Kirjoittajan arkistot: Liisa

Viileää, puhdasta sisäilmaa

ilp-kansi

Viime päivien kelejä ajatellen meillä on talolla onni ja autuus nimeltä ilmalämpöpumppu. Kun nyt asumme pienessä kerrostalokaksiossa, jonne paistaa aurinko sisään lähes koko päivän ja lämpötila on yöt ja päivät 29 asteen tuntumassa, tuntuu talolla odottava Toshiban ilmalämpöpumppu odottamisen arvoiselta.

Edit. Koska postaus muodostui minulle niin tyypillisen pitkäksi, tässä tiivistetysti tärkein anti: Nykyaikaiset ilmalämpöpumput tuhoavat huoneilmasta tehokkaasti myös allergeeneja, mutta jäähdytyslämpötilaa ei pidä laskea pitkäaikaisessa käytössä liian alas.

Ilmalämpöpumppumme hankittiin asennuksineen Lämpöykkösen kautta, aivan Äijälänrannan kupeesta. Malliksi meille valikoitui Toshiban Arctic-uutuusmalli, jonka hyötysuhde on tällä hetkellä markkinoiden paras.

Koska asentamisvaihe tuli kuvattua aika tarkasti, julkaistaan kuvat, vaikka onkin jo muutaman viikon takaisesta tapahtumasta kyse. Asentaminen alkoi sisäyksikölle tarkoitetun pistorasiakannen poistamisella ja taustalevyn kiinnittämisellä.

ilmalämpöpumpun taustalevy

Sitten sisäyksikkö paikoilleen.

sisäyksikön kiinnitys

Samaan aikaan tapahtui myös ulkona, ulkoyksikön jalustan kiinnitys seinään.

jalustan kiinnitys

Johdot ja letkut sisäyksiköltä ulkoyksikölle vedettiin seinän läpi ja koteloitiin.

ilmalämpöpumpun asennus

Enää en kykene muistamaan mitä seuraavassa kuvassa tapahtui – jokin asennukseen olennaisena kuuluva tyhjäys, täyttö, tasapainotus tai puhdistus oli kyseessä…

ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

Lopuksi vielä ulkoyksikön suojakotelo paikoilleen (ja sen jälkeen sen maalaus, joka kuului meidän tehtäviimme).

ilmalämpöpumpun ulkoyksikön suojakotelo

Komealta näyttää. Toshiban sisäyksikkö antaa itsestään yllättävän siron vaikutelman, vaikka syvyyssuunnassa laitteella kokoa onkin. Kaukosäädin on monipuolinen, mutta muotoilultaan jäänyt ehkä vähän tästä päivästä jälkeen.

valmiina

kaukosäädin

Kun messupäivät ovat olleet turhankin helteisiä, on talon ilmalämpöpumppu ilahduttanut myös monia messuvieraita. Moni on sanonut, että vaikka tämä ei ole ainoa talo, jossa viilennysjärjestelmä on, on tämä muita viileämpi – hyvin siis Toshiba hoitaa hommansa. Toki talon kaikkien ulko-ovien jatkuva auki pitäminen heikentää ilmalämpöpumpun vaikutusta ja aivan viileänä ei taloa pysty pitämään.

Luin opinnäytetyöstä (Ahokainen 2012), että talon rakenteiden ja huoneilman terveellisyyden kannalta paras asetuslämpötila viilennykseen ilmalämpöpumpulla on 24 astetta. Vaikka lukema voi kuulostaa korkealta, tuo lämpötila tuntuu miellyttävältä, koska ilmalämpöpumppu alentaa huoneilman suhteellista kosteutta. Tätä alempi jäähdytystaso voi pitkäaikaisessa käytössä luoda suotuisat olot homeen muodostumiselle tyypillisessä puurunkoisessa talossa, joten vinkki kannattaa laittaa muistiin. Tämä on meidänkin hyvä pitää mielessä sitten, kun messut päättyvät ja normaali asumisaika koittaa.

ilmalämpöpumpun sisäyksikkö

Ilmalämpöpumppu on paitsi mukavuustekijä kesällä ja lisälämmönlähde talvella, se myös puhdistaa huoneilmaa. Koiraperheen kodissa ilmalämpöpumpun plasma-ionisuodatus tuhoaa myös koirista irtoavia allergeeneja.

Nyt taitaa olla aika päättää tämä maratonpostaus ja kurkata ulos sillä ajatuksella, joko sietäisi lähteä lenkille. Muistakaahan pitää itsenne ja koirakaverinne viileinä!

Äijälänrannassa

Facebooktwittermail

Sattuneesta syystä: millainen olisi kissatalo?

Agora-kissa

Tänään päättyi lähipiirimme erään kissakuningattaren tarina. Suru on jälleen hätkähdyttävä, ja herättää mieleen myös aiemmat menetykset – päällimmäisenä kultakoiramme Joonan syksyisen lähdön.

Tällaista se on etenkin näiden rescue-taustaisten eläinten kanssa – kun eläimen menneisyys ja usein ikäkin on hämärän peitossa, täytyy sietää kysymysmerkkejä myös tulevaisuudesta kohtuuttomankin paljon. Tämän kaunottaren uuden elämän pituus tuntuu jääneen liian lyhyeksi, vaikka lopulta juuri iän tuomat vaivat taisivat pienokaisen nujertaa.

Meille ”koiratalon” rakennuttajille on silloin tällöin heitetty keskustelunavaus siitä, millainen mahtaisi olla kissatalo. Tämän päivän teeman myötä sitä on hyvä hetki tuumata. No, pesupaikalle kissa viittaisi varmasti kintaalla (tai kynsillä). Ulkoilumahdollisuus olisi ehkä kissallakin arvossaan, mutta silloin pitäisi panostaa myös turvallisuuteen vertikaalisesti. Jos koirilla yksi huomionherättäjä ovat agilityesteet, kissoilla samaa asiaa ajaisivat eittämättä kymmenet kiipeily- ja hyppelytasot sekä piilopaikat koko talon kuutiotilavuutta hyödyntäen. Induktioliesi olisi tärkeä kissoillakin. Mitäpä vielä?

Facebooktwittermail

Isäntä itse esittelee (ja messunäpistelyt)

isanta-carlos

Meidän talo -lehti kävi viime viikolla vierailulla HauHausissa. Carlos on ottanut talon esittelyn virkatehtäväkseen ja hoiti mainiosti, omasta subjektiivisesta näkökulmastaan tosin, talon esittelyn myös Meidän talon videokuvaajalle. Katsokaapa vaikka!

Carlos ottaa edelleen ”työnsä” esittelijänä vakavasti, ja seisoskelee tai makoilee lähes jähmettyneen näköisenä paikoillaan seuraamassa ihmisvilinää – kunnes joku messuvieraista tervehtii koirapoikaa. Sitten repeää sekunnissa ilo ylimmilleen; häntä alkaa viuhua, koko koira pyörii häkkyränä itsensä ympäri, kiehnää rapsuttajansa jaloissa, antaa ehkä vienon pusunkin ja saattaapa lopulta heittäytyä selälleen vatsan rapsutuksia pyytämään.

jonotusta

Messuesittelemisen jälkeen on tarpeen saada päästellä höyryjä ulos ja eilen siihen tarjosi puitteet Kuokkalan koirapuisto. Turca-siskokin pääsi toki mukaan!

Tänään huomasimme myös ensimmäiset messutappiot: joku oli kokenut koiransa tarvitsevan niin kipeästi uusia leluja, että oli napannut mukaansa yhden Carlosin ja Turcan leluista. Kyseinen vetolelu roikkui kodinhoitohuoneen uloskäynnin vierellä olevassa koiratarvikenaulakossa, joten se oli helppo ottaa mukaan. No, ei tuo tappio iso ole, mutta toki silti vähän harmittaa. Toivottavasti lelu tuli tarpeeseen ja tuottaa uudessa kodissaan iloa. Meille näitä näpistelyitä mieluisampaa olisi kuitenkin antaa vaikka Hau-Hau Championin lihatikku mukaan ihan luvan kanssa.

koiratarvikehylly ja -naulakko

Illalla meitä ilahdutti sateenkaari eräiden komeiden espanjanvesikoirien kuvan taustalla…

sateenkaari

Huomenna päivystän hetken myös Omakotiliiton kojulla. Siinä on yhdistys, joka antaa omakotiasujalle hyvät edut ja vipuvoimaa pieneen jäsenmaksuunsa nähden.

Facebooktwittermail

Messutalojen ovet auki – ja sehän on mukavaa!

Tiedättekö mitä – allekirjoittanut on ihan fiiliksissä siitä, että messut ovat alkaneet. Meillä nimittäin on käynyt mukavia kaksijalkaisia vieraita ja kerrassaan mahtavia nelijalkaisia vieraita, kuten tässä Mauri-koira.

vieraita ja koiravieraita

Lauantaipäivän olin lähestulkoon kokonaan talolla itsekin, välillä Turcan, välillä Carlosin kanssa. HauHaus on messukierroksen loppupäässä kohdenumerolla 36/43 ja moni onkin meidän talollemme päästessään jo messukierroksesta uuvuksissa, mikä näkyy vakavoituneina kasvoina ja kiristyneenä kommentointina. Mutta antakaas olla, kun näkevät talolla Carlosin! Siinä vaiheessa suupielet nousevat ylös, puheääni muuttuu leperteleväksi ja kommentitkin täyskäännöksellä positiivisiksi. Niin terapeuttisia nämä koirakaverit ovat!

Carlos

Pienenä vinkkinä muuten: jos haluaa välttää messuilla ruuhkaa, voi olla hyvä idea aloittaa kierros kohdenumeroinnin loppupäästä.

Kohde nro 36

Pienen harkinnan jälkeen uskaltauduimme viemään talolle vieraskirjan. Messuilla kotonamme käynee paljon myös sellaisia vanhoja tuttuja, joiden visiitistä emme muuten tietäisi ja toivoisinkin saavamme näistä vierailuista terveiset vieraskirjaan. Samoin kuulemme mielellämme muiden HauHausissa vierailleiden kyläilykokemuksesta ja toki vaikka vaan puumerkit paikkakuntineen ovat tervetulleita myös. Vieraskirjan esille laittamista täytyi kuitenkin harkita, koska hieman hirvitti, tuleeko kirjaan negatiivisia ja asiattomia kommentteja. Tähän mennessä se on ollut kuitekin turha huoli! Erityisen mukavia viestejä ovat olleet terveiset messuvieraiden omilta koirilta. 🙂

vieraskirja

HauHausin pihalla vieraileville koirille on muuten pientä yllärikivaa tiedossa – Hau-Hau Champion on lähettänyt koiraystävien iloksi nimittäin lihatikkuja. Muistakaa koiravieraiden isännät tai emännät kysyä herkkutikku talon messuesittelijöiltä, jos he eivät huomaa niitä itse antaa.

Kalajoen loma-asuntomessuilla käydessämme taas huomasimme, että messuilla ei ollut koirille minkäänlaisia vesipisteitä saatavilla. Siksipä päätimme järjestää HauHausin pihaan koirille helpotusta messupäiviin vesitarjoilun myötä. Meillä saa koirat levähtää.  🙂

vesitarjoilu

Meidän Carlos ja Turca eivät jaksa edustaa kovin pitkiä pätkiä kerrallaan, mutta messuvieraiden iloksi HauHausin pihalle on tulossa oikeat rapsutusten vastaanottamisen ammattilaiset: Hali-Bernit. Sunnuntaina 3.8. on talolla koko päivän tavattavissa, hellittävissä ja halittavissa nämä ihanat isot rakkauspakkaukset. Tulkaahan viimeistään silloin – tai silloin uudestaan – käymään!

hali-Berni
Kuva: Kirsi Toiviainen

Facebooktwittermail

Elämää talon ulkopuolella

Siitä huolimatta, että välillä mielessä ei ehdi juuri muuta pyöriä kuin talo, on elämää myös talon ulkopuolella. Carlosin, ja sivuroolissa myös agilitykoiramme Turcan kanssa tuota elämää on vietetty muun muassa koulutuskentällä Etoelävän rallytoko-kurssin merkeissä.

rallytokoa

rallytokoa

Meidän Carlosin kanssa harrastusmahdollisuudet ovat hieman rajalliset, koska espanjalaispoikamme kärsii herkästi nivelkivuista. Kun Carlos aikanaan röntgenkuvattiin, arveli lääkäri, että koiraparan selkäranka on saattanut joskus Espanjan aikoinaan jopa murtua. Rankka entinen elämä on siis jättänyt jälkensä ja siksi Carlosin kanssa täytyy toimia maltin kanssa ja välttää esim. raskasta kiipeämistä ja hyppyjä. Rallytokossa koirakaveri on kuitenkin elementissään ja saipa se tänään myös peräti kaksi uutta lempinimeä: Heiluva Häntä ja Lentävät Korvat.

Tässä postauksessa esittelen kolmen HauHausissa mukana olevan yhteistyötahon koiratuotteita: Back on Trackin verkkoloimen, Nutrolinin ravintoöljyt sekä Hau-Hau Championin training stickin.

Carlos on päässyt kevään aikana kokeilemaan paria tuotetta sillä toiveella, josko niistä olisi apua nivelkipuihin. Back on Trackin verkkoloimi pitää koiran lämpimänä ja vilkastuttaa verenkiertoa laukaisten samalla lihasten jännitystiloja. Carlos on luonnostaan herkästi paleleva, joten kaveri on ottanut loimen päälleen muutenkin mielellään.

Toinen kokeilemamme tuote on ollut Nutrolinin ravintoöljyt: Carlosilla erityisesti Nutrolinin Nivel-versio. Carlos on kyllä edelleen kipuillut poikkeuksellisen raskaiden päivien jälkeen, mutta huomattavasti vähemmän kuin vielä muutama kuukausi sitten. Kiitos siis Back on Trackille ja Nutrolinille mahdollisuudesta tutustua tuotteisiin. Myös suuri rasvojen ystävä Turca on päässyt käyttämään Nutrolinin ravintoöljyä – ja on ihan yhtä terve kuin ennenkin. 😀

Back on Track ja Nutrolin

Kun Carlos on päässyt nauttimaan erityisesti terveystuotteista, on Turca saanut tyydyttää rasvannuolemisvimmaansa Hau-Hau Championin nuoltavien herkkujen eli training stickien kanssa. Nämä epäilyttävästi roll-on -deodoranttia muistuttavat, mutta tavallisista deodoranteista poikkeavan tuoksun jättävät lihaliemipurtilot ovat Turcalle ihan paras motivaattori muun muassa kynsienleikkuuseen, trimmaukseen ja tottelevaisuuskoulutukseenkin. Turca on muuten hyvin valikoiva palkkioherkkujensa suhteen, mutta nuoltava herkku tällä tytöllä toimii. Näyttäähän se kyllä vähän hölmöltä – ”syöttääkö tuo koiralleen dödöä”…

training stick

Facebooktwittermail

Tauon aika

HauHausissa on paiskittu hommia. On kitketty rikkaruohoja…

rikkaruohojen kitkentä

…maalattu sokkelia…

sokkelin maalaus

…maalattu terassin, kuistin ja autokatoksen kaiteet vielä toiseen kertaan…

kaiteiden maalaus

…kaivettu kuoppa parille lisäpensaalle…

kuopankaivuu

…ja vahattu koiraportit – noin niin kuin muun muassa. Paljon paljon muutakin on tapahtunut, ja iso kiitos etenemisestä kuuluu myös oiville talkooavuillemme!

koiraporttien vahaus

Mutta tiedättekö mitä? Välillä täytyy huilia…

huilitauko

…pitää tuumaustauko (tässä Carlos muuten upouudessa NaNi Designin pedissä)…

NaNi Designin peti ja Carlos

…ja pistää arjen keskellä vaikka leikit pystyyn… Meillä tuo kauan kaivattu maisemanvaihtotauko koittaa huomenna, kun ajellaan Jyväskylästä nelisen tuntia kohti Kalajokea ja käydään hakemassa tuntumaa messumeininkiin. Loma-asuntomessut ja 1,5 vuorokauden tauko arjesta ja talosta – here we come!

koirien leikit

Facebooktwittermail

Ensimmäinen nurmenleikkuu, ah!

Oli sitä hetkeä odotettukin. Hain Boschin akkukäyttöisen Rotak 37-ruohonleikkurin postista, purimme sen paketista, ja vaikka meistä se kameraa kantanut osapuoli päätti paeta koleaa säätä auton lämpöön, en minä millään malttanut odottaa kokoamisen kanssa, vaan heti oli laitettava kone kasaan.

Ruohonleikkurin kasaamista

Ruohonleikkurin kasaamista

Koneen kasaus

Koneen kasaus

Rivitaloyhtiössä, jossa aiemmin asuimme, oli käytössä Boschin sähkötoimiset, johdolliset ruohonleikkurit, jotka olivat tosi keveitä ja helppoja käyttää ja siksi halusin nytkin etsiä meille jotain vastaavaa. Vielä parempi vaihtoehto omakotitalopihaan oli kuitenkin akkukäyttöinen leikkuri, sillä pitkän johdon kanssa työskenteleminen on aina vähän haastavaa ja ulottuvuuskin loppuu herkästi kesken. Toista oli tämän kanssa. Helppoa ja näppärää, sujuivatpa tiukkojen kulmien teko ja agiliitykeppien rajattuen välienkin ajo leikiten. Taustalla siis HauHausin pihaan äskettäin PetNetStoresta kotiutuneet agilitykepit – Turcaa, lähdetäänkö treenaamaan!

Nurmikon leikkuu

Edelleen on nurmialueella myös kohtia, joissa vihertää huolestuttavan kitukasvuisesti. Toivotaan, että viherrakentajamme keksivät pulmaan avun. Ainaki he ovat luvanneet ottaa vastuun siitä, että nurmi lähtee asianmukaisesti kasvuun. Pari kertaa apuun on rientänyt myös Turca. Koiratyttö tosin käsitti toiveemme yhdenmukaisuudesta hieman väärin ja luuli, että nykyisetkin ruohonkorret on syytä syödä pois…

Turca ja alkava nurmi

Facebooktwittermail

Sunnuntaisiesta

Ah, näitä hetkiä on odotettu. Koira syliin ja omalle terassille riipputuoliin loikomaan.

riipputuolissa

Tämä Riippumattojen maailma -verkkokaupasta saatu La Siesta Paloma-tuoli mahduttaa huoletta vaikka vähän isommankin sylikoiran ihmisloikojan kaverina.

riipputuolissa

Pienen rentoilun jälkeen jaksoikin sitten taas painia…

painia

…ja maalata.

maalausta

Toivottavasti myös sinulla oli kiva päivä, tuumaavat Turca ja Carlos.

Turca ja Carlos

Facebooktwittermail

Päijänteen aalloilla

Tällä viikolla käytiin messurakentajien kanssa Päijänne-risteilyllä. Lähtö oli Jyväskylän satamasta, josta edettiin Äijälänrannan messualueen vieritse Äijälänsalmen kautta Päijänteelle. Oli hienoa nähdä Äijälänrannan lähiseutuja järveltä käsin.

Äijälänsalmen silta

Äijälänsalmen silta

Päijänteen saaria

Äijälänrannan kerrostalot

Äijälänrannan kerrostalot

Äijälänrannan kaislikkoa

Äijälänrannan kaislikkoa

Muutama kymmentä metriä tämän metsänlaidan takana ovat Äijälänrannan messutalot. Tämä metsikkö onkin aiheuttanut paljon keskustelua. Monien mielestä maisema messualueelle pitäisi ”siivota”, tuoda messualue järveltä päin paremmin näkyviin ja samalla tietysti paremmat järvinäkymät Äijälänrannan nykyisille ja tuleville asukkaille. Kyseinen metsä on kuitenkin suojeltu luontoarvojensa perusteella, ja HauHausin väen mielestä se on ihan ok niin. Harvemmin metsiä turhaan suojellaan, joten meidän puolestamme pikkutikat, pikkutyllit, pensastaskut ja kivitaskut kumppaneineen ovat olemassaolollaan ansainneet säilyttää pesimäpuunsa. Kyllä me ihmiset ihan riittävästi luontoa riistetään muutenkin.

Äijälänrannan metsärantaa

Äijälänrannan metsärantaa

Rhea-laivan kantta

Messuväkeä

messurakentajia

messurakentajia

Näiden naapureiden kanssa on mukava jutustella. Alla poseeraa Noppa-kotien rakennuttaja ja yrittäjä Ari.

Noppa-kotien Ari

Jyväskylän satama on saanut viime vuosina uutta ilmettä ja on nykyisin viihtyisä rantapromenadi. Messuille pääsee muuten myös risteillen satamasta – ja yllä olevat maisemat puhukoot sen puolesta kannattaako tuota kulkuvaihtoehtoa kokeilla. 🙂

Satamaan

Facebooktwittermail

Touhukkaat timpurit

Meillä on ollut mainiot timpurit talolla pieniä fiksailuja ja toisaalta sisustusvaiheen kiinnitystöitä tekemässä.

Timpurit kiinnityspuuhissa

Timpurit ovat saaneet järjestystä aikaan myös varastoomme, kun ovat kiinnittäneet sinne mm. joukon Pislan ripustuskoukkuja ja Sovellan rengastelineen. Kunhan saadaan oma osamme, tavaroiden paikoilleen järjestäminen, loppuun asti tehtyä, täytyy julkaista muutama kuva tuostakin tilasta, joka messuilla tulee olemaan yleisöltä suljettu.

Pislan koukkujen kiinnitys

Timpuriporukalla on hauskan leppoisa, mutta silti tarkka ja tehokas ote työhön. Poppoon vastuumies Juho kertoi, että työpäivä alkaa silloin, kun hän herää ja soittaa muille pojille herätyssoiton – tavallisesti kuulemma töihin lähtö koittaa siinä aamuviiden-kuuden aikaan. Tässä täytettiin työmaapöytäkirjaa palo-osastointiin tehdyn paikkaamisen osalta.

työmaapöytäkirjan täyttöä

Kiinnittivätpä timpurit kärsivällisesti uudestaan seinältä alas tulleen akustiikkataulun. Tällä kertaa tarrakiinnitystä vahvistettiin liimalla ja nauloilla, joten nyt pysyy varmasti. Akustiikkalevymme ovat siis Konton tuotteita, luonnonmateriaalista, turpeesta tehtyjä kevyitä ja ekologisia levyjä. Akustoivia levyjä HauHausiin kaivattiin äänimaailmaa rauhoittamaan sen äärimmäisen teoreettisen tilanteen (heheh) varalta, että koirat joskus haukkuisivat hieman kovempaa.

akustiikkataulut seinälle

Upean designin akustiikkalevyille taiteili Hañhi Design, jossa on ennenkin tehty taidetta Konton tuotteille. Tällä kertaa Hañhen taiteilija suunnitteli koirateemalla jotain ihan uutta. Ideana oli, että taulujen sisältö ei olisi liian ilmeinen eikä aukeaisi heti ensimmäisellä vilkaisulla. On ollut hauska huomata, että siinä on onnistuttu, kun moni talossa vierailija on ensin taulujen läheltä ihmetellyt epämääräisiä viivoja, ja hahmottanut koirakuviot vasta kun olen kehottanut katsomaan tauluja muutaman metrin kauempaa.

akustiikkataulut seinälle

Facebooktwittermail