Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 5.2.2018
Jyväskylän vanhuspalveluiden kotihoidon tilanne on herättänyt huolta Keskisuomalaisen palstoilla ja saanut myös meidät luottamushenkilöt eri ryhmistä selvittämään ongelmakohtia. Voidaan todeta, että kotihoidon työntekijöiden kirjoitus oli paikallaan; jos muut keinot ongelman esille tuomiseksi eivät tuota tulosta, on syytä kirjoittaa asiat julki.
Ongelmat kotihoidossa kuuluvat olevan moninaiset, lähtien riittämättömästä resursoinnista, ja siksi tarvitaan myös monipuolista palettia ongelmien ratkaisemiseksi.
Yhdeksi ongelmien syyksi on nimetty reilu vuosi sitten käyttöön otettu toiminnanohjausjärjestelmä. Järjestelmän käyttäjät, kotihoidon työntekijät, totesivat järjestelmän tehneen työstä kaoottista, kun asiakasmäärä on kasvanut ja järjestelmä ei ole kyennyt ohjaamaan työn suunnittelua tarkoituksenmukaisella tavalla (KSML 24.1.). Kotihoitajille on kertynyt järjestelmän osoittamana kohtuuton määrä asiakaskäyntejä, jolloin asiakkaat kärsivät hoidon laadussa ja työntekijät omassa jaksamisessaan.
On turhauttavaa, kun tietojärjestelmä toimii päinvastoin kuin sen tarkoitus on; työn tukemisen ja tehostamisen sijaan hankaloittaa tehtävien suorittamista. Nyt näyttää siltä, että määritettäessä vaatimuksia toiminnanohjausjärjestelmälle ei ole osattu ottaa käyttäjien tarpeita riittävällä tasolla huomioon. Voi myös olla, että järjestelmää ei ole kyetty kehitystyön aikana mukauttamaan todellisiin käyttötilanteisiin tai esimerkiksi sen testaaminen loppukäyttäjien kanssa on jäänyt vajaaksi.
Hyvä uutinen on se, että tietojärjestelmien ongelmat ovat korjattavissa. Nyt kun tiedetään järjestelmän huonosta käyttäjäkokemuksesta ja sen vakavista seurauksista, on syytä selvittää käyttäjien kanssa tarkemmin, kuinka järjestelmää on tarpeen kehittää ja sitten teettää korjaukset järjestelmään. Järjestelmän tulee esimerkiksi ottaa huomioon asiakaskäyntien ulkopuolinen työ, matka-ajat keliolosuhteineen, ja hälyttää, kun on vaarana osoittaa kohtuuton asiakasmäärä yhdelle työntekijälle. Laatua on syytä odottaa myös järjestelmän vakauden ja virheiden estämisen kohdalla.
Käyttäjälähtöinen ohjelmistokehitys on äärimmäisen tärkeää myös sote- ja maakuntauudistuksessa, kun meneillään on useita tietojärjestelmien kehityshankkeita. Näissä hankkeissa vaikutetaan paitsi kalliin terveydenhuollon tehokkuuteen, myös työntekijöiden työnkulkuun ja terveydenhuollon asiakkaiden laadukkaaseen hoidonsaantiin. Tehdään kehitystyötä käytettävyys, käyttäjäkokemus ja asiakkaiden tarpeet edellä.
Liisa Kuparinen
käyttäjäkokemuksen tutkija, KTT
kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu (vihr.)
Jyväskylä
