Kirjoittajan arkistot: Liisa

Pikakelauksella taaksepäin: talon rakentaminen osa 6

(aiemmin ilmestyneet osa 1, osa 2, osa 3, osa 4 ja osa 5)

Syyskuun lopulla viherrakentajamme Vihertaikurit istuttivat takapihan eli oleskelupihamme kasvit ja nurmikon.

Kaivurikuski kaivoi maan alta koirille parit tähystys-/kiipeilykivet.

koirien kivet

Tässä vaiheessa meillä oli edelleen paljon yllätyspuuhaa, kuten sokkelin vierelle laitetun kivituhkan lapiointi pois ja soran vaihtaminen tilalle. Alkoi tulla tutuksi raksahommiin liittyvä tuplatekeminen: ensin kerran pieleen ja sitten toistamiseen korjausliikkeellä. Harmitti vaan, kun tähänkin työhön meillä oli kyllä ammattilaiset maksettu, mutta niin vaan jouduimme me taas lapionvarteen.

sokkelinvierussora

Syyskuun lopulla valmistuivat etupihan maatyöt – sen ensimmäisen kerran. Sitten eri ihmiset tulivat toteamaan vielä pari kolme kertaa, ettei vielä olekaan valmista ja kaivuri kävi tontilla vielä jokusen kerran lisää.

etupihan maatyöt

Loppujen lopuksi kuitenkin takapiha saatiin istutusten osalta valmiiksi, ja muuhun Äijälänrantaan nähden tuo lokakuinen valmistuminen olikin lähes ennätysaikainen.

takapiha valmiina

Lokakuun alussa täyttyi autokatos kiintokalusteista ja taas oli talkoiden aika.

kiintokalusteiden tulo

kiintokalusteet sisällä

Talkooruokahan oli luonnollisesti pizza.

pizzatauko

Novartin savolaismurteinen kalusteasentaja hoiti kiintokalusteasennukset ammattitaidolla.

keittiöasennus

Makuuhuoneen kaapit: tuloillaan yksi vaaterekillinen, yksi leveä tuplarekillinen, yksi liukukiskoilla oleva ja yksi tavallinen kaappi.

makuuhuoneen kaapit asennusvaiheessa

Eteiseen valitsimme rekkikaapin ylimääräisellä kenkähyllyllä sekä liukukiskollisen kaapin asusteita ja koirien tarvikkeita varten.

eteisen kaapit

Koko talon kiintokalusteasennus taisi ottaa nelisen päivää aikaa.

keittiökalusteet asennettuna

Samoihin aikoihin kalusteasennusten kanssa, lokakuun alussa, valmistui myös laatoitustyö.

wc:n laatoitus

Kylpyhuoneeseen sisustussuunnittelijamme esitti kolmen eri laatan yhdistelmää, kahta eri turkoosinsävyä sekä valkoista kuviolaattaa. Tykätään.

kylpyhuoneen laatat

kylpyhuoneen laatat

L-kirjaimen malliseen kodinhoitohuoneeseen taas valittiin tumma lattialaatta hieman elävän näköisellä pinnalla. Toimii myös kuratassujen kanssa!

kodinhoitohuoneen laatat

Laattavalinnoista keittiön takaseinälle itse toivomani laatta olikin suurena pintana järkytys ja vaati muutaman katselukerran ennen kuin siihen totuimme. No, nyt on onneksi monikin messuvieras kehunut valintaa niin, että omakin uskomme laattaan on vahvistunut.

keittiölaatta

keittiölaatoitus valmiina

Myös wc:n käsienpesuallas aikaansai pientä rykimistä. Jotenkin tämä allasvalinta oli mennyt meiltä täysin ohi ja olikin hätkähdyttävää huomata kuinka epäkäytännöllisen matalan oloinen allas oli. No, Novart ei ollut joustava vaihtoajatuksen suhteen, joten tämä meille jäi, ja nyt taidamme pärjätä altaan kanssa. Koiriin liittyvää pesua ja muutakin enemmän syvyyttä vaativaa pesua varten meillä on kuitenkin kodinhoitohuoneessa sitten oikeinkin syvä allas.

wc-allas

Muutaman kerran jokin raksahomma osoittautui meille ylivoimaiseksi – näin tapahtui myös niinkin yksinkertaisen kuuloisen asian, kuin kottikärryjen kokoamisen, kanssa. No, taloedustaja tuli hätiin ja eräänä lokakuisena iltana meitä odotti autokatoksessa tällainen näky.

kottikärryt kasattuina

Toisena lokakuisena iltana autokatoksessa näytti tältä, kun talkoolaiset olivat taas tulleet avuksi ja hoitaneet autokatoksen seinän maalaamisen loppuun.

autokatos maalattuna

Pihankin osalta saimme nauttia seesteisemmästä hetkestä (no, pakon sanelemana, mutta kuitenkin), joten oli aikaa nauttia auringonlaskusta.

auringonlasku

Lokakuun puolessavälissä taloon kotiutuivat kodinkoneet. Oli mukava yllätys, että tällä kertaa talkooväki niiden kantamiseksi oli buukattu turhaan, sillä kuljetusfirma hoiti siirtelyn.

kodinkoneiden tulo

Sentään hienon rampin olimme kyhänneet…

ramppi

Käyttöullakon valmistuttua huomasimme, ettei toimitukseen kuulunut ullakon sisäseiniä, vaan yläpohjan puhallusvillat olivat käyttöullakon kanssa samassa tilassa ilman väliseiniä. Niinpä teimme timpuroinnin loppuviilauksia ja korjauksia tekemään tulleelle Keski-Suomen timpuriporukalle tilauksen seinien levyttämisestä vanerilla. Ajaa asiansa.

käyttöullakon seinävanerit

Lokakuun puolivälin jälkeen tulivat talofirman putkimiehet asentamaan vesikalusteet.

wc-istuimen asennus

WC-istuimet meillä ovat Idolta.

Idon wc-istuin

Myös jo pitkään ihailemani Oraksen Optima-sarjan lämpötilanäytöllinen ja kosketusvapaa hana asennettiin.

keittiöhana

Kodinhoitohuoneen altaan kiinnityksessä oli pientä paikkailuntarvetta ja siihenkin löytyi konsti.

kodinhoitohuoneen allas

Talo valmistui marraskuussa, joten kohta ollaan maalissa tässä historiankertauksessa. 🙂

Facebooktwittermail

Pikakelauksella taaksepäin: talon rakentaminen osa 5

(aiemmin ilmestyneet osa 1, osa 2, osa 3 ja osa 4)

Elokuun lopussa meillä oli sitten terassi ja kuistit valmiit. Se tarkoitti samalla sitä, että talon pystytyksestä vastanneiden timpureiden urakka alkoi olla päätöksessään.

kaiteet ja etukuisti valmiina

terassi valmiina

Tarkastuskäynnillään koiraherra Joona huomasi takan päältä kypärät ja huomautti meille, että vastaavalla koiramestarilla kuuluisi olla sellainen käytössä. Saamansa piti.

Joona ja kypärät

Koiriemme roolit olivat siis vielä syyskuussa yhä ennallaan: Joona toimi järkevänä edustuskoirana, kun Turca ja Carlos saivat olla sopivasti pihalla siitä, mitä tai missä tapahtuu.

koirakolmikko

Syyskuun 2013 alussa sisällä tehtiin seinien tasoitusta maalausta varten.

seinien tasoitusta

Vesivek asensi kattoturvatuotteet ja rännikourut paikalleen.

kattotikkaat

Korkeuksista pihan tilanne näytti vielä työläältä.

tikkailta

Naapuriimme kesätöihin tulleet kyytöt muistuttivat onneksi tiukoissakin paikoissa, että rennosti vaan. Tässä vaiheessa alkoi nimittäin stressi puskea.

kyyttö

Ihan helppo vaihe ei ollut sekään, kun koitti aika, jolloin meidän piti muutaman päivän kuluessa saada maalattua koko talo, tai pihatöiden vuoksi ainakin puolet siitä. Yötöiksi meni.

rakennustelineellä

Niin vaan kaksi päivää myöhemmin talon väri oli vaihtunut, kiitos talkoolaisille!

talo maalattuna

Talon etupuolen osalta maalausta tosin jatkettiin vielä jokunen päivä pidempään.

Tehosteiden maalaus

Samaan aikaan, syyskuun puolivälissä, Ainoakodin tapetti- ja maalarimestari oli tehnyt hienoa jälkeä sisätiloissa.

tapetoidut seinät

Syyskuussa tein kolme visiittiä Petäjävedelle artesaaniopiskelijoita tapaamaan ja taloon valmistuvien käsitöiden luonnokset hahmottuivat.

koiraportin luonnoksia

Maatöissä alkoi hymy hyytyä. Tässä upotettiin pihavalaisinten betonijalkoja ja sähkökaapelien varoitusnauhoja.

maatöitä

Yötöinä sahattiin sokkelinvieruslautoja. Jälleen työ, joka yllätyksenä kaatui maatöistä meidän niskaamme (ja loppujen lopuksi myös allekirjoittaneen isän niskaan…).

sokkelinvieruslautojen sahausta yöllä

Pihan kanssa sähläsikin sitten yksi jos toinenkin ammattilainen.

multaa

Kun maa- ja pihatöiden korjailuissa ja loppuun saattamisessa kaatui työ kerrallaan meidän niskaamme, viettivät koiratkin paljon aikaa tontilla.

Carlos multakasassa

Nyt syömään ja Carlosin kanssa talovisiitille, jatketaan muistelmia jälleen myöhemmin.

Facebooktwittermail

Pikakelauksella taaksepäin: talon rakentaminen osa 4

(aiemmin ilmestyneet osa 1, osa 2 ja osa 3)

Heinä-elokuun vaihteessa 2013 meidän raksatyömme painottuivat siivoukseen. Paitsi satunnaista roskien keräilyä ja lakaisua sisällä, oli ulkona useita kertoja viikossa jätekuormia, mm. jämäpuutavaraa, pois vietäväksi.

jämäpuita

raksasiivousta nokkakärryillä

Lisäksi oli muuta pientä säätöä, kuten tuulettuvan alapohjan tuuletusputkien säätämistä paikalleen.

tuuletusputket

Tämän yksilön kohdalla ei muuten ollut helppo homma – eteen kun oli satuttu kasaamaan jo kuorma maata.

tuuletusputket

Sisällä timpurit olivat päässeet seinien levytyksessä loppusuoralle.

seinien levytystä

Saunassakin tapahtui etenemistä, vaikka laudetoimitukseen olikin vielä aikaa.

saunan seinien suojaus

Elokuun alussa tuli tontille kuorma kattopaneeleita. Niiden sisään kantaminen kuului meidän velvollisuuksiimme.

paneeleiden sisäänkanto

Kaukolämpökoneen asennus tekniseen tilaan tapahtui 7.8.2013.

kaukolämpökoneen asennus

Tuolloin taas rakennuttajia hymyilytti.

rakennuttajat

Ennen elokuun puoltaväliä tulivat tontille laatat ja saumauslaastit. Kiitos talomyyjälle, joka lupauksensa mukaisesti kävi kantamassa nämä avuksemme sisälle.

laatat

Raksalla tehtiin silloin tällöin myös villejä innovaatioita, kuten ruuvilistan uudet käyttötavat…

ruuvit

Katon panelointi hoitui elokuun puolenvälin jälkeen ja samalla timpurit tekivät kolot kattoon upotettaville led-valoille.

katon panelointia

Saunassakin paneloitiin ja timpurit hoitivat valot toivotusti mukaellun Iso koira -tähtikuvion muotoon.

saunan panelointi ja valot

Elokuun lopulla oltiin jo näin pitkällä.

taloa sisältä 8/2013

Seuraavaksi terassin ilmestys ja kohti sisustamista.

Facebooktwittermail

Pikakelauksella taaksepäin: talon rakentaminen osa 3

Muistelmat jatkuvat… (aiemmin ilmestyneet osa 1 ja osa 2)

Kun talo oli noussut kesäkuussa pystyyn, jouduin olemaan töiden vuoksi reilun viikon poissa paikkakunnalta, ja sinä aikanahan oli tapahtunut paljon.

Lattia oli valettu.

lattiavalu

Putkitöitä oli tehty tuulettuvassa alapohjassa.

putkia

Samoin teknisessä tilassa – vesikiertoisen lattialämmityksen kytkennät tehty.

lattialämmitysputkia

Väliseinien rungot oli rakennettu. (kuvassa eteinen, työhuone ja wc)

väliseinien rungot

Tässä taitaa olla varasto – ja ylpeä rakennuttaja.

varastossa

Ja tässä toinen. Meidän kuului järjestää tontille jätelava – ja ihan itte tehtiin!

jätelavan rakentaminen

Heinäkuun lopulla kannettiin 1 700 kiloa takkaa sisälle.

Takan kantamista

Takan kantamista

Samaan aikaan olivat sähkömiehet talolla aloittaneet oman työnsä.

sähköt ja takka

En tiedä kuinka paljon kaapeleita taloon on vedetty, mutta paljon joka tapauksessa.

sähkövetoja

Seuraavana päivänä tulikin sitten takkamuurari töihin. Takaksi olimme valinneet Uuniseppien Riekon kahteen suuntaan aukeavana.

takan muurausta

Takan pinnassa on tumma kevyesti raidoitettu laatta. Carlos mietti, milloin takassa paistetaan ensimmäiset makkarat. (Älä huoli poika, pian.)

takka

Talolle oli ilmaantunut melkoinen pino kipsilevyjä – väliseinät alkaisivat rakentua. Samalla sähkömiehet tekivät pitkää päivää.

sähkövetoja ja kipsilevyjä

Timpuri erehtyi kysymään meiltä, millä tavoin hän asettaa saunan ledit kattoon. Tarkoitti kai, että mille sivulle tulevat. Kysyin, milloin asia pitäisi tietää ja timpuri antoi pari päivää päätäntäaikaa. No, mepä sitten mietimme – ja lopputuloksena oli pyyntö laittaa valot Iso koira -tähtikuvion muotoon. Saamamme piti.

saunan ledit

Seuraavana päivänä, kun me vierailimme muiden Jyväskylän messurakentajien kanssa Hyvinkään asuntomessuilla, oli talolla levytetty väliseiniä ja kiinnitetty pistorasioita ja valokatkaisijoita.

väliseiniä ja sähköjä

Hyvinkään reissun jälkeen pääsimme ensimmäistä kertaa kurkkaamaan käyttöullakolle oikein portaita pitkin.

käyttöullakon portaat

käyttöullakolla

Historian kertaus riittäkööt tältä päivältä/ yöltä. Jospahan huomenna vielä lisää. Huomenna perjantaina olisi tarkoitus meidänkin kiertää taas messuja ja  lisäksi päivystänen jokusen hetken talolla Carlosin kanssa. Saa rapsuttaa – koiraa siis.

Facebooktwittermail

Pikakelauksella taaksepäin: talon rakentaminen osa 2

Jatketaan taloprojektin pikakelausta. Kesäkuun 2013 puolivälin aikoihin tontille ilmestyneet kattoristikot enteilivät sitä, että talo taitaa nousta pian pystyyn.

Sitä ennen piti kuitenkin vielä hoitaa talon ulkopuoliset eristykset, sokkelinsuojalevy paikoilleen ja maatäytöt. Tässä vaiheessa huomasimme joutuneemme osallistumaan maatöihin enemmän kuin aikomuksena oli.

eristämistä

Se ja maatöiden keskeneräisyys talotoimituksen lähestyessä aiheutti ahkeraa ja välillä tiukkasävyistäkin puhelinliikennettä.

puhelimessa

Päivä ennen talopaketin tuloa tilanne näytti tältä. Meneillään mm. sähkö- ja valokuitukaapelien veto suojaputkessa tonttikeskukselle.

maatöitä

Tonttikeskuskaan ei tosin vielä ollut paikoillaan. Teknisen tilan kaukalo kuitenkin oli.

Teknisen tilan lattiakaukalo

Kelvollisella tavalla valmista kuitenkin tuli siten, että seuraavana aamuna, 17.6.2013, tontille tupsahti talo.

talopaketin tulo

Samoilla kellonlyömillä sähkömies kytki meille sähköt. Allekirjoittanut näemmä piti tonttikeskusta pystyssä.

sähköjen kytkentä

HauHaus oli tuolloin vielä aika yksinäinen ilmestys Äijälänrannassa.

Äijälänrannassa

Kattoristikot nostettiin samalla nosturikäynnillä paikoilleen.

nosturi ja kattoristikot

Kultainen Joona-koiramme ei suruksemme selvinnyt tämän projektin loppuun asti. Kävi poika kuitenkin valvomassa kattoristikoiden asennusta.

kattoristikot ja Joona

Toki myös kaksikko Turca ja Carlos olivat mukana talovisiiteillä, mutta heillä oli tuossa vaiheessa vielä Yleisten Häseltäjien rooli, kun taas Joona oli meidän koiristamme se varsinainen rakennusvalvoja ja vastuunkantaja.

vesikoirat talolla

Samaan aikaan talon sisällä näytti tältä.

talo sisältä kesäkuussa 2013

Viikko seinäelementtien tulosta tuli tontille kattopellit.

kattopellit

Kun timpurit tekivät talolla töitä, oli meidän prioriteetiksemme vaihtunut sisustusvalintojen tekeminen. Pintamateriaalien valinnassa oli onneksemme sisustussuunnittelija apuna.

Sisustussuunnitelmia

Näitä laattoja, tapetteja ja maalisävyjä ovat viime viikkoina katselleet kymmenettuhannet ihmiset messuilla.

sisustusvalintoja

Heinäkuun ensimmäinen päivä Ruukin asentajat tulivat kantamaan katon paikoilleen.

kattopellit

Kattopeltinä meillä on Ruukin Tiilikainen.

kattopeltien asennus

Kaivurikin tuli taas tontille – jotain peittämään tai kaivamaan, enää ei voi oikein muistaa mitä. Oikeasti maatöihin palaaminen ei tuntunut enää ihan niin kivalta, kuin kuva antaa ymmärtää.

maatöissä

Sisällä timpurit olivat jatkaneet lattian eristämisellä.

lattian eristeitä

Eikä se vielä tähänkään jäänyt – jatkoa seuraa. 🙂

Facebooktwittermail

Pikakelauksella taaksepäin: talon rakentaminen osa 1

Kun taloprojektimme lähestyy maaliviivaansa – jona pidän messujen jälkeisiä korjauksia, loppubyrokratiaa ja tulevaa muuttopäiväämme – on hyvä luoda silmäys taaksepäin ja hämmästyä siitä määrästä asioita, mitä viimeisen noin 2,5 vuoden aikana on taloprojektissamme käyty läpi. Samalla tämä pikakelaus toimii subjektiivisena raporttina siitä, mitä muuttovalmiin omakotitalon, messutalon ja Ainoakodin rakennuttaminen oli.

Ensimmäistä kertaa rakentamisajatuksissa kera kameran kävimme Äijälänrannassa helmikuussa 2012, jolloin toive talon rakentamisesta Äijälänrantaan oli virinnyt. Koirat – silloin nykykokoonpanosta poiketen Joona ja Turca – tykkäsivät kirmata silloin vielä kovin autioila Äijälänrannan pelloilla.

Äijälänrannassa 2/2012

Äijälänrannassa 2/2012

Kohti tontin hakua edettiin maaliskuussa 2012 tontti-infossa ja huhtikuussa kaupungin alueella järjestämässä tonttiesittelyssä. Alla oleva kuva on kuvattu suurinpiirtein nykyisen tonttimme paikalta, vaikka tuolloin ei toki ollut vielä missään määrin selvää tontin saaminen koko messualueelta saati varsinkaan tuolta kohdalta.

Tonttiesittely

Tonttiesittely

Kesäkuussa tonttimailla käytiin jälleen haaveilemassa, siitä tämän postauksen ensimmäinen kuva. Syyskuussa rakentamishaave oli konkretisoitunut niin, että tiedettiin jo, mikä meidän tonttimme on. Joona-koiramme lenkkeili mukana.

Äijälänrannassa 9/2012

Äijälänrannassa 9/2012

Talven mittaan sitten suunniteltiin, sivistyttiin ja hiottiin suunnitelmia. Perehdyimme muun muassa koirien kanssa toimiviin pihoihin Amazonista tilattujen kirjojen oppeja soveltaen. Tammikuussa 2013 jätettiin rakennuslupahakemus ja rakennuslupa taidettiin saada maaliskuun tienoilla.

pihasuunnittelua

Huhtikuussa 2013 palattiin Äijälänrantaan toteamaan, että pian alkaa tapahtua.Virallisesti rakentamisen maatöineen sai aloittaa toukokuun ensimmäinen.

Freesiatien tontilla huhtikuussa 2013

Freesiatien tontilla huhtikuussa 2013

Ja mehän aloitimme. Aika paljon tuli tontille maahan upotettavaa tavaraa, eikä tässä kuvassa suinkaan ole vielä kaikki.

maatöitä

maatöitä

Tässä sitä upottamista, suodatinkankaan levitys.

maatöitä

Talven aikana perheemme oli kasvanut Carlosilla, joka osallistui innolla maatöihin.

Carlos maatöissä

Sitten tontilla kävi paalutuskone. Keskimääräinen paalupituus taisi olla kuuden metrin luokkaa – aika maltillinen alueeseen nähden.

paalutusta

paalutusta

Paalut saivat myös komeat paaluhatut.

paaluhatut

Tärylätkäilemäänkin päästiin.

tärylevyn kanssa

tärylevyn kanssa

Toukokuun 2013 lopulla Perustavan väki kävi hoitamassa perustukset kuntoon – siistiä jälkeä tuli.

perustusten teko

perustusten teko

Jos en väärin muista, taisi meidän talomme olla Äijälänrannassa ensimmäinen, jossa oli perustukset.

perustukset

Talossamme on tuulettuva alapohja, jota eristettiin finnfoameilla.

eristämistä

Ontelolaattojen nostaminen oli hurjaa katsottavaa. Tässä on osa jo paikoillaan.

ontelolaatat

Talotehtaan aloituskokous pidettiin Designtalon (/Ainoakodin) työpäällikön, vastaavan mestarin ja taloedustajan kanssa kesäkuun auringossa.

aloituskokous

Kaukolämmön saaminen jäi aluksi pienestä kiinni.

kaukolämpö

Ei tämä tähän jäänyt, talo on todistettavasti pystyssä – seuraavista vaiheista seuraavassa postauksessa mahdollisesti myöhemmin tänään.

Facebooktwittermail

Koiraystävällinen keittiö ja ruokailutila

Siirrytäänpä eteisestä ja työhuoneesta seuraavaksi keittiöön.

Keittiölle meillä oli sekä koiranäkökulmasta nousevia että muita kriteerejä enemmän kuin mihinkään muuhun tilaan. Koiralle keittiö on kodin tärkein tila, aloitetaan siis koiranäkökulmasta:

  • huomioitavaa: koiranruuan säilytys, valmistelu, käyttö ja siivous
  • jääkaapin oven sulkeuduttava tiiviisti, varauduttava jääkaapin avauspolkimen peittämiseen
  • kuivaruuan säilytysratkaisu, ei muovia
  • metalliset ruokakupit
  • korotettu kuppiteline
  • koirien ruokailu keittiön ulkopuolella rauhallisella paikalla
  • ei pöytäliinoja, tabletit kyseenalaisia
  • induktioliesi turvallisuussyistä
  • uunin painikkeet sisään painettavat
  • jäteastiat laatikoissa
  • ei keittiöpyyhettä roikkumaan kalusteiden kahvoista koirien ulottuville
  • soft-close –laatikot
  • tukeva, kynsiä kestävä ruokapöytä – ei lasia, ei teräväreunainen
  • veitset laatikkoon, ei tasoille tai muuten esille

Muita toiveitamme olivat:

  • vetolaatikoita hidastimilla
  • tunnelmaa
  • edistykselliset koneet, digitaalinäytöt
  • koneita ei integroida piiloon
  • uuni: kiertoilmatoiminto
  • mikro: digitaalinen
  • astianpesukone: kaadettavat metallipiikit, näyttää pesuohjelman keston
  • selkeät vetimet
  • valaistus led-valonauhalla
  • tiilisomistetausta

Koirien kuivamuonasäilytys on meillä keittiön viereisen kodinhoitohuoneen puolella, joten palataan siihen vasta myöhemmin. Keittiön kaikki isot kodinkoneet tulivat Electroluxilta, joka on Rosenlewin ohella Ainoakodin ja Designtalon sopimuskumppani. Valintavaiheessa selvitimme myös muita merkkejä, mutta hyvityshinta pakettiin kuuluneista kodinkoneista olisi ollut niin pieni, että vaihto muuhun merkkiin vaihtaminen olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi. Siispä olimme sidottuja jokseenkin suppeaan valikoimaan, josta kuitenkin löytyivät ihan laadukkaat ja tarpeemme täyttävät koneet.

Varsinkin rescue-taustaisilla koirilla on joskus hallitsematon suhtautuminen ruokaan ja siksi on tietysti tärkeää, ettei koira voi saada itse jääkaapin ovea auki.  Electroluxin edustajan kanssa keskustelinkin mm. siitä, että koirien kanssa voi osoittautua tarpeelliseksi peittää kylmälaitteiden jalkapolkimet.

kylmälaitteet

Induktioliesi on koirakodin ehdoton turvallisuuslähtöinen valinta. Kun levy ei kuumene kuin oikeanlaisen kattilan ja pannun alla, on tulipalovaara ja tapaturmariski oleellisesti pienempi. Hipaisukytkimet ja lapsilukko tuovat lisää turvallisuutta. Liian monta tulipaloa on syttynyt koirien kuroteltua liedelle jäänyttä ruokaa ja saatua lieden päälle. Samasta syystä halusimme sisään painettavat uunin painikkeet.

induktioliesi

Vaikkei koiriin liitykään, muun tekniikan jatkoksi voisi tässä kohtaa esitellä silmäteräni, Oraksen Optima-sarjan hanan lämpötilanäytöllä. Enää ei tarvitse polttaa käsiä tai arpoa mahtaako vesi olla kädenlämpöistä pullataikinaa varten. Kuvassa myös Magisson keittiöliinapidike ja Susannan työhuoneen hauska bamburätti.

Oras Optima

Koirien ruoka- ja juomakuppien korottaminen lattiatasoa ylemmäs oli ehdoton toive erityisesti Carlosin nivelvaivojen vuoksi – talolla kupit ovat ergonomisella korkeudella eikä niska kenossa kurottelua tarvita. Lattialla olevista kupeista ruokailu on myös koirille rauhatonta. Hienot kuppitelineemme valmisti Think Today. Koirien ruokapaikka on paras sijoittaa hieman keittiön ulkopuolelle rauhallisempaan paikkaan, jottei keittiö yhdisty koirilla liian vahvasti ja stressaavasti ruokaan. Metallikupit taas valikoituivat meille niiden kestävyyden ja hygieenisyyden vuoksi. Muovikuppien ongelmana ovat  bakteerit ja keraamiset kupit hajoavat riehakkaamman tai kuppiaan kantavan koiran käsittelyssä liian herkästi.

ThinkTodayn kuppiteline

Vaikka yleinen trendi tuntuu olevan jättää nykyään vetimet keittiön kaapeista pois, meille vetimet haluttiin käytettävyyden vuoksi. Tyypillistä on säilyttää keittiön käsipyyhettä roikkumassa kaappien vetimistä, mutta siihenkin asiaan koiranäkökulmalla oli sanansa sanottavana. Koira voi helposti oppia avaamaan kaapit ja laatikot vetämällä ovesta roikkuvasta pyyhkeestä, joten meillä sisustussuunnittelijoille sallittiin pyyhkeen ripustaminen vain yläkaappeihin. Eli soveltumaton tapa alla vasemmalla, oikea tapa oikealla. 🙂 Laatikoiden soft close -ominaisuus vaatii niiden avaamiseen enemmän voimaa, jolloin koira ei saa herkästi myöskään kuonolla tai tassulla tökkäämällä ovia auki.

keittiöpyyhkeen sijoittelu

Tavaroiden sijoitteluun keittiön laatikoihin ja kaappeihin liittyy paljon muitakin koirapointteja. Roskiksethan kiinnostavat monia koiria, joten luonnollisesti jätteet on syytä sijoittaa suljettujen ovien taakse. Jätelajittelujärjestelmämme muuten on yksi erityisistä ilonaiheistamme keittiössä: vihdoinkin on riittävät tilat eri jätelajeille!

jäteastiat

jäteastiat

Yhtä lailla koira- kuin lapsiturvallinenkin ratkaisu on sijoittaa aterimet ja etenkin terävät keittiöveitset visusti laatikoihin eikä seinätelineisiin tai tasoille vahingossakin osuttaviksi. Petra-keittiöiden aterinlaatikoiden mukana tuli mainiot, isot aterinlokerikot.

aterinlaatikko

Kiva lisä on myös maustelaatikko. Perinteisestihän mausteet säilytetään lieden yläpuolella maustehyllyllä tai maustekaapissa, mutta liedeltä nousevien kosteuden ja kuumuuden vuoksi se on väärä paikka.

maustelaatikko

Olimme projektissamme vailla sisustussuunnittelijaa pintamateriaali- ja kiintokalustevalintojen jälkeisen ajan ennen irtokalustamisvaihetta ja se harmiksemme näkyy keittiön pistorasiasijoittelussa. Siinä missä keittiön led-valonauhojen sijoittelu sai jopa kiitosta äärimmäisen tiukan kritiikin AD-Luxilta, tulivat valkoiset pistorasiat sijoitetuksi muuten harmoniseen keittiönäkymään töksähtäen keskelle välitilaa. (Itse olemme sisustamisen estetiikan kanssa niin kädettömiä, ettemme tuota ilman sisustussuunnittelijaa tajunneet.)

pistorasiat

Niin koira- kuin kissakodissakin on syytä miettiä pöytäliinojen ja tablettien käyttämistä. Joskus kun eläin saattaa kurotella pöydälle omistajan silmän välttäessä…

pöytäliinat ja tabletit pois

Alkujaan ajattelimme muuttaa uuteen kotiin mukanamme vanhan ruokailuryhmämme, johon olimme kovin mieltyneet, mutta lopulta ihastuimme tähän Kodin Ykkösen kierrätysmäntyä olevaan ruokapöytään niin, että niin se kuin mekin olimme myytyjä. Koska alkujaan meidän ei ollut tarkoitus lunastaa myöskään keittiön tuoleja, valitsi sisustussuunnittelijamme ne oman näkemyksensä mukaan pitäen mielessään kuitenkin sen, että metallijalat toimivat koiraperheessä.  Kun päädyimme lunastamaan pöydän, olikin edessä kysymys siihen – sitten taloon muutettuamme – sopivista tuoleista, kun emme tykästyneet näiden messuille valittujen tuolien valkoiseen väriin ja istuinosan puhdistaminen tahroista epäilytti. Nämä tuolit olivat kuitenkin yllättävän mukavat istua ja sopivat talon muuhun sisustukseen, joten sisustussuunnittelijamme ehdotti tahraprobleemaan sappisaippuan käyttämistä. No, emme varsinaisesti koe kutsumusta tahrojen nyhräämiseen, joten otimmekin ilolla vastaan vasta seuraavan ehdotuksen: kepeät istuintyynyt tuolien istuinosia suojaamaan. Tyynyjen tahraantuessa ne kun voi yksinkertaisesti heittää pesukoneeseen. Esteettisen kokonaisuuden vuoksi jouduimme taipumaan sisustussuunnittelijoille siinä, että näitä istuintyynyjä emme saaneet tuoda vielä messuille taloon, joten ne etsiskelemme vasta myöhemmin.

pöytäryhmä

Paitsi että metallijalkaiset tuolit sietävät hyvin vaikka naskalihampaisen pentukoiran tutkimusretkiä, kestää myös pöytä kovaakin käyttöä. Kierrätysmännyn rouhea pinta antaa paljon anteeksi.

pöydän pinta

Alkujaan haaveilimme tyyliltään vielä hieman perinteisemmästä keittiöstä. Taloprojektiin lähtiessämme olimme nimittäin vasta teettäneet keittiöremontin silloisessa asunnossamme ja tykästyneet lopputulokseen. Sieltä tuli ajatus myös tiilisomisteen käyttämisestä esimerkiksi keittiön välitilassa. Alla kuva silloisesta keittiöstämme.

vanha keittiö

Valkoinen taas oli keittiönkin värivalintana meille selkeä ei, mutta niin vain valkoisiin oviin päädyttiin – sisustussuunnittelijan taivuttamana jälleen. Vaikka valkoiset ovet epäilyttivät ja välillä meitä harmittivatkin, olemme nyt koko talon sisustuksen valmistuttua siihenkin valintaan tyytyväisiä. Keittiömme on saanut myös messuvierailta todella paljon kehuja. Sen avaruudesta, tasojen riittävyydestä ja sijoittelusta pidetään, ja niin totta vie pidämme mekin. Keittiön kaappien täyttämistä omilla astioillamme odotan jo malttamattomana.

uusi keittiö

Facebooktwittermail

Koiraystävällinen eteinen ja työhuone

eteinen

Moni on talolla kysellyt minulta, mitkä niitä koiraystävällisiä ratkaisuja ovat. Avataan siis aihetta blogissa vielä erikseen tila kerrallaan: ensimmäisenä eteinen sekä sen vieressä oleva työhuone.

Eteisen koiraystävällisyyden maininta nostaa monille mieleen koirien kuraeteisen – tai HauHausissa sen puuttumisen. Asia on kuitenkin mietitty meillä kodinhoitohuoneen kohdalla, joka toimii koirien kurakelin sisäänkäyntinä, ja siitä lisää myöhemmin.

Varsinaisessa eteisessä sisustuksellisia koiriin liittyviä kriteerejämme olivat:

  • helposti saataville, omille paikoilleen: hihnat, pannat, kakkapussit, koulutusnamit, tassupyyhe
  • vaatteet ja kengät piiloon vaatekaappiin, jotta eivät kastu/ kuraannu koirien ravistellessa
  • tumma lattia, laatta
  • leveä koiraportti eteisessä työhuoneen oven jälkeen
  • ulko-ovessa metallilista raapimisjälkiä estämässä
  • ulko-ovessa ikkunat korkealla, jottei koira stressaa jatkuvasti mahd. tulijoita ikkunasta tuijotellen

sekä koirateeman ulkopuolelta:

  • peili
  • ulko-oven lasi-ikkunoihin kalvo tms., joka estää näkemisen ulkoa sisälle
  • paljon tilaa kengille ja takeille

Talutin- ja pantanaulakkoina meillä toimivat nämä Think Todayn kierrätysmateriaaleista tekemät vekkulit talonaulakot. Kakkapusseille ja koulutusnameille taas on järjestetty ylemmässä kuvassa näkyvät Luhdan korit. Tassupyyhe lepää eteisessä Sebastian Bergin tekemän saarnipenkin käsinojalla.

Think Todan naulakot

Ainoakodin eteisessä meitä viehätti leveys – on mukavaa, että pienessäkin talossa on tilava eteinen, jossa mahtuu hyvin isompikin porukka (tai vilkkaat koirat) varustautumaan ulos lähtöön. Koirien riehakasta leikkimistä ja toisaalta turkin ravisteluita ajatellen on myös hyvä, että vaatteet ja kengät saadaan omalle paikalleen eteiskaappeihin, eivätkä irtotavarat vie tilaa koirille tärkeästä lattiatasosta.

Carlosin leikkiinkutsu

Carlosin leikkiinkutsu

Laattalattia oli ilmiselvä valinta eteiseen. Siitä on helppo pyyhkiä likatahrat pois ja se kestää kosteutta. Paitsi että pidämme hieman tummemmasta värimaailmasta, oli laattojen tummuus myös koirakeskeinen ratkaisu. Meidän elämäntyyliimme koirien kanssa ei kuulu välitön stressaaminen jokaisesta kolhusta ja tahrasta, joten tumma ja samalla hieman eläväsävyinen väri antaa myös hieman paremmin anteeksi päivittäin tulevaa likaantumista kuin valkoinen.

eteisen laattalattia

Messuille ei toivelistaamme kuulunutta koiraporttia voinut toki laittaa, mutta sellainen meillä on tulossa jossain vaiheessa messujen jälkeen eteiskäytävään hoitamaan tarvittaessa sekä ulko-oven että työhuoneen koirilta rajattavaksi alueeksi. Näin myös vieraiden vastaanottaminen onnistuu hieman rauhoitetummassa tilanteessa.

koiraportin paikka

koiraportin paikka

Yllä olevassa kuvassa näkyy myös ulko-oven alaosaan lisätty metallilista, joka suojaa ovea raapimiselta. Alla taas näkyvät oven ikkunoihin kiinnitetyt Art4u:n näkösuojakalvot, joihin on kuitenkin jätetty kurkistusaukko – koiratalon teeman mukaisesti muotoiltuna toki!

Ulko-oven ikkunoiden suojakalvot

Ulko-oven ikkunoiden suojakalvot

Eteiseen haluamamme peilin olisin alkujaan toivonut toteutettavan kaappien peilipintaisilla liukuovilla, mutta tuosta ajatuksesta jouduimme luopumaan muistaakseni kaapeille varatun pienehkön tilan ja toisaalta sisustuksellisen yhtenäisyyden vuoksi. Peilin silti saimme ja siinä koirakriteeriä toteuttaa se, että peili on kiinnitetty pitävästi seinälle eikä suinkaan ole lattiamalli, joita paljon tänä päivänä käytetään.

eteisen peili

Työhuoneen sisustamisessa koirakeskeisinä kriteereinämme olivat:

  • rajattavissa koiraportilla
  • akustiikka ja työrauha myös esim. koirien haukunnalta
  • johdot piiloon, jotteivät koirat sotkeennu niihin
  • siivouksen helppous

ja muina toiveina:

  • skarppi, moderni, selkeä sisustus / luontonäkymää
  • paljon tilaa mapeille jne., mahdollisesti matalat kaapit
  • suuri työpöytätila 2-3 tietokoneelle ja tarpeistolle
  • tilaa myös asiakkaan istua
  • ergonomia
  • käytettävyys
  • hyvä työskentelyvalaistus

Koska työhuone on messuilla eteisen jälkeen ensimmäisenä kurkattavana huoneena ja sieltä paljastuu heti koirapeti ja mannekiinina toimiva pehmokoira, on moni luullut työhuoneen olevan ns. koirahuone. Varsinaisesti se on kuitenkin talon se huone, johon koirilta saatetaan tarvittaessa rajata pääsy. Teemme IT-alan töitä kotoa käsin eli työhuoneen kalustukseen tulee kuulumaan paljon tietotekniikkaa oheistarpeineen. Koska koirien kanssa sinänsä toimiviin johtopiiloihin ja -listoihin ei voi kaikkia kaapeleita piilottaa ja joskus tarvitaan totaalista työrauhaa, on työhuone tila, jossa koirille sopivia juttuja on toteutettu vähiten. Teemallisesti Turca ja Carlos ovat kuitenkin sielläkin näiden kuvaamieni akryyli-valokuvataulujen (Keskon Ikuista-kuvapalvelu) myötä.

työhuoneen akryylitaulut

Koko asunnon messuaikaisessa kalustamisessa olimme paljolti sidottuja Kodin1:n valikoimiin, eikä sieltä löytynyt ainoatakaan vakavaan työskentelyyn sopivaa työpöytää eikä muuhun sisustukseen sopivaa säilytyskalustetta, joten työhuoneen kalustuksesta meille ei jää messujen jälkeen mitään. Messujen jälkeen työhuone kalustetaankin – myönnetään pois – Ikean kalusteilla: metallijalkaisella tukevalla Galant-työpöydällä ja monikäyttöisillä, kooltaan mukavan ilmavilla ja mustan tyylikkäillä Expedit-hyllyköillä. Kodin Ykkösen työhuonekalusteista tiukat kriteerimme täyttäisi kuitenkin tämä jalkalamppu – ei nimittäin kaadu ihan pienestä törmäyksestä tämä.

työhuoneen valaisin

Facebooktwittermail

Messuilla vapaalla

vapaalla-laiva

Nyt olemme alkaneet osata ottaa rennosti tämä messuilun. Asumme siis tällä hetkellä aivan messualueen vieressä, joten vietämme kuukauden tiiviisti messuhulinassa, mikä ei loppujen lopuksi ole ollenkaan hullumpaa. Kierrämme messuilla suunnilleen pari kohdetta päivässä, niin ei helteelläkään käy olo liian raskaaksi. Tässäpä siis jokunen ”lomailukuva” messuilta.

Jonkin verran olemme olleet seurana myös messuilla vieraileville sukulaisille, ystäville ja tuttaville. Tässä HauHausin eteisessä roikkuvien koirapiirrosten taiteilija asuntomessujen Aikuisilta kielletty -seikkailulla etsimässä messukohteisiin piiloutuneita merirosvoja.

Aikuisilta kielletty

Asuntomessujen puutarhanäyttelyssä on muiden muassa mainio Crossfit-liikuntapuisto. Kiva taukopaikka!

liikuntapuistossa

Crossfit

Nyt myös odotellaan, että saataisiin taas pientä helpotusta helteisiin. Näin roimasti satoi viime viikolla.

kaatosade

Koirien vapaalla olo messuilla on ollut muun muassa Äijälänrannan rannassa ja laivalaiturilla käyskentelyä. (Carlosin takana näkyy upeaa Äijälänranta-aitaa, joka rajaa paitsi laivalaituria, myös Äijälänrannantiehen rajautuvien tonttien tien puoleiset reunat.

Carlos laivalaiturilla

Turca taas on tehnyt kuonollaan tutkimuksia HauHausin lelukoriin. Kunhan messut päättyvät, taitaa näiden koirien elämä olla jonkin aikaa pelkkää leikkimistä.

Turca ja lelukori

Mutta ovat koirat tehneet myös edustustehtäviä – nyt kovin virallisina, vai mitä sanotte Turcan näytteilleasettajakortista!

Turca näytteilleasettajana

Turca näytteilleasettajana

Nyt jatkamme ”messulomailuamme” lounaan ja asuntomessubussilla tehtävän Jyväskylä-sightseeingin merkeissä. 🙂

Facebooktwittermail

HauHausin koirateknologiasta

koirateknologia

Tässä postauksessa on esillä kaksi Haukkuhälytintä: haukunnalla hälyttävä Carlos-koira ja haukunnasta hälyttävä teknologia.

Suunnilleen kerran päivässä olen käynyt Carlosin kanssa esittelemässä Haukkuhälytintä ja toista talosta löytyvää koirateknologista innovaatiota: koirien herkkuautomaattia. Niille messukävijöille, jotka eivät ole osuneet tai osu juuri esittelyn aikaan paikalle, voi järjestelmän toiminta jäädä mysteeriksi. Samoin esimerkiksi Meidän Talo -lehden sivulla julkaistun nettivideon, jossa Carlos sinänsä ansiokkaasti demonstroi automaatin herkkujen syömistä, perusteella voi herkkuautomaatin toimintatapa ja idea jäädä avautumatta. Siksi kerron järjestelmästä tässä.

Järjestemä koostuu siis kahdesta osasta: Haukkuhälyttimestä ja Herkkuautomaatista. Haukkuhälytin seuraa koirien yksinoloaikoja ja alkaa tallentaa ääntä pilvipalveluun, kun koirat haukkuvat. Omistaja saa myös ilmoituksen haukkumisesta, jolloin hän voi ottaa video- ja ääniyhteyden kotiin ja tarkistaa, mikä on saanut koirat haukkumaan. Toki koirien yksinolopuuhailuja voi seurata myös ilman haukuntaa, ja vaikkapa puuttua tilanteeseen, jossa koira on luvattomasti sohvalla.

koira sohvalta

Tämä kiellettyyn tai ei-toivottuun toimintaan puuttuminen tapahtuu ääntä käyttäen. Järjestelmän nettikäyttöliittymästä käsin omistaja voi soittaa kotona esimerkiksi sireenimäisen hälytysäänen, joka todennäköisesti herättää koiran kielletyistä puuhistaan. Toinen vaihtoehto on avata kotiin puheyhteys ja kieltää koiraa puheella. Usein koira ei kuitenkaan tunnista omistajansa ääntä tekniikkavälitteisenä, minkä vuoksi myös esiohjelmoidut signaaliäänet ovat  käytettävissä. Järjestelmään äänipalautteen antamiseksi liitetty kaiutin on piilossa tv-tason hyllyllä.

kaiutin tv-tason hyllyllä

Järjestelmän hauskin osa (koiran ja ilmeisesti myös messuvieraiden mielestä) on kuitenkin Herkkuautomaatti. Kun koira lopettaa kielletyn toiminnan ja rauhoittuu, voi omistaja yhdellä klikkauksella tiputtaa koiralle herkun – edelleen vaikka työpaikalta tai kyläilyreissulta käsin. Herkkuautomaatin ulkoasu päätettiin jättää prototyyppimäiselle asteelle, kun huomattiin, kuinka hyvin se sopii juuri sellaisena HauHausin rentoon ja luonnonläheiseen tunnelmaan.

Herkkuautomaatin herkkuja odottamassa

Herkkuautomaatin herkkuja odottamassa

Järjestelmän ideana on siis antaa koiran omistajalle keino seurata koirien yksinoloa ja puuttua siihen etäältä. Erityisesti eroahdistusongelmissa tämänkaltainen järjestelmä, jossa on mukana myös positiivisen palkitsemisen mahdollisuus, on hyödyksi.

Koirien etävalvonta on alkujaan talon asukkaan eli allekirjoittaneen idea, jolla voitin parisen vuotta sitten myös yliopiston innovaatiopalkinnon. Viime syksynä järjestelmää ryhdyttiin kehittämään yliopiston opiskelijaprojektissa, joka sai nimen Huisku. Varsinaisen toteutuksen ovat siis tehneet viisi lahjakasta tietojärjestelmätieteen osaajaa: Petteri Aho, Tuija Huusko, Reeta Häkkinen, Atte Päärni ja Valtteri Harmainen. Itse olin mukana asiakasominaisuudessa toteutuksen suuntaviivoja määrittämässä. Herkkuautomaatista muodostui Haukkuhälyttimen lisäosa, jonka ideoinnissa apuja saatiin monelta eläimen ja teknologian vuorovaikutuksesta kiinnostuneelta taholta. Alla opiskelijaryhmä Keskisuomalaisen toimittajan kamerakuvauksen kohteena.

Huisku-ryhmä

Järjestelmä on HauHausissa esittelyasteella eikä siis vielä ole valmis tuote. Kehitystyö jatkuu allekirjoittaneen työpöydällä. Jos talon koirateknologiasta on kysyttävää, yhteyttä voi ottaa minuun: liisa.kuparinen [at] gmail.com.

Facebooktwittermail