Puheenvuoro seurakunnan metsäsuunnitelmasta

Puheenvuoroni Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksessa 11.12.2018


Esitän metsänhoitosuunnitelman 2019-2028 palauttamista valmisteluun. Kirkon arvoihin kuuluu luomakunnan varjeleminen. Jyväskylä on tehnyt hyvää työtä ympäristöasioissa ja tätä työtä on syytä jatkaa. Nyt käsiteltävässä metsänhoitosuunnitelmassa voidaan kuitenkin toimia huomattavasti esitettyä paremmin, jotta ympäristöä vaalitaan arvojemme mukaisella tavalla.

Metsänhoitosuunnitelmassa on ongelmallista muun muassa se, että siinä ei ole juurikaan otettu huomioon suojeltaviksi soveltuvia metsäalueita. Niitä vaikuttaisi kuitenkin olevan paljon – on yli 40 hehtaaria jopa yli 120 vuotta vanhaa metsää, jota on suunnitelmassa nyt kaavailtu kaadettavaksi. Tällaisten vanhojen metsien kohdalla on syytä selvittää sopivatko ne luontoarvoiltaan suojeluun. Tämä olisi hyvä ratkaisu paitsi ihmisten virkistymisen ja terveyden kannalta, myös kiihtyvän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnoneläinten elinolosuhteiden säilyttämiseksi.

Jos vanha metsä saadaan mukaan METSO-suojeluohjelmaan, se ei tarkoita puunmyyntitulojen menettämistä. Suojeltavasta metsästä valtio maksaa suojelukorvausta, joka vastaa sitä summaa kuin mitä puun myyntitulot olisivat ja korvaus voi lisäksi olla verovapaata tuloa. Seurakunnalle korvaus maksetaan täysimääräisenä, kun taas kunnille vain 50-prosenttisena.

Sen lisäksi, että mahdollisia suojelukohteita ei ole suunnitelmassa juurikaan huomattu, on suunnitelmassa esitetty harmillisen paljon avohakkuita. Jyväskylän kaupungissa on linjattu, että avohakkuita ei pääsääntöisesti tehdä ulkoilu- ja virkistysmetsissä eikä lähimetsissä. Tämä olisi hyvä malli myös seurakunnalle, joka ympäristödiplomiseurakuntana yhtä lailla haluaa kantaa vastuuta ympäristöstä ja suojella ympäristöä. Seurakunnan metsiä sijaitsee myös lähivirkistysalueilla, joille jatkuvan kasvatuksen menetelmät sopisivat avohakkuita paremmin.

Avohakkuissa tuhotaan monien luonnoneläinten elinolosuhteet kokonaan ja yhtä lailla pilataan maisemaa ja retkeilymahdollisuuksia ihmisiltä. Kestävät ja taloudellisestikin tuottavat hakkuut voidaan tehdä kuitenkin siten, että kaikkea puustoa ei hakata.

Esitän siis, että asia palautetaan valmisteluun ja kun se tuodaan uudestaan valtuuston päätettäväksi, metsäsuunnitelmassa on mukana myös suojelualueita ja avohakkuuaikeita on huomattavasti lievennetty, ja jatkuvan kasvatuksen menetelmät korvaavat avohakkuusuunnitelmia. Kun metsäsuunnitelman laatijalle kerrotaan tämä tahtotila, pystytään se kyllä ottamaan huomioon metsäsuunnitelman päivitetyssä versiossa.

Yksi mahdollisuus olisi teettää vaihtoehtoinen metsänhoitosuunnitelma Arvometsä-palvelun kautta. Tällöin luontoarvot otetaan paremmin huomioon, kun suunnitelma tehdään jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaan säilyttäen metsä metsäisenä erirakenteisen kasvatuksen myötä. Tällaisen suunnitelman mukaan hoidettuna metsä tuottaa myös taloudellisesti paremmin. Suuntaa antava kustannus näyttäisi olevan enintään n. 2 000 euroa, ja jos sen suuruisella saadaan nyt esitettyä ilmastoystävällisempi ja silti myös paremman taloudellisen tuoton antava suunnitelma toteutettavaksi seurakunnan suuren metsäomaisuuden hallintaan, näen investoinnin hyvinkin perustelluksi.


Esitystä ei palautettu valmisteluun, mutta kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti seitsemän valtuustoryhmän edustajan kanssa yhdessä muotoilemamme ponnen:
Jyväskylän seurakunnan tulevassa metsästrategiassa tulee kirkkovaltuuston mielestä nyt hyväksyttävän metsäsuunnitelman voimassaoloaikana kiinnittää erityistä huomiota:

  • metsien suojeluun
  • biodiversiteetin laajentamiseen
  • jatkuvan kasvatuksen periaatteisiin
  • hiilinielujen säilyttämiseen ja kasvattamiseen
Facebooktwittergoogle_plusmail