Tag Archives: ympäristö

Kohti jätteetöntä Jyvässeutua

Puheenvuoroni jätepoliittisesta ohjelmasta kaupunginvaltuustossa 31.5.2021 

Sain kunnian edustaa Jyväskylän luottamushenkilöitä yhdessä Matleena Käpin kanssa jätepoliittisen ohjelman ohjausryhmässä. Viranhaltijoita on syytä kiittää siitä, että niin sidosryhmiä, luottamushenkilöitä kuin kuntalaisiakin pyrittiin laajasti osallistamaan ohjelman tekemisessä.

Myös ohjelman lopputulos on hyvä ja asianmukaisen kunnianhimoinen. Kun Jyvässeutu tavoittelee jätteettömyyttä vuoteen 2030 mennessä, on selvää, että työtä riittää tavoitteen saavuttamiseksi. Jätteettömyys muun muassa jätteen synnyn vähentämisen ja kiertotalouden vahvistamisen kautta ovat kuitenkin niin tärkeitä askeleita ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon suojelemisessa, että työtä on syytäkin tehdä.

Muovin erilliskeräämisen laajentaminen on yksi merkittävä askel kierrätysasteen nostamisessa. Kun Jyväskylään aikanaan tuli muovin lajittelumahdollisuus, pystyin itsekin pidentämään sekajätteen tyhjennysvälin kahteen kuukauteen ja tuolloinkaan jäteastia ei tapaa olla läheskään täynnä. Kun viime vuosina Jyväskylässä on laajennettu muovinkeräystä, on saatu kuntalaiset innostettua lajittelemaan entistä paremmin. Jätepoliittisessa ohjelmassa onkin huomioitu kuinka tärkeää on, että palvelut ovat asukaslähtöisiä ja kierrättäminen helppoa.

Tärkeää on myös jätehuollon hinnoittelu siten, että se kannustaa lajittelemaan mahdollisimman tarkasti ja tuottamaan jätettä mahdollisimman vähän – vuoteen 2030 mennessä ei siis enää ollenkaan sellaista jätettä, jota ei muutettaisi raaka-aineiksi, materiaaliksi tai energiaksi.

Jätteen synnyn vähentämisen osalta ohjelmaan on kirjattu yhtenä hienona toimenpiteenä lainattavien tavaroiden tarjoaminen kunnissa. Kirjastothan ovat jo laajentaneet toimintaansa mm. liikuntavälineiden ja lautapelien lainaamiseen ja niin sähköautoja kuin polkupyöriäkin on jo yhteiskäytössä. Tätä lainaamisen ja jakamisen kehitystä on hyvä jatkaa, niin kaupungin kuin muidenkin toimijoiden työnä. Mitkä voisivat olla seuraavat tavarat, joita ei tarvitsekaan enää jokaisen itse omistaa, vaan joita voidaan yhteiskäyttöperiaattein lainata?

Liisa Kuparinen

Facebooktwittermail

Kirkon jatkettava toimia ympäristön puolesta

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 9.11.2018

Käynnissä olevat seurakuntavaalit ovat vaalit myös ilmaston ja kirkon yhdenvertaisuuden puolesta. Niin kirkko valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti kuin myös Jyväskylän seurakunta paikallisesti tekevät paljon yhteiskunnallista ja inhimillistä hyvää, vaikka tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa onkin vielä merkittävästi kohentamista.

Jyväskylän seurakunta on myös ympäristödiplomiseurakunta eli seurakunnassa noudatetaan kirkon oman ympäristöjärjestelmän vaatimuksia. Toiminnassa otetaan siis monin paikoin huomioon ympäristönäkökohdat. Parantamisen varaa on silti tässäkin.

Tiedämme, että ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Myös Jyväskylän seurakunnalla on tässä työssä merkittävä rooli. Olen iloinen siitä, että aiemmin tänä vuonna kirkkovaltuusto päätti, jättämäni aloitteen pohjalta, edistää seurakunnan metsäalueen suojelua Korpilahdella.

MERKITTÄVÄ VAIKUTTAMISEN paikka on myös seurakunnan ruokatarjoiluissa. Edellisessä kirkkovaltuuston kokouksessa jätin 15 muun kirkkovaltuutetun allekirjoittaman aloitteen seurakunnan tarjoilujen muuttamisesta ilmastoystävällisemmiksi ja eettisemmiksi.

Seurakunta tarjoaa tilaisuuksissaan ruokaa tai muuta evästä. Liharuoka on vaikuttanut olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, vaikka tiedämme liharuuan ilmastokuormituksen olevan huomattavasti suuremman kuin Suomessa tuotetun kasvisruuan.

Lisäksi seurakunnan toiminnassa on mukana paljon heitä, joille kasvisruokavalio on ilmastoeettinen, eläineettinen tai terveydellinen valinta, mutta jotka on nykyisin liian usein jätetty huomiotta.

Valtuustoaloitteessa esitimme muun muassa, että seurakunnan tulee vähentää huomattavasti lihan osuutta ruokatarjoiluissaan ja silloin kun lihaa tarjotaan, asettaa aina kasvisvaihtoehto tarjolle. Leiritoimintaa lukuun ottamatta kaikki ruoka voisi olla lihatonta.

Edelleen seurakunnan on syytä suosia yhä useammin lähiruokaa keskisuomalaisilta tuottajilta, luomua, Reilun kaupan tuotteita ja muita ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja ilmastovaikutusten kannalta vastuullisia tuotteita.

Hävikkiruuan syntymistä seurakunnan on syytä ehkäistä esimerkiksi tarjoamalla ylijäämäruokaa mahdollisuuksien mukaan diakonia-apuna. Kirkon on etsittävä aktiivisesti yhä uusia keinoja kohentaa toimintaansa ilmastokysymyksissä, sillä tehtäviimme kuuluu luomakunnan varjelu.

Liisa Kuparinen
kirkkovaltuutettu, seurakuntavaaliehdokas
valitsijayhdistys Vihreä kirkko – Tulkaa kaikki
JyväskyläFacebooktwittermail

Kirkkovaltuustoaloite: Seurakunnan ruokatarjoilut ilmastoystävällisemmiksi ja eettisemmiksi

Laatimani ja Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa 9.10.2018 jättämäni kirkkovaltuustoaloite

Jyväskylän seurakunta on ympäristödiplomiseurakunta. Tämä on hienoa. Kirkon ja seurakuntien tuleekin, jo Raamatun opetusten mukaan, kantaa vastuuta luomakunnasta. Ympäristödiplomista huolimatta Jyväskylän seurakunta voi yhä parantaa toimintaansa vastuullisuudessa suhteessa ympäristöön.

Tässä aloitteessa esitämme useita keinoja parantaa seurakunnan ilmastoystävällisyyttä ja eettisyyttä ruokatarjoiluihin liittyen. Esitämme, että:

  • Seurakunta alkaa suosia yhä useammin lähiruokaa keskisuomalaisilta tuottajilta. Tämä voi vähentää kuljetuksista koituvia päästöjä ja tämä tukee paikallista elinvoimaa ja työllisyyttä.
  • Aina kun tarjolla on lihaa, on tarjolla myös kasvisvaihtoehto. Jos jo tapahtumailmoituksessa mainitaan liharuoka, mainitaan myös kasvisruoka. Seurakunnan toiminnassa on mukana paljon ihmisiä, jotka noudattavat kasvis- tai vegaaniruokavaliota ja heidät tulee huomioida yhtä lailla lihaa syövien kanssa.
  • Lihan tarjoamista vähennetään huomattavasti ja korvataan kasvisruualla. Kun kyse on ei-leirimuotoiseen tapahtumaan kuuluvasta ruokatarjoilusta kyse, tarjolle asetetaan vain kasvisruoka. Myös kirkon ilmasto-ohjelma suosittelee ruokavaliota, jossa lihatuotteet ovat enemmän mausteen kuin pääruoan asemassa (Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012).
  • Kokousten kahvitarjoiluiden yhteydessä ei tarjota lihaa missään muodossa. Esim. usein tarjoiluihin kuuluvat voileivät tai pasteijat tarjotaan ilman lihaleikkelettä tai lihatäytettä.
  • Ruokatarjoilujen yhteydessä järjestetään esille aina asianmukainen jätelajittelu: vähintään biojäte ja sekajäte erikseen. Nyt tässä on ollut puutteita.
  • Reilun kaupan tuotteet pidetään yhä valikoimissa ja mahdollisuuksien mukaan suositaan myös muita tuottajan toimeentuloa varmistavia tuotteita.
  • Hankinnoissa suositaan luomua. Lisäksi suositaan muita ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja ilmastovaikutusten kannalta vastuullisia Esimerkiksi kananmunien kohdalla hankitaan vain vapaan kanan munia, mieluiten ulkokanaloista tai luomukanaloista.
  • Lehmänmaidon lisäksi tarjolla on aina myös kasvispohjainen vaihtoehto, kuten kauramaito. Ilmastonmuutoksen hidastamisen lisäksi näin otetaan huomioon mm. vegaanit ja maitoproteiiniallergikot.
  • Hävikkiruuan syntymistä ehkäistään esimerkiksi tarjoten ylijäämäruokaa seurakunnan kokoontumisissa ja mahdollisuuksien mukaan diakonia-apuna. Lisäksi huolehditaan ruuan esilläpidossakin elintarviketurvallisten tarjoilulämpötilojen pysymisestä, jotta vältetään tarve heittää ruokaa pois.
  • Turhaa pakkausmateriaalien käyttöä vältetään erityisesti ympäristöhaitallisen muovin osalta, esim. ei käytetä tarpeetonta kelmumuovia voileipien ympärillä.

Liisa Kuparinen, kirkkovaltuutettu
Allekirjoittajina myös 15 muuta kirkkovaltuutettuaFacebooktwittermail

Eettisempiä vaihtoehtoja ilotulituksille – Valoshow korvaamaan Jyväskylän kaupungin uudenvuoden ilotulitus

Julkaistu Jyväskylän Vihreiden blogissa 8.6.2018

Oma jo edesmennyt Joona-koirani pelkäsi raketteja viimeisinä vuosinaan niin paljon, että kun joulukuussa alkoivat ensimmäiset pamaukset kuulua, lyhenivät Joonan ulkoilut pikapyrähdyksiin. Rakettien ampuminenhan alkoi samana päivänä kuin myyntikin, rajoituksista huolimatta, ja vastaavasti räjäyttely jatkui vielä useita päiviä vuodenvaihteen jälkeen. Näinhän tilanne on monin seuduin yhä. Joona jännitti ulos menemistä rakettien vuoksi jopa viikkoja, sillä pelko lakkasi aina vasta useita päiviä ilotulitusten päättymisen jälkeen. Tilanne on yhtä lailla vaikea vähintään kymmenille tuhansille muille eläimille, niin luonnon-, koti- kuin lemmikkieläimillekin. Monen eläimen kohdalla joudutaan uuden vuoden vaihtuessa turvautumaan lääkehoitoon.

Facebookissa on ryhmiä, joissa esimerkiksi astmaatikot jakavat tietoa tulevista ilotulituksista vuodenvaihteen vakioilotulitusajan ulkopuolella. Ilmassa rakettien myötä leviävät hiukkaspäästöt tekevät monille ihmisille ulkona liikkumisesta tukalaa. Saksan ympäristöviraston laskelmien mukaan uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmansuojeluasiantuntijan mukaan Helsingissä hiukkaspäästöt voivat olla uudenvuodenyönä normaaliin nähden yli 20-kertaisia. Monissa isoissa kaupungeissa määrät on todettu terveydelle haitallisiksi.

Jyväskylässä järjestettiin toukokuun alussa koko kaupungin siivoustalkoot, joihin minäkin osallistuin keräten roskia mm. kadunvarsilta, rannasta ja metsästä. Äijälänrannan rannassa tavallisimpia roskia olivat ilotulitteiden kappaleet ja niitä oli paljon – vielä useita kuukausia rakettien ampumisen jälkeen. Roskien päätyminen luontoon, mukaan lukien vesistöt, on sekin merkittävä ilotulitusten haittapuoli.

Suurin osa Suomessakin kaupattavista ilotulituksista tuotetaan Aasiassa ja usein lapsityövoiman turvin. Tapaturmia sattuu paljon liian aikaisin työhön joutuneille lapsille Aasiassa. Tuttuahan on myös Suomessa ilotulitusrakettien vuosittain aiheuttamat silmä- ja muut vammat.

Eettisyys on siis monella tasolla kyseenalainen, kun puhutaan ilotulitteista.

Viime vuosina ilotulitusten määrä on ollut yhä kasvussa. Luonnon, ihmisten terveyden, turvallisuuden ja eläinten vuoksi suunta olisi saatava käännettyä laskuun. Vihreänä valtuustoryhmänä esitimme Jyväskylän kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 28.5.2018 kysymyksen vuodenvaihteen ilotulituksen korvaamisesta valoshow’lla. Jyväskylä voisi toimia asiassa esimerkin näyttäjänä ja kehittää Valon kaupunkina vaikka ihan omanlaisensa korvaavan ja eettisemmän tavan juhlistaa uutta vuotta.

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto vastasi kysymykseemme nostaen huoleksi mahdollisen kustannusten nousun, jos ilotulitus korvattaisiin jo joissain muissa kaupungeissa (mm. Linköping ja Dubai) kokeillulla laservaloshow’lla. Ajatuksenamme kuitenkin on, että Valon kaupunkina Jyväskylä voisi kehittää myös ihan uudenlaisen tavan vuoden vaihtumisen juhlimiseen, kustannusten ei tarvitse välttämättä nousta.

Kustannushuolen lisäksi Koivisto kuitenkin lupasi, että kaupunki on ilman muuta valmis selvittämään vaihtoehtoja ilotulituksen korvaamiseksi ja arvioi että päätös korvaamisesta on hyvä tuoda vielä poliittisiin elimiin, kuten kaupunginhallitukseen. Koivisto jatkoi, että myös kuntalaisilta saatettaisiin kysyä, kumpaa pitäisivät parempana. Asiassa voisikin laittaa kaupungille toiveita vaikkapa kaupungin palautejärjestelmän kautta: https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi ja tietysti vastaamalla mahdollisesti myöhemmin järjestettävään kyselyyn.

Kaupunginvaltuutettuna sain myös yhteydenoton Harjun lähistöllä asuvalta jyväskyläläiseltä, joka kertoi, että Jyväskylän kaupungin uudenvuoden ilotulituksen jälkeen oli kaupungin puolesta jouduttu viiden työntekijän voimin kolaamaan pihasta rakettijätettä pois kaksi päivää. Siinä on äkkiä useamman tuhannen euron lisäkustannus ilotulitukselle.

Haastan myös Jyväskylässä ilotulituksia järjestäneet ja niitä alkaneellekin kesälle suunnittelevat tahot valitsemaan vaihtoehtoisia tapoja ilonpitoon, niin tapahtumien kuin kauppakeskustenkin juhlistamiseen.

Lisäksi kuka tahansa voi vaikuttaa ilotulitusten vähentämiseksi muokkaamalla omaa toimintaansa ja vaikka allekirjoittamalla kansalaisaloitteen, jossa esitetään ilotulitteiden käytön rajaamista vain ammattilaisille: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2736 Tämän aloitteen allekirjoittamisessa tarvitaan kova loppukiri, jotta siihen saataisiin riittävä määrä allekirjoituksia määräaikaan, 2.7.18, mennessä. Kannustankin jakamaan aloitteen linkkiä somekanavissa.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu, KTT

Varavaltuutettumme Irene Hallamäen esittämän valtuustokysymyksemme ja siihen kaupunginjohtajan antaman vastauksen voit katsoa valtuuston kokouksen videotallenteesta kohdasta 1:43:50: https://bambuser.com/v/7156495

Mielipidekirjoituksemme sanomalehti Keskisuomalaisessa.Facebooktwittermail