Category Archives: aloitteet

Valtuustoaloite: Jyväskylälle eläinten hyvinvoinnin edistämissuunnitelma ja eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin

31.5.2021 kaupunginvaltuustossa jättämäni valtuustoaloite


Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylälle on laadittava suunnitelma eläinten hyvinvoinnin edistämisestä, jossa on selkeät mittarit ja seurantamekanismit (ks. esimerkiksi nykyiset sukupuolten tasa-arvosuunnitelmat). Näin Jyväskylä ottaa aktiivisesti vastuuta eläinten hyvinvoinnista alueellaan. Suunnitelmassa tulee määritellä, miten Jyväskylä edistää eläinten hyvinvointia toimillaan ja arvioi eri toimiensa hyvinvointivaikutuksia. Suunnitelmassa tulee myös määritellä eläinten hyvinvoinnin edistämisen kehityskohteet aina yhdelle nelivuotiskaudelle.

Toisen valvontaeläinlääkärin viran perustaminen kaupunkirakennepalveluihin 1.6.2021 alkaen on tervetullut toimenpide eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Eläinlääkäripalveluiden ja valvonnan lisäksi eläinten elinolot liittyvät kuitenkin muihinkin kaupungin toimialoihin: kaavoitukseen (mm. viherkäytävät), virkistysalueiden ja metsien hoitoon (mm. pesimärauha, niittyjä turvaamaan pörriäisten elinoloja), liikuntapalveluihin (esim. talviaikaisten kävelyreittien kartta) sekä elintarvike- ja muihin julkisiin hankintoihin (mm. yhä tavoitteellisemmat tuotantoeläinten hyvinvointikriteerit). Tuotanto- ja lemmikkieläinten lisäksi kaupungin on kannettava vastuuta myös alueellaan elävistä luonnonvaraisista eläimistä.

Jyväskylän eläinlääkäripäivystyksen kohdalla tulee saada asiakastyytyväisyyden, palvelun laadun ja hinnoittelun seuranta mukaan siten, että ongelmien ilmetessä niihin pystytään myös tehokkaasti puuttumaan ennaltaehkäisten niiden ilmeneminen jatkossa. Eläinlääkäripäivystyksen seuraavaa kilpailutusta varten on syytä aloittaa markkinakartoitus ja -vuoropuhelu eläinlääkäripalvelujen tarjoajien kanssa, jotta jatkossa kilpailutukseen saadaan useampia osallistujia ja laatukriteereiden merkitys voi olla suurempi.

Tällä hetkellä Jyväskylän löytöeläinpalvelut toimivat, mutta esimerkiksi luovutettaessa löytö- tai populaatiokissoja uusiin koteihin, niiden sterilisaatiosta/kastraatiosta, tunnistusmerkitsemisestä, rokottamisesta ja loishäädöistä vastaa palveluntarjoaja omalla kustannuksellaan ja ilman kaupungin asettamaa velvoitetta. Kun seuraavan kerran löytöeläinpalveluja kilpailutetaan, tulee eläinten hyvinvointia edistävät laadulliset kriteerit olla vahvemmin mukana kilpailutuksessa.

Tiedonkulkua ja yhteistyötä lisäämällä eläinten hyvinvointia on mahdollista edistää tehokkaammin ja ongelmiin on mahdollista puuttua nopeammin. Jyväskylään tulee perustaa eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin, joka jakaa kokemuksia eläinsuojelutilanteesta, pyrkii edistämään eri tahojen osaamista ja yhteistyötä sekä parantaa Jyväskylän alueella eläinten hyvinvoinnin tasoa muun muassa päättäjille tehtävin aloittein. Yhteistyöelimeen kuuluvat alueen eläinsuojeluviranomaiset, SEY:n eläinsuojeluneuvojat ja paikalliset eläinsuojeluyhdistykset sekä muut mahdolliset aktiiviset ja järjestäytyneet eläinsuojelutoimijat.

Jyväskylässä tulee jatkossa kehittää myös eläinten hyvinvointivaikutusten arviointia.

Valtuutetut Liisa Kuparinen ja Irene Hallamäki


Aloitteen allekirjoitti yhteensä 12 valtuutettua.

Facebooktwittermail

Kirkkovaltuustoaloite: Jyväskylän seurakunnan edellytettävä tukemaltaan lähetystyöltä sitoutumista yhdenvertaisuuteen

 

Jätimme seuraavan ”Vihreä kirkko – Tulkaa kaikki” -valtuustoryhmässämme muotoilemamme kirkkovaltuustoaloitteen 12.1.2021


Naisten pappeus hyväksyttiin Suomen kirkossa vuonna 1986, mutta osa kirkon virallisista lähetysjärjestöistä ei edelleenkään hyväksy naisia pappisvirkoihinsa eikä toimi naispappien kanssa yhteistyössä.

”Yhteinen todistus – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyksen peruslinjaus 2018” toteaa, että kirkon lähetystyötä toteutettaessa noudatetaan pappisvirkaa koskevia periaatteita: ”seurakuntien ja lähetysjärjestöjen yhteistyössä kirkon lähetysjärjestöt toimivat kirkon päätöksen (1986 pappisviran avaaminen naisille) ja seurakuntien käytäntöjen mukaisesti”. Kirkon uudessa vuoteen 2026 ulottuvassa ”Ovet auki” -strategiassa taas todetaan: ”Edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa”, ”Toimimme aktiivisesti vihaa ja syrjintää vastaan” ja ”sukupuolten välinen tasa-arvo nimenomaan kristinuskoon palautuvana arvona on syytä tuoda esille globaalissa keskustelussa”.

On ristiriitaista, että Jyväskylän seurakunta tukee lähetysjärjestöjä, jotka eivät ole sitoutuneet jo vuonna 1986 voimaan tulleeseen virkakäsitykseen eivätkä noudata kirkon strategian henkeä. Kun naisia ei hyväksytä papin tehtävään, toimitaan myös vastoin Yhdenvertaisuuslakia, joka työnantajuuden osalta velvoittaa niin kirkkoa, seurakuntia kuin kirkollisia järjestöjäkin.

Jyväskylän seurakunta itse noudattaa toiminnassaan Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, jossa kielletään sukupuoleen perustuva syrjintä, sekä Yhdenvertaisuuslakia, joka kieltää syrjinnän mm. seksuaalisen suuntautumisen perusteella (Jyväskylän seurakunnan Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2020). Lähetyksen peruslinjaukseenkin peilaten on asianmukaista edellyttää samaa käytäntöä lain noudattamisesta myös Jyväskylän seurakunnan tukemilta lähetysjärjestöiltä.

Jyväskylän seurakunta on kirkkovaltuuston kokouksessa 15.12.2019 päättänyt, että ”jatkossa yhdenvertaisuuskysymykset huomioidaan jo (lähetystyön) sopimuksia ja avustuksia valmisteltaessa”. Tämä päätös on jäänyt toteuttamatta vielä vuonna 2020, mutta päätös on syytä ottaa huomioon myös tämän aloitteen taustana.

Esitettävät toimenpiteet:

Esitämme, että Jyväskylän seurakunta pyytää jokaiselta lähetystyötä tekevältä järjestöltä, jota seurakunta harkitsee taloudellisesti avustavansa tai joka on seurakunnalta avustusta hakemassa, lausunnon siitä, miten järjestö suhtautuu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiin. Erityisesti tämä tarkoittaa suhtautumista naisten pappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin.

Lähetysjärjestöiltä voisi kysyä:

  1. Hyväksyykö järjestönne naispapit järjestönne läheteiksi, työntekijöiksi ja toimimaan pappeina? Tekeekö järjestönne yhteistyötä naispappien kanssa?
  2. Millainen on koulutussisältö, jota tarjotaan järjestönne läheteille? Minkälaiseen lähetystehtävään tai kristinuskon levittämistyöhön lähettinne koulutetaan? Miten järjestönne suhtautuu kohdemaiden paikallisiin kulttuureihin?
  3. Mikä on järjestönne näkemys seksuaalivähemmistöistä? Hyväksyttekö seksuaalivähemmistöihin kuuluvan henkilön järjestönne työntekijäksi, papiksi ja lähetystyöhön?

Jyväskylän seurakunta päättää tukea jatkossa vain sellaisten järjestöjen lähetystyötä, jotka ovat sitoutuneet kirkon virkakäsitykseen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon.

Lähetystyön avustuksia jaettaessa on syytä ottaa huomioon nykyistä vahvemmin myös kansainvälinen diakoniatyö ja muut kuin kirkon viralliset lähetysjärjestöt, kuten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sitoutuneet körttien Herättäjä-Yhdistys sekä Kirkon Ulkomaanapu ja Merimieskirkko.

Jyväskylässä 12.1.2021

Liisa Kuparinen ja 15 muuta allekirjoittajaa

Facebooktwittermail

Valtuustoaloite: Jyväskylän koiraystävällisyyden kehittäminen

Liisa Kuparinen ja koirat Turca ja Carlos. Kuva: Mika Karhulahti

Jätin tämän laatimani valtuustoaloitteen kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.6.2019. Aloitteen allekirjoittivat lisäkseni 30 muuta valtuutettua, joukossa valtuutettuja jokaisesta ryhmästä, ja vihreä valtuustoryhmä kokonaisuudessaan.


Jyväskylän ihmisasukkaiden lisäksi jyväskyläläiskodeissa asuu huomattavan paljon koiria, arviolta lähes 20 000. Paitsi että koirilla on itseisarvo ja tärkeä merkitys ihmisten perheenjäseninä, ne myös monin tavoin tukevat ihmisten hyvinvointia. Koirien myötä ihmiset lenkkeilevät, ja koirat tukevat myös ihmisten välistä sosiaalista kanssakäymistä, kuten uusiin ihmisiin tutustumista. Koirilla on siis merkitys ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa. Jyväskylässäkin toimii myös vapaaehtoistoimintana mm. kaupungin vanhuspalveluiden piirissä ikäihmisiä virkistämässä käyviä kaverikoiria sekä hali-bernejä, kirjastoissa ja kouluissa lasten lukemista tukevia lukukoiria sekä pelastuskoirakoita tukemassa viranomaisia etsintä- ja pelastustehtävissä.

Viime vuosina Jyväskylä ei ole juurikaan pystynyt kehittämään kaupungin koirapalveluita, kunnes nyt on taas pitkän tauon jälkeen suunnitteilla kaupungin toteuttamia koirapuistoja. Jyväskylän koiranomistajat on kuitenkin paikallaan ottaa huomioon myös monin muin tavoin, sillä näin tuetaan kymmenien tuhansien kuntalaisten hyvinvointia. Koirakansalaisten huomioon ottamisella ei aina tarvitse olla merkittäviä kustannusvaikutuksia, vaan usein kyse on myös pienistä, mutta koiraystävällisyyttä merkittävästikin lisäävistä ratkaisuista.

Jyväskylän koiranomistajien hienoa vastuullisuutta kuvastaa se, että kysyessäni Jyväskylän koiraharrastajien Facebook-ryhmässä toiveita kaupungin koira-asioiden kehittämisestä, kahdessa päivässä saamastani 220 vastauksesta yli 70:ssä toivottiin kävelyteiden varsille lisää roska-astioita; koirien jätökset siis halutaan kerätä, mutta hankaluudeksi koetaan roska-astioiden vähyys. Jäteastioiden puutetta oli koettu mm. seuraavilla alueilla/reiteillä: kevyen liikenteen väylät Keljosta Nenäinniemeen ja Ristonmaalta Keljonkankaalle, Seppälä, Viitaniemen-Taulumäen rantareitti, Saarijärventien varsi ja kevyen liikenteen väylä Palokkajärven vierellä, Väinölä, Mannila. Yhteensä alueita tai reittejä, joilla koettiin roska-astioiden puutetta, mainittiin kahden päivän aikana 43 laajasti lähes koko kaupungin alueelta eli puute on yleinen.

Muita toiveissa esiin nousseita tai muutoin tiedossa olevia selkeitä parannuskohteita ovat:

  • Kaupungin virallisen koiranuittopaikan turvallisuuspuutteet (Paikalla on usein koirattomien vierailijoiden jättäminä pulloja, myös rikottuina, samoin huumeneuloja, ja aidan ulottuvuus veteen on useille koirille riittämätön, sekä aita on paikoin kumollaan.)
  • Koirankoulutukseen soveltuvien kenttien vähäisyys tai (tiedossa olevan) käyttöluvan puute niille. Nyt kaupungin alueilla on useita hiekka- ja nurmikenttiä vähällä käytöllä, kun taas koiraharrastajilla on pulaa koulutuspaikoista. Koulutetuista koirista hyötyvät kaikki kaupunkilaiset. Toki roska-astioiden olemassaolosta on huolehdittava ja kenttien yhteydessä on hyvä muistuttaa, ettei koira saa tehdä tarpeitaan kentille. Koirankoulutuksesta huolehtivien, vastuullisten koiranomistajien piirissä tämä toki onkin hyvin noudatettu sääntö.
  • Olemassa olevien koirapuistojen puutteet turvallisuudessa (Aatoksenkadun puistossa isojen ja pienten koirien välinen aita on paikoin helposti ylitettävissä, pieni koira mahtuu myös porttien ali) tai käytettävyydessä (Aatoksenkadun puiston hiekka pölisee, virikkeiden vähäisyys, vesihanan puute koirien juomaveden saamiseksi)
  • Talviaikaisten koiranulkoilutusreittien puute metsissä ja järvien jäillä
  • Koirille sallittuja uintimahdollisuuksia olisi järvien rannoilla hyvä olla enemmän (nyt esim. Äijälänrannassa järvelle pääsy on estetty kasaamalla suuria kiviä rantakaistaleelle, myös muunlaiset esteet järvelle pääsyyn ovat tavallisia). Samoin on tarve turvallisille luonnonrannoille vesipelastusharjoitteluun siten, että niille pääsee autolla (mm. välineistön kuljetuksen vuoksi).
  • Koirakieltokylttejä on myös paikoilla, joilla ei ole perustetta kiellolle, kuten joillain venerannoilla.
  • Killerillä ajoreitti Jyväskylän Agility Teamin hallille on siinä määrin kuoppainen, että on vaikea löytää autolle ja matkustajille turvallisia ajoväyliä.
  • Myös lasten ja nuorten koiraharrastusmahdollisuuksia erityisesti koiraurheilun osalta on syytä tukea samoin kuin tuetaan monien muiden urheilulajien kohdalla. Koirapalveluyritysten ja koiraharrastusseurojen kohdalla koulutusmaksut ovat paikoin huomattavan kalliita, sillä kulut ovat suuret yritysten ja seurojen vastatessa mm. tilakustannuksista koulutushallien kohdalla sataprosenttisesti itse.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki:

  • kartoittaa ajankohtaisesti edelleen jyväskyläläisten koiraharrastajien toiveita koiraystävällisyyteen liittyen ja käyttää tuloksia koirapalveluiden kohentamiseksi. Kartoituksen ja kohentamisen tukena on syytä käyttää ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä ”Koirapalvelut Jyväskylässä – Jyväskylän kaupungin viherpalveluohjelman osa II – koirapalvelut” (Pekka Ilén, 2009), jossa on perusteellisesti selvitetty tarpeita koirapalveluiden kehittämiseksi ja esitetty tähän konkreettinen suunnitelma kustannusarvioineen, mutta joka suunnitelma on monin osin jäänyt toteutumatta.
  • kartoittaa puutteet kadunvarsiroska-astioiden määrässä ja sijoittelussa ja laatii suunnitelman roska-astioiden määrän kasvattamisesta siten, että taajama-alueilla roska-astiat niin koiran jätöksille, kuin toki muullekin roskalle, löytyvät kohtuullisin välimatkoin (esim. enintään n. 500 m välein runsaasti käytetyillä reiteillä).
  • varmistaa kaupungin ainoan virallisen koiranuittopaikan turvallisuuden tihentämällä paikan siivoustahtia ja jatkamalla aitaa järvessä pidemmälle.
  • säilyttää ja palauttaa järvien rantoja virallisten uimarantojen ulkopuolella sillä tavoin rakentamattomiksi, että koirienkin kanssa säilyy pääsy uimaan useissa kohdissa kaupungin alueen järviä, ja varmistaa seurojen kanssa yhteistyössä, että myös vesipelastusharjoitteluun löytyy soveltuvat, turvalliset luonnonrannat.
  • luovuttaa kaupungin ulkokenttiä ja kesäisin ulkokaukaloita myös koiraharrastajien koirankoulutus- ja koiraurheilukäyttöön ja tiedottaa tästä koiraharrastajia. Samalla kaupunki selvittää kaupungin liikuntapaikkojen varausjärjestelmästä mahdollisesti puuttuvat, mutta koiraharrastuskäyttöön soveltuvat kentät ja lisää ne varausjärjestelmään siten, että ne ovat laajasti kaupunkilaisten varattavissa. Varausjärjestelmästä jo tällä hetkellä maksutta varattavissa olevien hiekkakenttien myötä koiraharrastajille tarjoutuu mahdollisuus myös maksuttomiin / edullisiin koirankoulutustunteihin. Mahdollisten maksullisten käyttövuorojen kohdalla sovelletaan koirankoulutus- ja koiraurheilukäytön kohdalla junioreihin samoja alennetun hinnoittelun periaatteita kuin muidenkin liikuntamuotojen kohdalla.
  • ottaa uusien koirapuistojen suunnittelussa käyttäjälähtöisesti huomioon virikkeellisyyden, turvallisuuden ja käytettävyyden.
  • pitää koirakieltokylttejä esillä vain sellaisilla paikoilla, joilla se on lain, järjestyssääntöjen tai muun erityisen vakavan syyn vuoksi tarpeellista.
  • pohjustaa talvisin hiihtäjien lisäksi myös lenkkeilijöille, niin koirallisille kuin koirattomillekin, kävelyreittejä luonnon helmaan. Tässä apuna voi toimia Suomen ladun luoma ohjeistus monikäyttöreiteistä.
Facebooktwittermail

Kirkkovaltuustoaloite: Seurakunnan ruokatarjoilut ilmastoystävällisemmiksi ja eettisemmiksi

Laatimani ja Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa 9.10.2018 jättämäni kirkkovaltuustoaloite


Jyväskylän seurakunta on ympäristödiplomiseurakunta. Tämä on hienoa. Kirkon ja seurakuntien tuleekin, jo Raamatun opetusten mukaan, kantaa vastuuta luomakunnasta. Ympäristödiplomista huolimatta Jyväskylän seurakunta voi yhä parantaa toimintaansa vastuullisuudessa suhteessa ympäristöön.

Tässä aloitteessa esitämme useita keinoja parantaa seurakunnan ilmastoystävällisyyttä ja eettisyyttä ruokatarjoiluihin liittyen. Esitämme, että:

  • Seurakunta alkaa suosia yhä useammin lähiruokaa keskisuomalaisilta tuottajilta. Tämä voi vähentää kuljetuksista koituvia päästöjä ja tämä tukee paikallista elinvoimaa ja työllisyyttä.
  • Aina kun tarjolla on lihaa, on tarjolla myös kasvisvaihtoehto. Jos jo tapahtumailmoituksessa mainitaan liharuoka, mainitaan myös kasvisruoka. Seurakunnan toiminnassa on mukana paljon ihmisiä, jotka noudattavat kasvis- tai vegaaniruokavaliota ja heidät tulee huomioida yhtä lailla lihaa syövien kanssa.
  • Lihan tarjoamista vähennetään huomattavasti ja korvataan kasvisruualla. Kun kyse on ei-leirimuotoiseen tapahtumaan kuuluvasta ruokatarjoilusta kyse, tarjolle asetetaan vain kasvisruoka. Myös kirkon ilmasto-ohjelma suosittelee ruokavaliota, jossa lihatuotteet ovat enemmän mausteen kuin pääruoan asemassa (Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012).
  • Kokousten kahvitarjoiluiden yhteydessä ei tarjota lihaa missään muodossa. Esim. usein tarjoiluihin kuuluvat voileivät tai pasteijat tarjotaan ilman lihaleikkelettä tai lihatäytettä.
  • Ruokatarjoilujen yhteydessä järjestetään esille aina asianmukainen jätelajittelu: vähintään biojäte ja sekajäte erikseen. Nyt tässä on ollut puutteita.
  • Reilun kaupan tuotteet pidetään yhä valikoimissa ja mahdollisuuksien mukaan suositaan myös muita tuottajan toimeentuloa varmistavia tuotteita.
  • Hankinnoissa suositaan luomua. Lisäksi suositaan muita ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja ilmastovaikutusten kannalta vastuullisia Esimerkiksi kananmunien kohdalla hankitaan vain vapaan kanan munia, mieluiten ulkokanaloista tai luomukanaloista.
  • Lehmänmaidon lisäksi tarjolla on aina myös kasvispohjainen vaihtoehto, kuten kauramaito. Ilmastonmuutoksen hidastamisen lisäksi näin otetaan huomioon mm. vegaanit ja maitoproteiiniallergikot.
  • Hävikkiruuan syntymistä ehkäistään esimerkiksi tarjoten ylijäämäruokaa seurakunnan kokoontumisissa ja mahdollisuuksien mukaan diakonia-apuna. Lisäksi huolehditaan ruuan esilläpidossakin elintarviketurvallisten tarjoilulämpötilojen pysymisestä, jotta vältetään tarve heittää ruokaa pois.
  • Turhaa pakkausmateriaalien käyttöä vältetään erityisesti ympäristöhaitallisen muovin osalta, esim. ei käytetä tarpeetonta kelmumuovia voileipien ympärillä.

Liisa Kuparinen, kirkkovaltuutettu
Allekirjoittajina myös 15 muuta kirkkovaltuutettuaFacebooktwittermail

Valon kaupunki -show myös uudenvuoden vastaanottoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.5.2018


Seuraavaksi Valon kaupunki -konseptia voisi laajentaa kaupungin järjestämään uudenvuoden vastaanottoon. Maailmalla on tästä jo esikuvia: vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa ilotulitus korvattiin lasershow’lla mm. Linköpingissä ja Dubaissa.

Jyväskylän kaupunki on perinteisesti järjestänyt vuoden vaihtuessa ilotulituksen Jyväskylän keskustassa. Ilotulitus tuo monille kaupunkilaisille iloa, mutta samaan aikaan se aiheuttaa myös monia haittoja.

Näkyvän roskan lisäksi ilotulitus aiheuttaa hiukkaspäästöjä. Saksan ympäristövirasto on ilmoittanut, että uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat noin 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmansuojeluasiantuntijan mukaan Helsingissä hiukkaspäästöt voivat olla pienellä alueella yli 20-kertaisia uudenvuodenyönä.

Ilotulitteista tekee vaarallisia hengitettäessä se, että monet hiukkasista ovat hyvin pieniä, halkaisijaltaan vain yhden mikrometrin kokoisia, ja ne päätyvät syvälle keuhkoihin. Ilotulittamista on ilmanlaatusyistä jo rajoitettu eri puolilla maailmaa.

Myös ilotulituksen aiheuttama meluhaitta on laaja. Ilotulituksen aiheuttama melu aiheuttaa pelkoa monille eläimille. Esimerkiksi monet koirat tarvitsevat rauhoittavia lääkkeitä uudenvuodenyönä.

Kaupalliset toimijat kuten kauppakeskukset järjestävät muulloinkin vuoden mittaan ilotulituksia, joilla on vastaavat haitat. Jyväskylän kaupunki voisi näyttää asiassa mallia uudesta toimintatavasta ja olla strategiansa mukaisesti rohkeasti aikaansa edellä.

Haittojen estämiseksi ja imagonsa kehittämiseksi Jyväskylän kaupungin tulee korvata järjestämänsä uudenvuoden ilotulitus valotaideteoksella.

Taideteos voidaan liittää osaksi Valon kaupunki -kokonaisuutta. Se tukee myös Jyväskylän kaupungin resurssiviisauden tavoittelua, jonka mukaan kaupunki haluaa olla viimeistään vuonna 2050 jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki.

Esitämme kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 28.5. kysymyksen vuodenvaihteen ilotulituksen korvaamisesta valoshow’lla.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Irene Hallamäki
Raisa Ojaluoto
varavaltuutetut (vihr.)

Vesa Kaakkuriniemi
Greenpeace, vapaaehtoinen

Jyväskylä

Facebooktwittermail

Verkosta apu terveydenhuoltoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 18.2.2018


Terveydenhuollon palveluita kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti niin maakuntien kuin kuntienkin tasoilla.

Jyväskylän valinnanvapauskokeilu antaa osaltaan tärkeää tietoa tätä palvelukehitystä silmällä pitäen.

Valinnanvapauskokeilusta saatavia kokemuksia onkin syytä seurata tarkasti. Kokeilun yksityisistä palveluntarjoajista on hyvä ottaa soveltuvin osin vertailukohtaa myös julkisen puolen palveluntuotantoon.

On asioita, jotka julkisella toimivat paremmin, ja on asioita, joissa yksityinen palveluntarjoaja on ottanut käyttöön toimintatavat, joita olisi hyvä harkita julkisellakin puolella.

On tärkeää, että julkinen terveydenhuoltomme säilyy laadukkaana, että sen tavoitettavuutta voidaan parantaa ja työntekijöiden kuormittuneisuutta vähentää.

Moni yksityinen sote-palveluiden tuottaja on ottanut käyttöön verkkovälitteiset vastaanotot.

Valinnanvapauskokeilussa mukana oleva Medics24 perustaa toimintansa huomattavassa määrin verkkoon tarjoten videoyhteydellä niin lääkäri- kuin hoitajavastaanototkin.

Lisäksi esimerkiksi Terveystalo tarjoaa chat-yhteyttä lääkäreihin, ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on jo pitkään hyödyntänyt videoyhteyksiä kontaktissa muun muassa ihotautilääkäreihin ja psykologeihin kertoen pyrkimyksikseen ajan ja rahan säästämisen.

Jyväskylän terveysasemilla verkkovälitteinen vastaanotto olisi hyödyksi esimerkiksi tilanteissa, joissa työssäkäyvä vanhempi joutuu jäämään hoitamaan sairasta lasta kotiin ja tarvitsee tästä todistuksen työnantajalle.

Tällä hetkellä tämän hoitolomatodistuksen saamista varten lapsi täytyy viedä terveysasemalle myös tavallisen kotona hoidettavan flunssan tai vatsataudin kohdalla jo heti taudin alkaessa, vaikka pelkkä lepo olisi näissä tilanteissa useimmiten parasta hoitoa.

Tällöin kuormittuvat niin lapsi, vanhempi kuin terveydenhuoltokin, ja epidemioiden leviämisriski kasvaa.

Jotta näitä tilanteita voitaisiin sujuvoittaa, jätimme kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa esitimme, että Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuudet verkkovälitteisen vastaanottotoiminnan aloittamisesta ja pyrkii aloittamaan asiasta kokeilujakson.

Liisa Kuparinen (vihr.)
Antti Törmälä (vihr.)
Arto Lampila (pir.)
kaupunginvaltuutetut
Jyväskylä

Facebooktwittermail

Valtuustoaloite: Sujuvampia käytäntöjä julkiseen terveydenhoitoon verkkovälitteistä vastaanottoa hyödyntäen

Valtuustoaloite Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 12.2.2018


Moni terveydenhuollon toimija on ottanut käyttöön verkkovälitteisen vastaanoton vaihtoehdoksi sille, että palveluiden tarvitsija matkustaa lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Jyväskylän valinnanvapauskokeilussa mukana oleva Medics24-palveluntarjoaja perustaa toimintansa pitkälti verkkovälitteisyyteen tarjoten asiakkaille video- ja chat-yhteydellä lääkäri- ja hoitajakontaktin. Myös Terveystalolla on laajasti käytössä chat-palvelut kontaktina lääkäreihin, samoin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tarjoaa videovälitteistä yhteyttä. Verkkovälitteiset vastaanotot ovat käytössä niin hoidontarpeen arvioinnissa ja lääketieteellisessä neuvonnassa kuin myös tilanteissa, joissa tarvitaan lääkereseptejä tai todistusta sairaudesta. Lääkereseptit toimitetaan e-resepteinä ja todistukset sairastamisesta voidaan toimittaa Omakantaan. Rohkaisevia kokemuksia verkkovälitteisestä toimintatavasta on jo laajasti.

Usein lääkärin tai hoitajan vastaanotolle hakeudutaan nimenomaan todistuksen, ei hoidonarvioinnin tai -tarpeen takia. Esimerkiksi lapsen potiessa kuumetta tai flunssaa, harvoin taudin alkupäivinä on tarpeen lääkärin arvio, useimmiten muutaman päivän lepo kotona ja poissaolo koulusta tai päivähoidosta riittää. Tällöin, jos vanhemman työnantaja vaatii hoitotodistuksen jo lapsen ensimmäisestä sairastamispäivästä, hakeudutaan terveyskeskukseen nimenomaan hoitolomatodistuksen, ei hoidon takia. Todistuksen hankkiminen terveyskeskuskäynnillä voi olla hankalaa, ja se kuormittaa turhaan sairasta lasta ja perhettä sekä myös julkista terveydenhoitojärjestelmää. Lisäksi se lisää riskiä tautien leviämisestä ja peruslevolla paranevien pienten tautien pitkittymisestä ja siten myös mahdollisesti pitkittää vanhemman töistäpoissaoloaikaa.

Esitämme, että Jyväskylän kaupungin tulisi selvittää perusterveydenhoitopalveluiden osalta verkkovälitteisten vastaanottopalveluiden tarjoamista. Verkkovälitteisen vastaanoton tarjoaminen sujuvoittaisi kuntalaisten terveydenhuollollista neuvontaa, parantaisi kotona sairastettavien perustautien hoitamista ja helpottaisi sairaus- ja hoitolomatodistusten yms. saamista sekä tasapuolistaisi kuntalaisten mahdollisuutta päästä kiinni terveydenhuollon peruspalveluihin mahdollisista kulku- tai liikenneyhteysongelmista riippumatta. Verkkopalveluilla ei ole tarkoitus korvata perinteisiä vastaanottokäyntejä tai tutkimustoimenpiteitä silloin, kun ne ovat tarpeen. Verkkovälitteisen vastaanoton tarjoaminen voi vähentää tarpeettomia vastaanottokäyntejä ja vapauttaa tältä osin terveydenhuollon kuormittuneita resursseja muuhun jonossa olevaan työhön, vähentää tautien leviämistä, tasa-arvoistaa vanhempien tilanteita työpaikkojen erilaisista käytännöistä riippumatta sekä säästää kuntalaisia turhilta terveyskeskuskäynneiltä.

Me allekirjoittajat esitämme, että kaupunki selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön verkkovälitteisen vastaanottotoiminnan ja mikäli mahdollista, aloittaa asiasta kokeilujakson.

Jyväskylässä 12.2.2018

Liisa Kuparinen, Arto Lampila, Antti Törmälä
ja muut allekirjoittajat: vihreiden valtuustoryhmä ja useat muut valtuutetutFacebooktwittermail

Luontolahja 100-vuotiaalle Suomelle: luonnonsuojelualueen tai -alueiden perustaminen

Aloite kirkkovaltuustoon 10.10.2017

Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan kuuluu Ympäristöministeriön Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja, jossa kannustetaan maanomistajia perustamaan luonnonsuojelualueita. Kampanjassa kannustetaan myös seurakuntia antamaan luontolahja satavuotiaalle Suomelle.

Kampanjan esittelytekstin mukaan: ”Suojeltava alue voi olla esimerkiksi erityisen luonnonkaunis, sillä voi elää tai olla harvinainen eliölaji, alueella on erikoinen luonnonmuodostuma tai sen suojelu voidaan katsoa muusta syystä luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi.” ELY-keskus antaa neuvontaa maanomistajille ja tekee suojelualueiden perustamiseen liittyvät päätökset. Kampanjasta on luettavissa lisätietoja ja ohjeita osoitteesta www.luontolahjani.fi.

Jyväskylän seurakunnan maanomistuksessa kampanjaan sopivia alueita voisivat olla esimerkiksi Korpilahden Elliniemen kärki (kartoitettu ELY-keskuksen kanssa v. 2012 ja merkitty suojeltavaksi alueeksi kaavassa) ja sen viereinen rantakaista tonttien ja vesistön välissä sekä Korpilahden Vespuolella Pieni Hanslampi (metsakartat.fi, listattu mahdolliseksi suojelukohteeksi v. 2015 virallisen soidensuojeluohjelman täydennysohjelmaesityksenä). Muitakin sopivia kohteita toki voi olla.

Jos suojelupäätöstä ei ehdittäisi kuluvan vuoden aikana tehdä, ei se silti vähennä lahjan arvoa. Toivottavaa kuitenkin on asiassa eteneminen ripeästi, ja koska seurakunnan maanomistusten alueita on kartoitettu Keski-Suomen ELY-keskuksen ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa melko tuoreesti, on ripeää toimintaa tukevat tiedot jo kohtuullisesti olemassa.

Suojelupäätöstä tukee tietysti myös se, että Jyväskylän seurakunta on ympäristödiplomiseurakunta. Vähintään yhtä tärkeä on Raamatusta nouseva kehotus varjella luomakuntaa.

Kiitos aloitteen valmistelussa auttaneille seurakuntalaisille ja kuntalaisille.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän seurakunta perustaa omistamilleen alueille uuden luonnonsuojelualueen tai luonnonsuojelualueita Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi.

Liisa Kuparinen
ja allekirjoittajina 13 muuta Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuutettuaFacebooktwittermail

Hautakivien jatkokäyttö hautaoikeuden päätyttyä

Aloite kirkkovaltuustoon 14.12.2015

Jyväskylän seurakunnalle on myönnetty toistamiseen ympäristödiplomi. Hienoa!
Nyt on myös suunnitteilla sankarihautausmaan peruskorjaus. Hautausmaihin ja ympäristöystävällisyyteen liittyy tämäkin aloite.

Jyväskylän seurakunnassa on käytössä 25 vuoden hallinta-aika uusille hautapaikoille. Hautaoikeuden lakattua hautakivet poistetaan hautapaikalta. Hautaoikeuden haltija voi poistaa hautakiven itse tai jos näin ei tapahdu, hautakivi siirtyy seurakunnalle kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisen jälkeen. Jyväskylässä varastointiajan jälkeen seurakunta vie hautakivet murskattaviksi.

Sain seurakuntalaiselta kirjeen, jossa toivottiin hautakivien laittamista kiertoon hautaoikeuden lakattua. Seurakuntalainen oli saanut virikkeen ehdotukseensa Pohjanmaan alueuutisista, joissa kerrottiin Vaasan eteläpuolisen seurakunnan hyvästä käytännöstä luovuttaa hautapaikan aiempi, seurakunnan omistukseen hallinta-ajan päätyttyä jäänyt, hautakivi uudelle hautapaikan haltijalle haudalla käytettäväksi uuden haltijan niin halutessa. Tällöin hautapaikan uusi haltija voi käyttää vanhaa hautakiveä uudestaan kääntäen kiven käyttämättömän puolen käyttöön.

Vanhoissa hautakivissä on myös paljon arvokasta historiatietoa, joka on usein arvokasta myös kauneusarvoiltaan. Seurakuntalaisen toinen ehdotus onkin kauniiden, historiallisesti arvokkaiden hautakivien siirtäminen hautausmaiden reunoille hautapaikkojen hallinta-aikojen päättyessä.

Esitämme, että myös Jyväskylän seurakunnassa selvitetään hautakivien a) ekologista ja b) historiaa säilyttävää jatkokäyttöä hautaoikeuden päätyttyä ja hautakivien jäätyä seurakunnalle.

Liisa Kuparinen ja muut allekirjoittaneet kirkkovaltuutetutFacebooktwittermail