Category Archives: eläimet

Valtuustoaloite: Jyväskylän koiraystävällisyyden kehittäminen

Liisa Kuparinen ja koirat Turca ja Carlos. Kuva: Mika Karhulahti

Jätin tämän laatimani valtuustoaloitteen kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.6.2019. Aloitteen allekirjoittivat lisäkseni 30 muuta valtuutettua, joukossa valtuutettuja jokaisesta ryhmästä, ja vihreä valtuustoryhmä kokonaisuudessaan.


Jyväskylän ihmisasukkaiden lisäksi jyväskyläläiskodeissa asuu huomattavan paljon koiria, arviolta lähes 20 000. Paitsi että koirilla on itseisarvo ja tärkeä merkitys ihmisten perheenjäseninä, ne myös monin tavoin tukevat ihmisten hyvinvointia. Koirien myötä ihmiset lenkkeilevät, ja koirat tukevat myös ihmisten välistä sosiaalista kanssakäymistä, kuten uusiin ihmisiin tutustumista. Koirilla on siis merkitys ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa. Jyväskylässäkin toimii myös vapaaehtoistoimintana mm. kaupungin vanhuspalveluiden piirissä ikäihmisiä virkistämässä käyviä kaverikoiria sekä hali-bernejä, kirjastoissa ja kouluissa lasten lukemista tukevia lukukoiria sekä pelastuskoirakoita tukemassa viranomaisia etsintä- ja pelastustehtävissä.

Viime vuosina Jyväskylä ei ole juurikaan pystynyt kehittämään kaupungin koirapalveluita, kunnes nyt on taas pitkän tauon jälkeen suunnitteilla kaupungin toteuttamia koirapuistoja. Jyväskylän koiranomistajat on kuitenkin paikallaan ottaa huomioon myös monin muin tavoin, sillä näin tuetaan kymmenien tuhansien kuntalaisten hyvinvointia. Koirakansalaisten huomioon ottamisella ei aina tarvitse olla merkittäviä kustannusvaikutuksia, vaan usein kyse on myös pienistä, mutta koiraystävällisyyttä merkittävästikin lisäävistä ratkaisuista.

Jyväskylän koiranomistajien hienoa vastuullisuutta kuvastaa se, että kysyessäni Jyväskylän koiraharrastajien Facebook-ryhmässä toiveita kaupungin koira-asioiden kehittämisestä, kahdessa päivässä saamastani 220 vastauksesta yli 70:ssä toivottiin kävelyteiden varsille lisää roska-astioita; koirien jätökset siis halutaan kerätä, mutta hankaluudeksi koetaan roska-astioiden vähyys. Jäteastioiden puutetta oli koettu mm. seuraavilla alueilla/reiteillä: kevyen liikenteen väylät Keljosta Nenäinniemeen ja Ristonmaalta Keljonkankaalle, Seppälä, Viitaniemen-Taulumäen rantareitti, Saarijärventien varsi ja kevyen liikenteen väylä Palokkajärven vierellä, Väinölä, Mannila. Yhteensä alueita tai reittejä, joilla koettiin roska-astioiden puutetta, mainittiin kahden päivän aikana 43 laajasti lähes koko kaupungin alueelta eli puute on yleinen.

Muita toiveissa esiin nousseita tai muutoin tiedossa olevia selkeitä parannuskohteita ovat:

  • Kaupungin virallisen koiranuittopaikan turvallisuuspuutteet (Paikalla on usein koirattomien vierailijoiden jättäminä pulloja, myös rikottuina, samoin huumeneuloja, ja aidan ulottuvuus veteen on useille koirille riittämätön, sekä aita on paikoin kumollaan.)
  • Koirankoulutukseen soveltuvien kenttien vähäisyys tai (tiedossa olevan) käyttöluvan puute niille. Nyt kaupungin alueilla on useita hiekka- ja nurmikenttiä vähällä käytöllä, kun taas koiraharrastajilla on pulaa koulutuspaikoista. Koulutetuista koirista hyötyvät kaikki kaupunkilaiset. Toki roska-astioiden olemassaolosta on huolehdittava ja kenttien yhteydessä on hyvä muistuttaa, ettei koira saa tehdä tarpeitaan kentille. Koirankoulutuksesta huolehtivien, vastuullisten koiranomistajien piirissä tämä toki onkin hyvin noudatettu sääntö.
  • Olemassa olevien koirapuistojen puutteet turvallisuudessa (Aatoksenkadun puistossa isojen ja pienten koirien välinen aita on paikoin helposti ylitettävissä, pieni koira mahtuu myös porttien ali) tai käytettävyydessä (Aatoksenkadun puiston hiekka pölisee, virikkeiden vähäisyys, vesihanan puute koirien juomaveden saamiseksi)
  • Talviaikaisten koiranulkoilutusreittien puute metsissä ja järvien jäillä
  • Koirille sallittuja uintimahdollisuuksia olisi järvien rannoilla hyvä olla enemmän (nyt esim. Äijälänrannassa järvelle pääsy on estetty kasaamalla suuria kiviä rantakaistaleelle, myös muunlaiset esteet järvelle pääsyyn ovat tavallisia). Samoin on tarve turvallisille luonnonrannoille vesipelastusharjoitteluun siten, että niille pääsee autolla (mm. välineistön kuljetuksen vuoksi).
  • Koirakieltokylttejä on myös paikoilla, joilla ei ole perustetta kiellolle, kuten joillain venerannoilla.
  • Killerillä ajoreitti Jyväskylän Agility Teamin hallille on siinä määrin kuoppainen, että on vaikea löytää autolle ja matkustajille turvallisia ajoväyliä.
  • Myös lasten ja nuorten koiraharrastusmahdollisuuksia erityisesti koiraurheilun osalta on syytä tukea samoin kuin tuetaan monien muiden urheilulajien kohdalla. Koirapalveluyritysten ja koiraharrastusseurojen kohdalla koulutusmaksut ovat paikoin huomattavan kalliita, sillä kulut ovat suuret yritysten ja seurojen vastatessa mm. tilakustannuksista koulutushallien kohdalla sataprosenttisesti itse.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki:

  • kartoittaa ajankohtaisesti edelleen jyväskyläläisten koiraharrastajien toiveita koiraystävällisyyteen liittyen ja käyttää tuloksia koirapalveluiden kohentamiseksi. Kartoituksen ja kohentamisen tukena on syytä käyttää ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä ”Koirapalvelut Jyväskylässä – Jyväskylän kaupungin viherpalveluohjelman osa II – koirapalvelut” (Pekka Ilén, 2009), jossa on perusteellisesti selvitetty tarpeita koirapalveluiden kehittämiseksi ja esitetty tähän konkreettinen suunnitelma kustannusarvioineen, mutta joka suunnitelma on monin osin jäänyt toteutumatta.
  • kartoittaa puutteet kadunvarsiroska-astioiden määrässä ja sijoittelussa ja laatii suunnitelman roska-astioiden määrän kasvattamisesta siten, että taajama-alueilla roska-astiat niin koiran jätöksille, kuin toki muullekin roskalle, löytyvät kohtuullisin välimatkoin (esim. enintään n. 500 m välein runsaasti käytetyillä reiteillä).
  • varmistaa kaupungin ainoan virallisen koiranuittopaikan turvallisuuden tihentämällä paikan siivoustahtia ja jatkamalla aitaa järvessä pidemmälle.
  • säilyttää ja palauttaa järvien rantoja virallisten uimarantojen ulkopuolella sillä tavoin rakentamattomiksi, että koirienkin kanssa säilyy pääsy uimaan useissa kohdissa kaupungin alueen järviä, ja varmistaa seurojen kanssa yhteistyössä, että myös vesipelastusharjoitteluun löytyy soveltuvat, turvalliset luonnonrannat.
  • luovuttaa kaupungin ulkokenttiä ja kesäisin ulkokaukaloita myös koiraharrastajien koirankoulutus- ja koiraurheilukäyttöön ja tiedottaa tästä koiraharrastajia. Samalla kaupunki selvittää kaupungin liikuntapaikkojen varausjärjestelmästä mahdollisesti puuttuvat, mutta koiraharrastuskäyttöön soveltuvat kentät ja lisää ne varausjärjestelmään siten, että ne ovat laajasti kaupunkilaisten varattavissa. Varausjärjestelmästä jo tällä hetkellä maksutta varattavissa olevien hiekkakenttien myötä koiraharrastajille tarjoutuu mahdollisuus myös maksuttomiin / edullisiin koirankoulutustunteihin. Mahdollisten maksullisten käyttövuorojen kohdalla sovelletaan koirankoulutus- ja koiraurheilukäytön kohdalla junioreihin samoja alennetun hinnoittelun periaatteita kuin muidenkin liikuntamuotojen kohdalla.
  • ottaa uusien koirapuistojen suunnittelussa käyttäjälähtöisesti huomioon virikkeellisyyden, turvallisuuden ja käytettävyyden.
  • pitää koirakieltokylttejä esillä vain sellaisilla paikoilla, joilla se on lain, järjestyssääntöjen tai muun erityisen vakavan syyn vuoksi tarpeellista.
  • pohjustaa talvisin hiihtäjien lisäksi myös lenkkeilijöille, niin koirallisille kuin koirattomillekin, kävelyreittejä luonnon helmaan. Tässä apuna voi toimia Suomen ladun luoma ohjeistus monikäyttöreiteistä.
Facebooktwittermail

Valon kaupunki -show myös uudenvuoden vastaanottoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.5.2018


Seuraavaksi Valon kaupunki -konseptia voisi laajentaa kaupungin järjestämään uudenvuoden vastaanottoon. Maailmalla on tästä jo esikuvia: vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa ilotulitus korvattiin lasershow’lla mm. Linköpingissä ja Dubaissa.

Jyväskylän kaupunki on perinteisesti järjestänyt vuoden vaihtuessa ilotulituksen Jyväskylän keskustassa. Ilotulitus tuo monille kaupunkilaisille iloa, mutta samaan aikaan se aiheuttaa myös monia haittoja.

Näkyvän roskan lisäksi ilotulitus aiheuttaa hiukkaspäästöjä. Saksan ympäristövirasto on ilmoittanut, että uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat noin 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmansuojeluasiantuntijan mukaan Helsingissä hiukkaspäästöt voivat olla pienellä alueella yli 20-kertaisia uudenvuodenyönä.

Ilotulitteista tekee vaarallisia hengitettäessä se, että monet hiukkasista ovat hyvin pieniä, halkaisijaltaan vain yhden mikrometrin kokoisia, ja ne päätyvät syvälle keuhkoihin. Ilotulittamista on ilmanlaatusyistä jo rajoitettu eri puolilla maailmaa.

Myös ilotulituksen aiheuttama meluhaitta on laaja. Ilotulituksen aiheuttama melu aiheuttaa pelkoa monille eläimille. Esimerkiksi monet koirat tarvitsevat rauhoittavia lääkkeitä uudenvuodenyönä.

Kaupalliset toimijat kuten kauppakeskukset järjestävät muulloinkin vuoden mittaan ilotulituksia, joilla on vastaavat haitat. Jyväskylän kaupunki voisi näyttää asiassa mallia uudesta toimintatavasta ja olla strategiansa mukaisesti rohkeasti aikaansa edellä.

Haittojen estämiseksi ja imagonsa kehittämiseksi Jyväskylän kaupungin tulee korvata järjestämänsä uudenvuoden ilotulitus valotaideteoksella.

Taideteos voidaan liittää osaksi Valon kaupunki -kokonaisuutta. Se tukee myös Jyväskylän kaupungin resurssiviisauden tavoittelua, jonka mukaan kaupunki haluaa olla viimeistään vuonna 2050 jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki.

Esitämme kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 28.5. kysymyksen vuodenvaihteen ilotulituksen korvaamisesta valoshow’lla.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Irene Hallamäki
Raisa Ojaluoto
varavaltuutetut (vihr.)

Vesa Kaakkuriniemi
Greenpeace, vapaaehtoinen

Jyväskylä

Facebooktwittermail

Eläinten hyvä kohtelu on velvollisuutemme

Keski-Suomen Vihreiden kannanotto 30.1.2018


Maa- ja metsätalousministeriössä pitkään valmistelussa ollut laki eläinten hyvinvoinnista on parhaillaan lausuntokierroksella ja tulossa kevään aikana päätettäväksi eduskuntaan. Kaksikymmentä vuotta sitten tehty eläinsuojelulaki on vanhentunut, mutta olemmeko saamassa sen tilalle nykyvaatimukset täyttävän lain vai huonon kompromissin?

Suomalaiset kotieläintuotteet ovat salmonellavapaita ja laadukkaita antibioottien vähäisen käytön ansiosta. Kuluttajien odotukset kohdistuvatkin nyt entistä enemmän eläinten hyvinvointiin – tai sen puutteisiin. Eläinsuojeluasioissa olemme jääneet takapajulaksi verrattuna muihin pohjoismaihin. Tarvitsemme kunnianhimoisen eläinsuojelulain uudistuksen.

– On tärkeää, että tuotantoeläimillä on mahdollisuus päivittäiseen, ympärivuotiseen liikkumiseen ja vapaaseen juomaveden saantiin. Laiduntaminen edistää eläinten hyvinvoinnin lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja hiilen sitoutumista. Viljelijät suhtautuvat myönteisesti uudistukseen, kunhan investointituet suunnataan oikein ja siirtymäajat ovat riittävän pitkiä, toteaa agronomi Lea-Elina Nikkilä, Joutsan Vihreiden puheenjohtaja.

– Keski-Suomen Vihreät vaatii, että kuntien, tulevien maakuntien ja valtion on noudatettava elintarvikehankinnoissa suomalaisen eläintuotannon mukaisia kriteereitä. Lisäksi julkisissa hankinnoissa tulee suosia lähellä tuotettua ruokaa, painottaa puheenjohtaja Meri Lumela.

– Lemmikkieläinten osalta on hyvä, että lakiesityksessä kielletään eläimen terveydelle haittaa aiheuttavat jalostusmenetelmät. Nyt meillä on useissa ulkonäkökeskeisesti jalostetuissa koiraroduissa paljon sairaita yksilöitä ja tämä kehitys on käännettävä toiseen suuntaan, lisää Vihreiden puoluevaltuuskunnan ja eläinpoliittisen työryhmän jäsen, tutkija Liisa Kuparinen Jyväskylästä.

– Lakiin on saatava mukaan myös koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkintä, kuten on monissa muissa Euroopan maissa. Tämä ehkäisisi kissojen hylkäämistä ja nopeuttaisi kadonneen lemmikin kodin löytämistä.

Vihreiden vaatimus turkistarhauksen suhteen on sama kuin ennenkin: Turkistarhaus tulee kieltää siirtymäajalla. Norjassa vastaava päätös on juuri tehty. Lisäksi jo siirtymäajan kuluessa on kohennettava turkiseläinten olosuhteita niiden lajityypilliset tarpeet täyttäviksi.

Lea-Elina Nikkilä, Joutsa
Liisa Kuparinen, Jyväskylä
Meri Lumela, JyväskyläFacebooktwittermail

Jyväskylä on myös eläinten kaupunki

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 9.11.2017


Kaupunginvaltuusto äänesti uuden strategian hyväksyneessä kokouksessaan myös siitä, lisätäänkö eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen osaksi strategiaa (KSML 1.11.). Tein kokouksessa em. esityksen, jota vihreästä ryhmästämme sekä perussuomalaisista oli ehdotettu mukaan jo strategiantyöstöprosessin aiemmissa vaiheissa.

Lopputulemahan oli, että strategiassa ei eläimiä mainita jatkossakaan; vihreistä, vasemmistoliitosta, perussuomalaisista ja piraattipuolueesta saatu kannatus lisäykselle ei riittänyt. Olin pettynyt siihen, että yksikään SDP:n, kokoomuksen, keskustan tai KD:n valtuutettu ei äänestänyt eläinlisäyksen puolesta.

Tässä ei silti ole koko totuus. Sosiaalisessa mediassa esitetty väite siitä, että he, jotka eivät lisäyksen puolesta äänestäneet, olisivat eläimiä vastaan, ei ole ihan reilu. Useat heistä, jotka eivät eläimiä strategiaan puoltaneet, kertoivat minulle silti haluavansa, että eläimistä pidetään Jyväskylässä huolta.

Tämä on tärkeää muistaa tulevina vuosina, kun tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat eläimiin: niin luonnonvaraisiin, koti- ja lemmikkieläimiin kuin myös tuotantoeläimiin. Näitä päätöksenteon paikkoja on useita.

Lakisääteistä eläinlääkäripäivystystä kilpailutettaessa on yhä paremmin otettava huomioon myös laatukriteerit. Eläinsuojeluvalvontaan on suunnattava eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi riittävä määrä resursseja. Vapaaehtoistoimijoiden avuksi myös kaupungin on syytä ottaa vastuuta luonnonvaraisten eläinten pelastustehtävistä.

Vaikutuksiltaan vielä merkittävämpi on tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehtiminen. Jyväskylä tarjoaa ruokapalveluidensa kautta päivittäin 23 600 ateriaa. Eläinten kannalta hyvillä hankinnoilla, esimerkiksi luomutuotantoa yhä enemmän suosimalla ja eettisyyskriteerejä painottamalla, pystymme ohjaamaan satojentuhansien tuotantoeläinten elinolosuhteita paremmiksi.

Eläimet ovat myös ihmisten hyvinvointitekijä ehkäisten mielenterveysongelmia, liikuttaen ja vähentäen yksinäisyyttä. Eläimet eivät pysty pitämään itse puoliaan. Siksi meidän on syytä huolehtia myös eläimistä.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Jyväskylä

Facebooktwittermail

Esitys eläinten hyvinvoinnin lisäämisestä Jyväskylän strategiaan

Puheenvuoroni Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 30.10.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Esitän strategiaan pientä lisäystä. Esitän, että “Resurssien viisas käyttö” –strategiakärjen loppuun lisätään kolme sanaa: “sekä eläinten hyvinvoinnista”, eli että “huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta sekä eläinten hyvinvoinnista”. Tämä lisäysesitys ei ole uusi; monet valtuutetut eri ryhmistä ovat toivoneet eläinten mukaan ottamista jo useasti aiemmin.

 

Perustelen miksi eläinten mainitseminen on tärkeää.

  • Kaupunki ei ole vain ihmisten kaupunki, vaikka strategia ihmisiin keskittyykin. Jyväskylä on myös vähintään kymmenientuhansien eläinten kaupunki: niin luonnonvaraisten, koti- ja lemmikkieläinten kuin myös tuotantoeläinten kaupunki. Kaupungin uusi strategia määrittää keskeiset linjaukset tulevaisuuden tahtotilastamme ja strategiaan nojataan vahvasti toiminnan suunnittelussa. Kun muistamme eläimet strategiassa, otamme ne paremmin huomioon myös toiminnassamme.
  • Jyväskylä on velvollinen tuottamaan eläimiin liittyen palveluita, kuten eläinlääkäripäivystyksen ja löytöeläinpalvelut, ja näin Jyväskylä myös tekee. Kun näitä palveluita kilpailutetaan, tulisi vahvemmin muistaa laatunäkökulma. Lisäksi kaupungin olisi kohtuullista ottaa nykyistä enemmän vastuuta luonnonvaraisten eläinten pelastustehtävistä, mikä nyt on yksinomaan vapaaehtoistoimijoiden varassa.
  • Uudessa strategiassamme korostuvat hyvinvointi ja liikunta. Myös eläimet ovat hyvinvointitekijä, kun koira vie lenkille tai kun eläinten kanssa urheillaan, esimerkiksi agilityssa. Tutkitusti eläinten kanssa vietetty aika myös ehkäisee mielenterveysongelmia. Jyväskylässä esimerkiksi kaverikoiratoiminnan vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen vieraillessaan vanhainkodeissa.
  • Strategiassamme korostuu myös kaupungin talouden kannalta tärkeä pyrkimys liiketoiminnan kasvattamisesta. Yritystoiminta eläinten ympärillä on kasvanut viime vuosina paljon. Arvokasta olisi, jos kaupunkiin saataisiin lisää myös eläinten hyvinvoinnista huolehtivaa maataloutta, mitä kautta myös kaupungin ruokapalveluissa voisimme suosia nykyistä enemmän rahan kaupungin sisällä pitävää, ympäristöystävällistä ja eettistä lähiruokatuotantoa. Lisäksi ruokapalveluissa tehtävien hankintojen kautta voimme pyrkiä kannustamaan satsauksissa tuotantoeläinten hyvinvointiin.

Joku on sanonut, että eläimet eivät kuulu strategiaan tai että kun meillä on paikattavaa ihmistenkin hyvinvoinnin kohdalla, ei eläimiä voida nostaa mukaan. Tarkoitus ei kuitenkaan ole asettaa ihmisiä ja eläimiä vastakkain. Tällä kirjauksella ei ajeta yhtäkään ihmistä ahdinkoon, mutta voi olla, että tällä kirjauksella pelastetaan huomattava määrä eläimiä ahdingosta.

Poliitikkojen tehtävänä on puolustaa niitä, jotka eivät itse pysty puoliaan pitämään. Tässä eläimet tarvitsevat meitä. Asia on tärkeä suurelle joukolle kaupunkilaisia.

Näistä syistä toivon valtuustokollegoita äänestämään eläinkirjauksen lisäämisen puolesta. Tehdään Jyväskylästä yhä parempi kaupunki kaikille – myös eläimille.

 


Valitettavasti esitys ei saanut riittävästi kannatusta. Tätä kannatettiin tietysti vihreistä, ja lisäksi vasemmistoliitosta, koko perussuomalaisten ryhmästä sekä piraateista. Kukaan sdp:stä, keskustasta, kokoomuksesta tai kristillisdemokraateista ei esitystä kannattanut. Äänestys hävittiin äänin 45-21.Facebooktwittermail

Koirapoika fysioterapiassa

(Siirretty Keskisuomalaisen lopettaneelta Stoori-blogialustalta. Julkaistu alkujaan Stoorissa 4.2.2016.)

Ei tuosta emännän bloginpitämisestä mitään tule… päiväkausia kirjoittamatta mitään! Nyt täytyy talon isännän tarttua toimeen. Minä poika se kerron teille millaista on huolehtia tällaisen raavaan uroon lihaksistosta, nivelistä, ja mitä ne siellä kehoni tärkeimmän osan, vatsan, ympärillä olevat jutut ovatkaan.

Kaikenlaisen syötävän lisäksi sain joululahjaksi myös jotain paperinmakuista purtavaa. Mamit kertoivat, että se on tarkoitettu nautittavaksi ulkoisesti hieronnan, venyttelyn ja vesijuoksun muodossa. Paperissa luki “lahjakortti” ja se oli hankittu kuulemma hyväntekeväisyysjärjestö AlmaHelpin huutokaupasta ja siitä maksetuilla rahoilla autettaisiin koiria ja kissoja Romaniassa. Entisenä kodittomana espanjalaiskoirana tämä kavereiden (ja kissojen) auttaminen kelpasi minulle, vaikkei paperin maku yltänytkään siankorvien tasolle.

Olinhan minä jo useamman kerran viime syksynä käynyt tuossa lihashuoltopaikassa, mutta tämä kerta se onkin spesiaali, kun tästä minä kirjoitan blogiin! Ihmiset muuten kutsuu sitä mitä tuolla tehdään fysioterapiaksi, joten käytän minäkin sitten sitä sanaa.

Kuulemma ensimmäinen vaihe fysioterapiaan menemisessä on ulkona: täytyy jättää hajuviestit muille mupeille lumihankeen. Jostain syystä kuulemma jäinen vesi on parempi paikka tähän kuin sisätilojen vesijuoksuvesi. Eläytykääpä muuten vähän: ei ole kivaa hommaa tuo tarpeiden teko pakkasessa varsinkaan, kun kameran linssi tuijottaa näin läheltä!

Sitten hirmuisella hulinalla sisään: moimoimoimoi kaikki! (Ihmiset kuulemma kuulevat tuon ihan eri tavalla: “hauhau-räyh-hauhau-räyh-hau!” ja väittävät minun olevan ystävällisyydessäni liian kovaääninen.) Yritän selvittää minkä huoneen ovesta saan mennä sisään ja lopulta tärppää. Kuulumisten vaihtamisen jälkeen minulle levitetään oletettavasti punainen matto (en tosin erota värejä kovin hyvin) ja koipieni liikkuvuutta tutkitaan.

Lopultakin… “Sitten Carlos altaaseen!” Tämän minä osaan!

Nyt ovatkin vaihtoehdot vähissä. Seinä on kuonon edessä, seinät ovat sivuilla ja seinä laitetaan hännän taakse – ja lattia alkaa liikkua! Tassua toisen eteen siis!

Pakko myöntää, että välillä hengästyttää ja tulee janokin. Onneksi siihen pulmaan on apu lähellä…

Muutaman kävelypyrähdyksen ja niiden väleissä pidettyjen hengähdystaukojen jälkeen pääsen kuivausvaiheeseen. Tai näkökulmastahan se riippuu: minä kastelen ihmiset turkkiani ravistelemalla ja ihmiset kuivaavat minut.

Minä kuiva, muut märkiä – voidaan siirtyä eteenpäin! Nyt kun lihakset ovat vetreinä, on helppo juttu hypätä hoitopöydälle. Pöytätasolla on sopivasti pyyhkeitä ja kaikki keskittyvät yhä vain minuun, joten rentoutuminen on helppoa. Vähän hassulta tosin tuntuu tuon sähkövempeleen liikuttelu selässäni. Kuulemma laserhoidosta on kyse. Kuulemma se auttaa selkäkipuihini. Seliseli, silitelkää mieluummin.

Rentoutuminen keskeytyy, kun äippä keksii, että nythän on hyvä sauma tutkia hampaitani ja puhdistaa silmistäni rähmiä… Voi rähmä, tästä ei oltu sovittu!

Äippä, eiköhän me olla valmiita nyt? Joo, lähdetään kotiin!

Facebooktwittermail

Yllättävimmät (vesi)koiratuotteet TOP 3+1

(Siirretty Keskisuomalaisen lopettaneelta Stoori-blogialustalta. Julkaistu alkujaan Stoorissa 17.1.2016.)

Haukahduksia HauHausista on blogin nimi. Eli siis mitä? Tässä blogissa tarinoivat kaksi entistä katukoiraa, nykyistä talonomistajaa, Espanjasta suomalaistuneita maahanmuuttajia, espanjanvesikoirat Turca ja Carlos. Kolmantena pyöränä mukana häärii koirien äippä, Kuparisen Liisa. Turca ja Carlos kirjoittelevat blogiin rescue-näkökulmalla kaikesta tärkeästä, kuten koiramaisesta asumisesta ja elämisestä. Joskus saa äippäkin suunvuoron.
 
Tässä me ollaan, keskellä on se äippä (parempi selventää, kun ollaan niin samannäköisiä). Hau ja moi!
 

Esittelyt hoidettu, aika mennä ensimmäisen postauksen itse asiaan…
Ihmisen paras ystävä, lenkkiseurana personal trainer, arjessa itsetunnon kohottaja, vaikeuksissa terapeutti, aina uskollinen elämänkumppani – neljä jalkaa, kirsu ja häntä. Koska tässä blogissa tassuttelevat espanjanvesikoirat, aloitetaan blogi tämän koirakaksikon tykkäämään vesielementtiin liittyvien Top3 (vesi)koiratuotteiden esittelyllä. Kaikki muuten näille pakkasille sopivia juttuja…
 

1. koirauimala

 
Kuten saattaisi päätellä jo tämän koirarodun nimestä, on näiden kiharaturkkien elementti vesi. Kesällä järvissä vietetään mielellään enemmän aikaa kuin on terveellistä, joten talvella on korvaava uintipaikka näille kavereille hitti. Koirauimaloita on ollut Suomessakin nyt muutaman vuoden ajan – ja ovatpa muuten melkoisen suosittuja paikkoja. Paitsi koirien hauskanpidon merkeissä, koirauimaloissa käydään treenaamassa lihaksia veden rentouttavassa huomassa. Kuvassa tyylinäytteen antaa Turca.
 

2. vesijuoksumatto

Siinä missä ihmiset edellä, kyllä koirat perässä… Onhan sitä ihmisillekin uintia, vesipalloa ja vesijuoksua. Koirat treenailevat vesijuoksumatolla erityisesti osana fysioterapiaa. (Eli kyllä, koirille on omat fysioterapeutit ja fysioterapiat.) Koiraherra Carlos on tutustunut tähän iloiseen vesiliikuntamuotoon viime syksystä lähtien osana selkänsä kuntoutusta. Carlos edustaa kuulemma sitä yhtä prosenttia koirista, joka säntäsi heti ensimmäisellä kerralla vesijuoksumatolle ilman pienintäkään epäilystä vedellä täytetyn laatikon funktiosta. Vesieläin mikä vesieläin.
 

3. sauna

Myönnetään, tämä ei ehkä ole vielä massatuotantoa. Mutta siinä missä Suomi on pullollaan koiraihmisiä ja moni on niin hurahtanut nelijalkaisiin perheenjäseniinsä, että jakavat mielellään koko kotinsa koiriensa kanssa, ei se nyt niin outoa ole, että koirat otetaan huomioon myös oman kodin saunan suunnittelussa. Saunominen ei toki ole joka koiran juttu ja tarkkana sen määrässä pitää olla myös koiran lämmönsäätelyä ajatellen, mutta jostain syystä sauna tapaa kiehtoa erityisesti espanjanvesikoiria. Tässä siis Turca ja Carlos omassaan, koiratalo HauHausin saunassa. Tämä blogi kulkeekin ainakin etäisesti asuntomessutalo HauHaus -blogin tassunjäljissä.
 

3+1-bonuksena koirien tossut

Vettä se on lumikin… Tämä talven vesimuoto asettaa haasteita vesikoirienkin ulkoilulle, varsinkin jos sattuu olemaan kovin kylmänarka, kuten meidän Carlos. Onneksi tähänkin haasteeseen on nykyään toimivia ratkaisuja. Videolla koirakaksikkomme totuttelee tämän talven ensimmäistä kertaa tossuihin tassunsuojina. Turca arvosti tossuja huomattavasti vähemmän kuin Carlos: merkkinä tästä arvostuksen puutteesta piti tassuja nostella liioitellun ylös. Carlosta sen sijaan naurattaa; jes, nyt ei tassut luista! Jäällä juostessa kelpasi tamineet molemmille; tossujen kanssa ei tarvitse kinkata kolmella jalalla milloin mitäkin tassua kylmästä aristaen.
 

Facebooktwittermail

Hyvinvointia myös eläimille!

Julkaistu Keskisuomalaisen verkkosivuilla 17.4.2015


Liisa ja koiransa Turca, entinen katukoira EspanjastaIhmisten ja eläinten hyvinvointi kietoutuvat toisiinsa monin tavoin. Luonnossa liikkumisella ja lemmikkieläimillä on usein tervehdyttävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Tuotantoeläinten terveydellä ja hyvinvoinnilla on yhteys ruuan turvallisuuteen. Toisaalta eläinten laiminlyöntitapauksissa on taustalla usein uupumus tai sairaus. Siinä missä työssään viihtyvä ja motivoitunut tuottaja jaksaa parhaiten huolehtia eläimistään, jaksaa hyvinvoiva lemmikinomistaja välittää lemmikkinsä hyvinvoinnista. Toisaalta monelle pienituloiselle tai köyhällekin lemmikki on tärkeä, ja sen hyvinvoinnista pidetään huolta, vaikka se joskus tarkoittaisi omista tarpeista tinkimistä.

Teollistumisen myötä tuotantoeläimistä on tullut yhä enemmän hyödykkeitä, ja nykyään harvalla on kovin läheistä kosketusta ruuan tuotantoon. Siihen liittyviltä epäkohdilta saattaa olla helppo ummistaa silmät. Kun aikoinaan lähin kosketus eläimiin syntyi ennemmin kotieläinten kautta, ovat lemmikkieläimet nykyään saaneet tärkeän sijan monessa kodissa. Lemmikkien ja niihin liittyvien harrastusten ympärille on syntynyt myös monenlaista liiketoimintaa. Moni lemmikinomistaja on valmis sijoittamaan paljonkin rahaa lemmikkiinsä ja lemmikin kanssa tehtäviin asioihin. Toisaalta esimerkiksi erilaisten koiraharrastusten kirjoon sisältyy myös monenlaista sellaista toimintaa, josta voidaan nähdä olevan hyötyä muutenkin kuin vain lemmikin ja lemmikin omistajan hyvinvoinnille: koiraa voidaan kouluttaa myös tavoitteellisesti esimerkiksi pelastus-, raunio-, kuulo-, sieni- tai vaikka kaverikoiraksikin.

Jokaisella meillä on vastuu eläinten hyvinvoinnista – ei vain mahdollisen oman lemmikin osalta. Meidän on toisaalta puututtava epäkohtiin niitä huomatessamme, toisaalta myös pohdittava omien valintojemme vaikutuksia. Monessa kohtaa äänestämme kukkarollamme: on hyväksyttävä se, että tuotantoeläintenkin hyvinvointi maksaa.

Yhteiskunnan tasolla meidän on vietävä pikimmiten loppuun eläinsuojelulain uudistus, jota kuluneella kaudella ei valitettavasti saatu aikaan. Jo nykyisellään laissa todetaan, että eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä ja otettava huomioon eläinten fysiologiset sekä käyttäytymistarpeet, mutta monet eläinsuojelulakiin liittyvät alempiasteiset säädökset vesittävät nykyisellään lain hyvää tarkoitusta. Esimerkiksi sellaiset kivuliaat toimenpiteet, kuten karjuporsaiden kastraatio ja vasikoiden nupoutus eli sarvenalkujen tuhoaminen, ovat edelleen sallittuja ilman kivun lievitystä. Muutostarvetta olisi myös siinä, että eläintenpitokieltoja valvottaisiin paremmin eläinsuojelurikosten uusiutumisen välttämiseksi, ja eläinten hylkäämisiin ja pentutehtailuun puututtaisiin nykyistä tiukemmin. Tuotantoeläinten elinoloja tulisi myös kohentaa esimerkiksi tilantarpeeseen liittyen.

Oli kysymys sitten lemmikki-, tuotanto- ja luonnonvaraisista eläimistä, tulee eläinsuojelulain toteuttaa tarkoitustaan: suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta, sekä edistää niiden hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Yhteiskuntamme hyvyys näkyy siinä, miten välitämme niistäkin, joilla ei ole kukkaroa ja äänioikeutta.

Liisa KuparinenFacebooktwittermail