Category Archives: työelämä

Jyväskylän pitovoimaa kohennettava ja elinkeinotoimintaa edistettävä

Puheenvoroni kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.10.2020


Kuten olemme FCG:n [Finnish Consulting Group Oy] ansiokkaasta analyysista kuulleet, vertailukaupunkeihin nähden Jyväskylän tulopohja on heikommalla tasolla; meillä on suhteellisen paljon pienituloisia ja yhteisöverotuottomme ovat alhaiset.

Kun taloustilanteemme on erityisesti koronan vuoksi nyt vaikea ja talousarvioesityksessä on kipeitäkin leikkauksia mukana, on tärkeää katsoa erityisesti sitä, miten voisimme saada Jyväskylän tulopohjaa kestävällä tavalla kasvatettua.

Haluan painottaa, että jotta Jyväskylä olisi jatkossa vielä kiinnostavampi ympäristö yrityksille ja saamme myös uusia yrityksiä sijoittumaan Jyväskylään, on huolehdittava siitä, että meillä on yritysten tarpeisiin sopivia osaajia. Näinä korona-aikoina ja alasta riippuen muulloinkin, on työpaikkoja toki tarjolla liian vähän, mutta tilanteen taas kohentuessa ja toisilla aloilla tälläkin hetkellä, meillä on myös osaajapulaa.

Tunnen itse erityisesti ICT-alan yritysten rekrytointihaasteita. Aika ajoin olemme paikallisen osaajapulan vuoksi menettäneet alan työpaikkoja muihin suuriin kaupunkeihin Suomessa, mutta myös Suomen ulkopuolelle. Käynnistyvä diplomi-insinöörikoulutus tulee auttamaan ICT-alan osaajapulaan. Meillä on Jyväskylässä myös maan ainoa informaatioteknologian tiedekunta – mukaan lukien tällä hetkellä surullisen ajankohtainen ja jatkossa yhä tärkeämpi kyberturvallisuusohjelma – ja tietysti myös muun muassa ammattikorkeakoulussa alan koulutusohjelmat. Tästä osaamisesta, niin ICT-alan kuin muunkin kaupungissa jo olevan osaamisen osalta, tulee pitää kiinni.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen sisältyy, että Osaamisen pitovoima -kehitysprojektia ei käynnistetä, panostuksia elinkeinomarkkinointiin vähennetään eikä Jyväskylä edistä osaajien pitovoimaa seudulla samassa suhteessa kuin muut suuret kaupungit. Päinvastoin kuin esitetään, meidän tulee jatkossa kasvattaa panostamme elinkeinotoiminnan tukemiseen ja osaamisen pitämiseen kaupungissa. On syytä etsiä – vaikkapa tutkimusyhteistyössä yliopiston ja tietysti yritysten kanssa – vaikuttavimmat tavat kasvattaa niin suurten kuin pientenkin yritysten osuutta Jyväskylässä.

Paitsi että osaamisen saatavuus Jyväskylässä on tärkeää yrityksille ja siten kaupungin tulopohjan kohentamiselle, se on tietysti tärkeää myös yksilötasolla. Työ tuo kuntalaisille hyvinvointia, osallisuutta ja ostovoimaa, mitkä kaikki edistävät tietysti myös kaupungin elinvoimaa.

Lisäksi esitän vielä huoleni käynnissä oleviin yhteistoimintaneuvotteluihin liittyen. Siitä huolimatta, että neuvottelut ovat nykyisessä taloustilanteessa ymmärrettävät, olisi syytä välttää tilannetta, jossa kipeät toimenpiteet keskittyvät kaupungin pienituloisiin työntekijöihin. Vastuuta on kannettava laajemmin.

Facebooktwittermail

Verkosta apu terveydenhuoltoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 18.2.2018


Terveydenhuollon palveluita kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti niin maakuntien kuin kuntienkin tasoilla.

Jyväskylän valinnanvapauskokeilu antaa osaltaan tärkeää tietoa tätä palvelukehitystä silmällä pitäen.

Valinnanvapauskokeilusta saatavia kokemuksia onkin syytä seurata tarkasti. Kokeilun yksityisistä palveluntarjoajista on hyvä ottaa soveltuvin osin vertailukohtaa myös julkisen puolen palveluntuotantoon.

On asioita, jotka julkisella toimivat paremmin, ja on asioita, joissa yksityinen palveluntarjoaja on ottanut käyttöön toimintatavat, joita olisi hyvä harkita julkisellakin puolella.

On tärkeää, että julkinen terveydenhuoltomme säilyy laadukkaana, että sen tavoitettavuutta voidaan parantaa ja työntekijöiden kuormittuneisuutta vähentää.

Moni yksityinen sote-palveluiden tuottaja on ottanut käyttöön verkkovälitteiset vastaanotot.

Valinnanvapauskokeilussa mukana oleva Medics24 perustaa toimintansa huomattavassa määrin verkkoon tarjoten videoyhteydellä niin lääkäri- kuin hoitajavastaanototkin.

Lisäksi esimerkiksi Terveystalo tarjoaa chat-yhteyttä lääkäreihin, ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on jo pitkään hyödyntänyt videoyhteyksiä kontaktissa muun muassa ihotautilääkäreihin ja psykologeihin kertoen pyrkimyksikseen ajan ja rahan säästämisen.

Jyväskylän terveysasemilla verkkovälitteinen vastaanotto olisi hyödyksi esimerkiksi tilanteissa, joissa työssäkäyvä vanhempi joutuu jäämään hoitamaan sairasta lasta kotiin ja tarvitsee tästä todistuksen työnantajalle.

Tällä hetkellä tämän hoitolomatodistuksen saamista varten lapsi täytyy viedä terveysasemalle myös tavallisen kotona hoidettavan flunssan tai vatsataudin kohdalla jo heti taudin alkaessa, vaikka pelkkä lepo olisi näissä tilanteissa useimmiten parasta hoitoa.

Tällöin kuormittuvat niin lapsi, vanhempi kuin terveydenhuoltokin, ja epidemioiden leviämisriski kasvaa.

Jotta näitä tilanteita voitaisiin sujuvoittaa, jätimme kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa esitimme, että Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuudet verkkovälitteisen vastaanottotoiminnan aloittamisesta ja pyrkii aloittamaan asiasta kokeilujakson.

Liisa Kuparinen (vihr.)
Antti Törmälä (vihr.)
Arto Lampila (pir.)
kaupunginvaltuutetut
Jyväskylä

Facebooktwittermail

Valtuustoaloite: Sujuvampia käytäntöjä julkiseen terveydenhoitoon verkkovälitteistä vastaanottoa hyödyntäen

Valtuustoaloite Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 12.2.2018


Moni terveydenhuollon toimija on ottanut käyttöön verkkovälitteisen vastaanoton vaihtoehdoksi sille, että palveluiden tarvitsija matkustaa lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Jyväskylän valinnanvapauskokeilussa mukana oleva Medics24-palveluntarjoaja perustaa toimintansa pitkälti verkkovälitteisyyteen tarjoten asiakkaille video- ja chat-yhteydellä lääkäri- ja hoitajakontaktin. Myös Terveystalolla on laajasti käytössä chat-palvelut kontaktina lääkäreihin, samoin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tarjoaa videovälitteistä yhteyttä. Verkkovälitteiset vastaanotot ovat käytössä niin hoidontarpeen arvioinnissa ja lääketieteellisessä neuvonnassa kuin myös tilanteissa, joissa tarvitaan lääkereseptejä tai todistusta sairaudesta. Lääkereseptit toimitetaan e-resepteinä ja todistukset sairastamisesta voidaan toimittaa Omakantaan. Rohkaisevia kokemuksia verkkovälitteisestä toimintatavasta on jo laajasti.

Usein lääkärin tai hoitajan vastaanotolle hakeudutaan nimenomaan todistuksen, ei hoidonarvioinnin tai -tarpeen takia. Esimerkiksi lapsen potiessa kuumetta tai flunssaa, harvoin taudin alkupäivinä on tarpeen lääkärin arvio, useimmiten muutaman päivän lepo kotona ja poissaolo koulusta tai päivähoidosta riittää. Tällöin, jos vanhemman työnantaja vaatii hoitotodistuksen jo lapsen ensimmäisestä sairastamispäivästä, hakeudutaan terveyskeskukseen nimenomaan hoitolomatodistuksen, ei hoidon takia. Todistuksen hankkiminen terveyskeskuskäynnillä voi olla hankalaa, ja se kuormittaa turhaan sairasta lasta ja perhettä sekä myös julkista terveydenhoitojärjestelmää. Lisäksi se lisää riskiä tautien leviämisestä ja peruslevolla paranevien pienten tautien pitkittymisestä ja siten myös mahdollisesti pitkittää vanhemman töistäpoissaoloaikaa.

Esitämme, että Jyväskylän kaupungin tulisi selvittää perusterveydenhoitopalveluiden osalta verkkovälitteisten vastaanottopalveluiden tarjoamista. Verkkovälitteisen vastaanoton tarjoaminen sujuvoittaisi kuntalaisten terveydenhuollollista neuvontaa, parantaisi kotona sairastettavien perustautien hoitamista ja helpottaisi sairaus- ja hoitolomatodistusten yms. saamista sekä tasapuolistaisi kuntalaisten mahdollisuutta päästä kiinni terveydenhuollon peruspalveluihin mahdollisista kulku- tai liikenneyhteysongelmista riippumatta. Verkkopalveluilla ei ole tarkoitus korvata perinteisiä vastaanottokäyntejä tai tutkimustoimenpiteitä silloin, kun ne ovat tarpeen. Verkkovälitteisen vastaanoton tarjoaminen voi vähentää tarpeettomia vastaanottokäyntejä ja vapauttaa tältä osin terveydenhuollon kuormittuneita resursseja muuhun jonossa olevaan työhön, vähentää tautien leviämistä, tasa-arvoistaa vanhempien tilanteita työpaikkojen erilaisista käytännöistä riippumatta sekä säästää kuntalaisia turhilta terveyskeskuskäynneiltä.

Me allekirjoittajat esitämme, että kaupunki selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön verkkovälitteisen vastaanottotoiminnan ja mikäli mahdollista, aloittaa asiasta kokeilujakson.

Jyväskylässä 12.2.2018

Liisa Kuparinen, Arto Lampila, Antti Törmälä
ja muut allekirjoittajat: vihreiden valtuustoryhmä ja useat muut valtuutetutFacebooktwittermail

Parempia tietojärjestelmiä myös kotihoitoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 5.2.2018


Jyväskylän vanhuspalveluiden kotihoidon tilanne on herättänyt huolta Keskisuomalaisen palstoilla ja saanut myös meidät luottamushenkilöt eri ryhmistä selvittämään ongelmakohtia. Voidaan todeta, että kotihoidon työntekijöiden kirjoitus oli paikallaan; jos muut keinot ongelman esille tuomiseksi eivät tuota tulosta, on syytä kirjoittaa asiat julki.

Ongelmat kotihoidossa kuuluvat olevan moninaiset, lähtien riittämättömästä resursoinnista, ja siksi tarvitaan myös monipuolista palettia ongelmien ratkaisemiseksi.

Yhdeksi ongelmien syyksi on nimetty reilu vuosi sitten käyttöön otettu toiminnanohjausjärjestelmä. Järjestelmän käyttäjät, kotihoidon työntekijät, totesivat järjestelmän tehneen työstä kaoottista, kun asiakasmäärä on kasvanut ja järjestelmä ei ole kyennyt ohjaamaan työn suunnittelua tarkoituksenmukaisella tavalla (KSML 24.1.). Kotihoitajille on kertynyt järjestelmän osoittamana kohtuuton määrä asiakaskäyntejä, jolloin asiakkaat kärsivät hoidon laadussa ja työntekijät omassa jaksamisessaan.

On turhauttavaa, kun tietojärjestelmä toimii päinvastoin kuin sen tarkoitus on; työn tukemisen ja tehostamisen sijaan hankaloittaa tehtävien suorittamista. Nyt näyttää siltä, että määritettäessä vaatimuksia toiminnanohjausjärjestelmälle ei ole osattu ottaa käyttäjien tarpeita riittävällä tasolla huomioon. Voi myös olla, että järjestelmää ei ole kyetty kehitystyön aikana mukauttamaan todellisiin käyttötilanteisiin tai esimerkiksi sen testaaminen loppukäyttäjien kanssa on jäänyt vajaaksi.

Hyvä uutinen on se, että tietojärjestelmien ongelmat ovat korjattavissa. Nyt kun tiedetään järjestelmän huonosta käyttäjäkokemuksesta ja sen vakavista seurauksista, on syytä selvittää käyttäjien kanssa tarkemmin, kuinka järjestelmää on tarpeen kehittää ja sitten teettää korjaukset järjestelmään. Järjestelmän tulee esimerkiksi ottaa huomioon asiakaskäyntien ulkopuolinen työ, matka-ajat keliolosuhteineen, ja hälyttää, kun on vaarana osoittaa kohtuuton asiakasmäärä yhdelle työntekijälle. Laatua on syytä odottaa myös järjestelmän vakauden ja virheiden estämisen kohdalla.

Käyttäjälähtöinen ohjelmistokehitys on äärimmäisen tärkeää myös sote- ja maakuntauudistuksessa, kun meneillään on useita tietojärjestelmien kehityshankkeita. Näissä hankkeissa vaikutetaan paitsi kalliin terveydenhuollon tehokkuuteen, myös työntekijöiden työnkulkuun ja terveydenhuollon asiakkaiden laadukkaaseen hoidonsaantiin. Tehdään kehitystyötä käytettävyys, käyttäjäkokemus ja asiakkaiden tarpeet edellä.

Liisa Kuparinen
käyttäjäkokemuksen tutkija, KTT
kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu (vihr.)
JyväskyläFacebooktwittermail

Työelämä kaipaa juuri nyt vastuullisia työnantajia

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 29.1.2017


Nyt tarvitaan tukea vastuulliseen työnantajuuteen vastapainoksi koventuneelle työelämälle.

Vuoden alusta työelämä – tai paremminkin työttömyyselämä – on raaistunut entisestään. Palkattoman työn teettämiseen on alettu tarjota yhä uusia keinoja, kuten kirjoitti myös Ksml (15.1.).

Lisäksi valtiovalta on todennut, että nyt on ok, jos työmatkoihin kuluu päivässä jopa kolme tuntia. Ei ole. Se on kohtuutonta muun muassa perheellisen lapsia ja muuta perhettä kohtaan.

Koeaikaa on pidennetty neljästä kuuteen kuukauteen – koeajalla työssä olevan asema on kaikista turvattomin eikä tee hyvää työssä jaksamiselle. Työnantajan tulee kyetä neljässä kuukaudessa näkemään onnistuiko rekrytointi.

Surkeinta vuoden alusta voimaan tulleissa kiristyksissä on kuitenkin se, että puhutaan siitä, että toimilla ”kannustetaan työttömiä ottamaan tarjottu työ vastaan”. Hallitus ei ole vieläkään ymmärtänyt, että kyse ei ole haluttomuudesta ottaa työtä vastaan, vaan siitä, että palkallista työtä ei ole tarjolla.

Erityisen vaikea asema on työuraansa vasta aloittavilla, työttömiksi joutuneilla ja työelämän ulkopuolelle muista syistä jääneillä.

Kuilu työttömien ja työllisten välillä kasvaa samassa suhteessa työelämän ulkopuolella vietetyn ajan kanssa.Työhön pääseminen on sitä vaikeampaa, mitä pidempään on ollut ilman työtä.

Syytä olisi etsiä rakentavia – ei kepittäviä – ratkaisuja tilanteeseen. Perustulokokeilulle pisteet, mutta ei se toki itsessään pitkälle riitä.

Paikallisillakin toimilla on merkitystä; voitaisiin nostaa entistä paremmin esille reiluja työllistämistekoja ja työnantajien eettisiä toimintatapoja sekä tarjota yrittäjille apua ja ohjausta vastuulliseen työllistämiseen.

Liisa Kuparinen
KTT
puoluevaltuuskunnan varajäsen (vihr.)
kuntavaaliehdokas
Jyväskylä

Facebooktwittermail