joskus myös minä ja puolisoni voisimme kokea, että olemme kirkossa yhtä hyväksyttyjä kuin kaikki muutkin. Toivoisin, että joskus olisi päivä, jolloin kirkko ei herättäisi enää kenessäkään pelkoa torjutuksi tulemisesta.
Kiitän piispoja tekemästänne kompromissiesityksestä ja pyydän yhä jatkamaan työtä rakkaudellisen kirkon toteutumiseksi.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajakollegat,
Eilen kirkolliskokouksen täysistunto on päättänyt äänestyksessä selkeällä ja vahvalla enemmistöllä hyväksyä seuraavan lisäysesityksen lakivaliokunnan mietintöön: ”Kirkolliskokous pyytää piispainkokousta laatimaan kaikille hiippakunnille yhteisen pastoraalisen ohjeen samaa sukupuolta olevien parien yhdenvertaisesta kohtelusta avioliittoon vihittäessä ja avioliittoa siunattaessa.” Kirkolliskokous on siis antanut vahvan tukensa sille ja pyyntönsä siitä, että piispainkokous toimii asiassa yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi koko Suomessa, sen kaikissa hiippakunnissa ja kaikissa seurakunnissa. Eli että arvon piispamme jatkavat sitä tarpeellista työtään, jota ovat jo pitkään tehneet samaa sukupuolta olevien parien rakkauden tukemiseksi ja tunnustamiseksi kirkossa.
Kiitos myös useiden piispojen osoittamasta tuesta tälle lisäykselle.
Olen valmis menemään lakivaliokunnan a-mietinnön päätösesityksellä, koska kirkolliskokouksen toive etenemisestä on jo vahvasti lausuttu.
