Tag Archives: eläimet

Eroon virikehäkkikanojen munista, Keskimaa

Joulukuussa sosiaalisessa mediassa Hämeenmaan Prismat saivat paljon kiitosta ilmoitettuaan, että ne eivät myy ilotulitteita. Perusteluina mainittiin eläinten hyvinvointi ja ympäristöhaitat. Olisi hienoa, jos myös Keskimaa tekisi tulevana vuonna vastaavan ratkaisun.

Eläinten hyvinvoinnin eteen voi kuitenkin toimia jo aiemmin kuin vasta vuoden päästä. Keskimaan edustajiston tuoreena jäsenenä esitin ensimmäisessä edustajiston kokouksessa, että Keskimaan tulisi luopua virikehäkkikanojen myynnistä.

Siinä missä S-ryhmän kilpailijat ovat ottaneet reippaita askelia elintarvikkeiden vastuullisuudessa tuotantoeläinten hyvinvoinnin kohdalla, laahaa S-ryhmä kiusallisen kaukana perässä. Lidl on luopunut esimerkiksi virikehäkkikanojen munien myynnistä jo vuonna 2016. Sen sijaan S-ryhmä on vasta vuonna 2019 asettanut tavoitteekseen virikehäkkikanojen munien myynnistä luopumisen ja tavoitevuosi on niinkin kaukana kuin vuodessa 2026.

Jo tällä hetkellä useat tuottajat ovat itse muuttaneet kanalansa virikehäkkikanaloista eläinystävällisempiin ja EU:n kautta näyttäisi olevan tulossa Suomeakin koskeva tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kielto. Siten S-ryhmän tavoitevuosi 2026 saattaa pian olla pakonkin sanelema. Häkkikasvatuksessa kanat elävät erittäin ahtaasti ja niillä on tyypillisesti käytös- ja terveysongelmia. S-ryhmän harjoittamaa häkkikanojen munien myyntiä ei siten voi kutsua vastuulliseksi toiminnaksi, vaikka ympäristöstä vastuun kantaminen S-ryhmän arvoissa onkin.

Keskimaa voisi osaltaan kirittää S-ryhmän aikataulua ja luopua virikehäkkikanojen munien käyttämisestä ja myymisestä nopeutetussa aikataulussa. Samalla olisi paikallaan edistää erityisesti ulkoilemaan pääsevien ja luomutuotantoa olevien kanojen munien myyntiä tuotesijoittelulla ja vastuullisuuskampanjoin. Eläinten hyvinvointiin investoineita, esimerkiksi luomutuotantoon siirtyneitä, tuottajia tulisi korostaa Keskimaan mainonnassa ja viestinnässä.

Ulko- ja luomukanojen munien tuottaminen on tyypillisesti kalliimpaa kuin virikehäkkikanojen munien tuottaminen, mutta kuluttajat ovat aiempaa halukkaampia myös maksamaan enemmän eläinten hyvinvoinnista ja vastuullisuudesta. Tuottajan kuuluu saada riittävä korvaus tekemästään vastuullisesta työstä ja Keskimaan tulee edistää vastuullisesti tuotettujen elintarvikkeiden myyntiä.


Liisa Kuparinen
Keskimaan edustajiston jäsen
Jyväskylä

Facebooktwittermail

Eettisempiä vaihtoehtoja ilotulituksille – Valoshow korvaamaan Jyväskylän kaupungin uudenvuoden ilotulitus

Julkaistu Jyväskylän Vihreiden blogissa 8.6.2018

Oma jo edesmennyt Joona-koirani pelkäsi raketteja viimeisinä vuosinaan niin paljon, että kun joulukuussa alkoivat ensimmäiset pamaukset kuulua, lyhenivät Joonan ulkoilut pikapyrähdyksiin. Rakettien ampuminenhan alkoi samana päivänä kuin myyntikin, rajoituksista huolimatta, ja vastaavasti räjäyttely jatkui vielä useita päiviä vuodenvaihteen jälkeen. Näinhän tilanne on monin seuduin yhä. Joona jännitti ulos menemistä rakettien vuoksi jopa viikkoja, sillä pelko lakkasi aina vasta useita päiviä ilotulitusten päättymisen jälkeen. Tilanne on yhtä lailla vaikea vähintään kymmenille tuhansille muille eläimille, niin luonnon-, koti- kuin lemmikkieläimillekin. Monen eläimen kohdalla joudutaan uuden vuoden vaihtuessa turvautumaan lääkehoitoon.

Facebookissa on ryhmiä, joissa esimerkiksi astmaatikot jakavat tietoa tulevista ilotulituksista vuodenvaihteen vakioilotulitusajan ulkopuolella. Ilmassa rakettien myötä leviävät hiukkaspäästöt tekevät monille ihmisille ulkona liikkumisesta tukalaa. Saksan ympäristöviraston laskelmien mukaan uudenvuoden ilotulitteiden hiukkaspäästöt vastaavat 15 prosenttia liikenteen koko vuoden hiukkaspäästöistä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmansuojeluasiantuntijan mukaan Helsingissä hiukkaspäästöt voivat olla uudenvuodenyönä normaaliin nähden yli 20-kertaisia. Monissa isoissa kaupungeissa määrät on todettu terveydelle haitallisiksi.

Jyväskylässä järjestettiin toukokuun alussa koko kaupungin siivoustalkoot, joihin minäkin osallistuin keräten roskia mm. kadunvarsilta, rannasta ja metsästä. Äijälänrannan rannassa tavallisimpia roskia olivat ilotulitteiden kappaleet ja niitä oli paljon – vielä useita kuukausia rakettien ampumisen jälkeen. Roskien päätyminen luontoon, mukaan lukien vesistöt, on sekin merkittävä ilotulitusten haittapuoli.

Suurin osa Suomessakin kaupattavista ilotulituksista tuotetaan Aasiassa ja usein lapsityövoiman turvin. Tapaturmia sattuu paljon liian aikaisin työhön joutuneille lapsille Aasiassa. Tuttuahan on myös Suomessa ilotulitusrakettien vuosittain aiheuttamat silmä- ja muut vammat.

Eettisyys on siis monella tasolla kyseenalainen, kun puhutaan ilotulitteista.

Viime vuosina ilotulitusten määrä on ollut yhä kasvussa. Luonnon, ihmisten terveyden, turvallisuuden ja eläinten vuoksi suunta olisi saatava käännettyä laskuun. Vihreänä valtuustoryhmänä esitimme Jyväskylän kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 28.5.2018 kysymyksen vuodenvaihteen ilotulituksen korvaamisesta valoshow’lla. Jyväskylä voisi toimia asiassa esimerkin näyttäjänä ja kehittää Valon kaupunkina vaikka ihan omanlaisensa korvaavan ja eettisemmän tavan juhlistaa uutta vuotta.

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto vastasi kysymykseemme nostaen huoleksi mahdollisen kustannusten nousun, jos ilotulitus korvattaisiin jo joissain muissa kaupungeissa (mm. Linköping ja Dubai) kokeillulla laservaloshow’lla. Ajatuksenamme kuitenkin on, että Valon kaupunkina Jyväskylä voisi kehittää myös ihan uudenlaisen tavan vuoden vaihtumisen juhlimiseen, kustannusten ei tarvitse välttämättä nousta.

Kustannushuolen lisäksi Koivisto kuitenkin lupasi, että kaupunki on ilman muuta valmis selvittämään vaihtoehtoja ilotulituksen korvaamiseksi ja arvioi että päätös korvaamisesta on hyvä tuoda vielä poliittisiin elimiin, kuten kaupunginhallitukseen. Koivisto jatkoi, että myös kuntalaisilta saatettaisiin kysyä, kumpaa pitäisivät parempana. Asiassa voisikin laittaa kaupungille toiveita vaikkapa kaupungin palautejärjestelmän kautta: https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi ja tietysti vastaamalla mahdollisesti myöhemmin järjestettävään kyselyyn.

Kaupunginvaltuutettuna sain myös yhteydenoton Harjun lähistöllä asuvalta jyväskyläläiseltä, joka kertoi, että Jyväskylän kaupungin uudenvuoden ilotulituksen jälkeen oli kaupungin puolesta jouduttu viiden työntekijän voimin kolaamaan pihasta rakettijätettä pois kaksi päivää. Siinä on äkkiä useamman tuhannen euron lisäkustannus ilotulitukselle.

Haastan myös Jyväskylässä ilotulituksia järjestäneet ja niitä alkaneellekin kesälle suunnittelevat tahot valitsemaan vaihtoehtoisia tapoja ilonpitoon, niin tapahtumien kuin kauppakeskustenkin juhlistamiseen.

Lisäksi kuka tahansa voi vaikuttaa ilotulitusten vähentämiseksi muokkaamalla omaa toimintaansa ja vaikka allekirjoittamalla kansalaisaloitteen, jossa esitetään ilotulitteiden käytön rajaamista vain ammattilaisille: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2736 Tämän aloitteen allekirjoittamisessa tarvitaan kova loppukiri, jotta siihen saataisiin riittävä määrä allekirjoituksia määräaikaan, 2.7.18, mennessä. Kannustankin jakamaan aloitteen linkkiä somekanavissa.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu, KTT

Varavaltuutettumme Irene Hallamäen esittämän valtuustokysymyksemme ja siihen kaupunginjohtajan antaman vastauksen voit katsoa valtuuston kokouksen videotallenteesta kohdasta 1:43:50: https://bambuser.com/v/7156495

Mielipidekirjoituksemme sanomalehti Keskisuomalaisessa.Facebooktwittermail

Eläinten hyvä kohtelu on velvollisuutemme

Keski-Suomen Vihreiden kannanotto 30.1.2018

Maa- ja metsätalousministeriössä pitkään valmistelussa ollut laki eläinten hyvinvoinnista on parhaillaan lausuntokierroksella ja tulossa kevään aikana päätettäväksi eduskuntaan. Kaksikymmentä vuotta sitten tehty eläinsuojelulaki on vanhentunut, mutta olemmeko saamassa sen tilalle nykyvaatimukset täyttävän lain vai huonon kompromissin?

Suomalaiset kotieläintuotteet ovat salmonellavapaita ja laadukkaita antibioottien vähäisen käytön ansiosta. Kuluttajien odotukset kohdistuvatkin nyt entistä enemmän eläinten hyvinvointiin – tai sen puutteisiin. Eläinsuojeluasioissa olemme jääneet takapajulaksi verrattuna muihin pohjoismaihin. Tarvitsemme kunnianhimoisen eläinsuojelulain uudistuksen.

– On tärkeää, että tuotantoeläimillä on mahdollisuus päivittäiseen, ympärivuotiseen liikkumiseen ja vapaaseen juomaveden saantiin. Laiduntaminen edistää eläinten hyvinvoinnin lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja hiilen sitoutumista. Viljelijät suhtautuvat myönteisesti uudistukseen, kunhan investointituet suunnataan oikein ja siirtymäajat ovat riittävän pitkiä, toteaa agronomi Lea-Elina Nikkilä, Joutsan Vihreiden puheenjohtaja.

– Keski-Suomen Vihreät vaatii, että kuntien, tulevien maakuntien ja valtion on noudatettava elintarvikehankinnoissa suomalaisen eläintuotannon mukaisia kriteereitä. Lisäksi julkisissa hankinnoissa tulee suosia lähellä tuotettua ruokaa, painottaa puheenjohtaja Meri Lumela.

– Lemmikkieläinten osalta on hyvä, että lakiesityksessä kielletään eläimen terveydelle haittaa aiheuttavat jalostusmenetelmät. Nyt meillä on useissa ulkonäkökeskeisesti jalostetuissa koiraroduissa paljon sairaita yksilöitä ja tämä kehitys on käännettävä toiseen suuntaan, lisää Vihreiden puoluevaltuuskunnan ja eläinpoliittisen työryhmän jäsen, tutkija Liisa Kuparinen Jyväskylästä.

– Lakiin on saatava mukaan myös koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkintä, kuten on monissa muissa Euroopan maissa. Tämä ehkäisisi kissojen hylkäämistä ja nopeuttaisi kadonneen lemmikin kodin löytämistä.

Vihreiden vaatimus turkistarhauksen suhteen on sama kuin ennenkin: Turkistarhaus tulee kieltää siirtymäajalla. Norjassa vastaava päätös on juuri tehty. Lisäksi jo siirtymäajan kuluessa on kohennettava turkiseläinten olosuhteita niiden lajityypilliset tarpeet täyttäviksi.

Lea-Elina Nikkilä, Joutsa
Liisa Kuparinen, Jyväskylä
Meri Lumela, JyväskyläFacebooktwittermail

Jyväskylä on myös eläinten kaupunki

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 9.11.2017

Kaupunginvaltuusto äänesti uuden strategian hyväksyneessä kokouksessaan myös siitä, lisätäänkö eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen osaksi strategiaa (KSML 1.11.). Tein kokouksessa em. esityksen, jota vihreästä ryhmästämme sekä perussuomalaisista oli ehdotettu mukaan jo strategiantyöstöprosessin aiemmissa vaiheissa.

Lopputulemahan oli, että strategiassa ei eläimiä mainita jatkossakaan; vihreistä, vasemmistoliitosta, perussuomalaisista ja piraattipuolueesta saatu kannatus lisäykselle ei riittänyt. Olin pettynyt siihen, että yksikään SDP:n, kokoomuksen, keskustan tai KD:n valtuutettu ei äänestänyt eläinlisäyksen puolesta.

Tässä ei silti ole koko totuus. Sosiaalisessa mediassa esitetty väite siitä, että he, jotka eivät lisäyksen puolesta äänestäneet, olisivat eläimiä vastaan, ei ole ihan reilu. Useat heistä, jotka eivät eläimiä strategiaan puoltaneet, kertoivat minulle silti haluavansa, että eläimistä pidetään Jyväskylässä huolta.

Tämä on tärkeää muistaa tulevina vuosina, kun tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat eläimiin: niin luonnonvaraisiin, koti- ja lemmikkieläimiin kuin myös tuotantoeläimiin. Näitä päätöksenteon paikkoja on useita.

Lakisääteistä eläinlääkäripäivystystä kilpailutettaessa on yhä paremmin otettava huomioon myös laatukriteerit. Eläinsuojeluvalvontaan on suunnattava eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi riittävä määrä resursseja. Vapaaehtoistoimijoiden avuksi myös kaupungin on syytä ottaa vastuuta luonnonvaraisten eläinten pelastustehtävistä.

Vaikutuksiltaan vielä merkittävämpi on tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehtiminen. Jyväskylä tarjoaa ruokapalveluidensa kautta päivittäin 23 600 ateriaa. Eläinten kannalta hyvillä hankinnoilla, esimerkiksi luomutuotantoa yhä enemmän suosimalla ja eettisyyskriteerejä painottamalla, pystymme ohjaamaan satojentuhansien tuotantoeläinten elinolosuhteita paremmiksi.

Eläimet ovat myös ihmisten hyvinvointitekijä ehkäisten mielenterveysongelmia, liikuttaen ja vähentäen yksinäisyyttä. Eläimet eivät pysty pitämään itse puoliaan. Siksi meidän on syytä huolehtia myös eläimistä.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Jyväskylä

Facebooktwittermail