Kirjoittajan arkistot: Liisa

Ei sittenkään koko taloa koirille

Olen usein kuullut arveltavan, että ”kun teillä on se koiratalo, niin teillä on varmaan koirille jokin oma huone”. Siihen minä taas olen vastannut, että ”ei, vaan koko talo on koirille”. Nyt olen kuitenkin hoksannut, että ei se ihan niin ole. Meidän koiramme eivät nimittäin pääse kiipeämään käyttöullakolle.

Turca ullakon portailla

Turca ullakon portailla

Turcan ja Carlosin sijasta talolla joulun jälkeen vieraillut koirapoika Pyry kiipeämistä kyllä yllättävän onnistuneesti yritti. Kuvaajana tietenkin myöhästyin tilanteesta ja päätinkin sitten yrittää astetta helpompaa: koira istumaan ja ”paikalla”-käsky. No niin, sain koiran kuvaan…

koiravieras

koiravieras

Takaisin käyttöullakolle. Tänään sain vihdoin viimein aikaiseksi siivota ensimmäistä kertaa kunnolla myös siellä. Meillä on siis tällainen kompakti, noin 17-neliöinen käyttöullakko. Ainoakodin käyttöullakkopakettiin kuului lattian tekeminen ja timpureille maksettiin sitten vielä vähän ekstraa, kun hoksattiin, että seinälevyt pitäisivät tilan siistimpänä ja miellyttävämpänä. Vinkin seinistä taisin löytää alkujaan Villa Lehtonen-blogista.

käyttöullakko

käyttöullakko

Toiseen suuntaan taas näyttää tältä:

käyttöullakko

käyttöullakko

Alkujaan haaveilin, että paitsi että ullakko palvelee varastotilana, sinne voisi tehdä myös lueskelusopen lattiatyynyineen ja ehkä hätätilassa ja sään salliessa (syksyisin / keväisin) myös majoittaa yövieraita. Nyt siivotessa oli kuitenkin niin monta kertaa lähellä imurin pudottaminen luukusta alas, että kauhukuvat unissaan alas kierimisestä käänsivät ajatukseni. Ehkä tämä saa sittenkin palvella vain varastotilana – tai ainakin tuo aukko tarvitsee jonkinmoisen turvakaiteen tai muun suojauksen.

Myös Turcan mielestä käyttöullakko on vähän pelottava.

Turca

Turca

Kun koirat eivät saaneet minua muuten tulemaan alas, ottivat ne varmat konstit käyttöön ja sanoivat painokkaasti ja monta kertaa HauHau(s). Uskoin.

koirat

koirat

Facebooktwittermail

No onkos tullut kesä… Hyvää joulua!

Yhtäkkiä on tosiaan maa taas musta, ruskea, …, ja kappas – vihreä!

HauHausin takapihalta nimittäin lumien sulettua pilkistää nyt jo ihan selvä vihreä väri.

nurmi

nurmi

Kun ei maa ole valkea, yritämme me iloita siitä, ettei se ole
takapihamme osalta myöskään enää ruskea – vaan syksyllä istutettu nurmi on lähtenyt toiveita herättävään kasvuun.

nurmi

nurmi

Joulutraditiohimme kuuluu hakea kuusi ystäväperheemme metsästä Uuraisilta. Paitsi joulun tuovaa maalaistunnelmaa, siellä pääsin tervehtimään myös lammaslaumaa sisarusteni lasten kanssa.

lampaat

lampaat

Carlos-koiramme nautti myös normaalia vilkkaammasta elämästä ympärillään – tai ainakin poikkeuksellisen suuresta todennäköisyydestä sille, että lattialle tippuu ruokaa…

Carlos

Carlos

Vaikkemme itse tätä joulua talollamme vietäkään, koristelimme talolle kuitenkin joulukuusen tänä iltana.

joulukuusi

joulukuusi

Samalla veimme pihalle lintulyhteen. Rauhaisaa ja rakentamisen äänistä vapaata joulua Äijälänrannan linnuille!

lintulyhde

lintulyhde

Nyt myös HauHausin väki rauhoittuu joulun viettoon. Siispä…

jouluntoivotus

jouluntoivotus

Facebooktwittermail

Käyttökoira keittiössä eli Vekkuliverstaan Turre

Turca-koiramme treeniryhmäkaveri agilityssä on ollut suomenlapinkoira Unna, jonka emäntä Sarianne Niittyaro on kädentaitaja Petäjävedeltä. (Viitaten samalla oppilaitosyhteistyöhömme ja taloomme tuleviin artesaaniopiskelijoiden koirakalusteisiin: Petäjävedellä on paljon tuon alan taitureita!) Huomasin Sariannen yrityksen Vekkuliverstaan ilmoituksen Turre-koiranpentueesta ja kiinnostuin. Kyseessä ei kuitenkaan ole tyypillisen vaativa koiralaji, vaan poikkeuksellisen huoleton käyttökoiratyyppi: upea koiramainen talouspaperiteline.

Pentue

Pentue

Vekkuliverstas oli muutaman päivän ajan esillä Toivolan Vanhalla Pihalla (on muuten ihan ehdoton käyntikohde, kun Jyväskylässä vierailette!) ja pääsin noutamaan meille tämän käyttökoiran sieltä.

Vekkuliverstas

Vekkuliverstas

Paitsi uutuutena nämä koiratyöt, Vekkuliverstaalla on monipuolisesti muutakin lahja- ja käyttötavaraa. Tänä viikonloppuna tuotteita on kuulemma tutustuttavissa Muuramessa laskettelukeskus Riihivuoren Joulutorilla.

Vekkuliverstas

Vekkuliverstas

peikkonaulakko

peikkonaulakko

ovikoristeet

ovikoristeet

Paitsi että kuvasin Vekkuliverstaan aarteita, muistikortille tallentui monta muutakin upeaa käsityöläisten taidonnäytettä (ja mainio tamperelaiskoira Oomi!). Niistä toivottavasti lisää seuraavissa postauksissa.

Aika yksi yhteen muuten sulautuu Turre-koira uuteen kotikeittiöönsä, vai mitä!

Käyttökoira Hauhausissa

Käyttökoira Hauhausissa

Facebooktwittermail

Valaistusta ja kotiautomaatiota, koiratkin huomioon otettuna

Meille on tulossa taloon melko kattava kodinohjaus-/energiankäytönseuranta-/kotiautomaatiojärjestelmä. Olen tainnut kehua ennenkin, mutta kestää kehua uudestaankin: kotiautomaatiojärjestelmän kytkentöjen ja ohjausten suunnittelussa ja sähkösuunnittelussa muutoinkin ovat olleet korvaamattomia Designtalon/ Ainoakodin sähkösuunnittelijat sekä Designtalotekniikan reippaat sähköasentajat. Myös sähköpuolen reklamaatiot, joita tällaisissa hankkeissa aina tulee hoidettavaksi, varsinkin kun on sähkösuunnittelun, valaistuksen ja kodinohjauksen osalta näinkin monimutkaisesta setistä kyse kuin meillä, on käsitelty varsin mallikelpoisesti. Seuraavassa puurtajat työssään heinäkuussa, kun sähkövetoja tehtiin.

Sähkömiehet työssään

Sähkömiehet työssään

Alla taas lopputulos ulkoa päin katsottuna.

Talon ulkovalaistus

Talon ulkovalaistus

Varsin komealta siis näyttää. Nyt kuitenkin itse aiheeseen, nimittäin kodinohjausjärjestelmäämme kytkettyyn valaistukseen. Se on toden totta asia, joka yhä vieläkin ilahduttaa minua joka kerta talolla käydessäni. On mahtavaa kuinka Airam lähti hankkeeseemme mukaan toteuttamaan koko HauHausin kiinteän valaistuksen.Tyypillisestihän uuteen asuntoon iltaisin tai talvisaikaan mentäessä ongelmana on sokkona kulkeminen ja edes jonkin keittiön työtasovalaisimen katkaisimen hapuilu, kun muita valaisimia ei ole vielä asennettu – mutta meilläpä ei ole valosta pulaa. Kaikkinensa kiinteitä valaisimia talossa ja pihalla on huimat 69 kappaletta, joista lähes kaikki led-polttimoilla. Myös asuntomessujen / kaupungin tarjoama valaistuskonsultaatio oli oivana apuna valaisinten sijoittelun ja mallin suunnittelussa ja lopputulokseen ollaan tosiaan varsin tyytyväisiä. Talon ulkoseinävalaisimet, mukaan lukien numerovalaisin, on asennettu hämäräkellokytkimen taakse, mikä helpottaa huomattavasti esimerkiksi pimeällä kotiin tultaessa tai toisaalta mikä lisää myös turvallisuutta silloin, kun talo onkin matkojen aikaan tyhjillään. Komealtahan tuo näyttää myös.

valot terassilla

valot terassilla

Lisäksi autokatoksen valaisimet on kytketty liiketunnistimen taakse eli valot syttyvät, kun autolla ajetaan katokseen eikä tarvitse pimeässä hortoilla valokatkaisijaa etsimään.

Ulkoseinävalaisimet ovat Airamin Alppila-valaisimia, joista valo heijastuu kauniisti sekä ylös että alas. Valo ei ole myöskään turhan kirkas, jolloin pihan pylväsvalaisimillakin säilyy vielä roolinsa.

valot etuovella

valot etuovella

valot takaovella

valot takaovella

Entäpä se koirien vaikutus kodinohjausjärjestelmään. No, tänään kuulin, että olipa sähkösuunnittelijamme ottanut hälytysjärjestelmämme liiketunnistimia valitessaan huomioon koiramainintani siten, että liiketunnistimet ovat lemmikkiystävällisempää mallia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alle 20-kiloisten lemmikkien liikkumisen talossa ei pitäisi aiheuttaa hälytyksiä. (Eli tervetuloa lapsimurtovarkaat meille. 😉 No, ei se onneksi ole niin yksinkertaista, murtohälytinjärjestelmäämme sisältyvät toki myös ovikoskettimet yms.) Täytyypä pian testata käytännössä reagoiko järjestelmä vesikoiriimme. Se, kuinka järjestelmä tuosta 20 kilon painorajasta pysyy selvillä, on vielä selvittämätön mysteeri… Painon kanssa asialla kun ei uskoisi oikeasti olevan tekemistä. Niinpä jos joku asiasta tietävä Enstolta tämän postauksen sattuu lukemaan, kuulisin mielelläni vastauksen! Enston väen tavoittaminen onkin tässä hankkeessa ollut muuten hämmästyttävän vaikeaa. Useatkaan puhelut, soittopyynnöt ja messuilla tapahtuneet kasvokkaistapaamisetkaan eivät ole johtaneet luvattuihin yhteydenottoihin. No jälleen: onneksi on Designtalotekniikan sähkösuunnittelijat ja -asentajat, jotka voivat asioita selvittää.

Toinen koiriin liittyvä seikka järjestelmässä on, että hälytysjärjestelmään kuuluvan sireenin voimme ohjelmoida myös siten, ettei siitä ole koirille häiriötä, vaikka aiheettomiakin hälytyksiä sattuisi. Ja tokihan sekä koirille että talolle tuo turvallisuutta sekin, että järjestelmän kautta voidaan kytkeä tietyt pistorasiat virrattomiksi, kun koirat jäävät yksin kotiin.

Tänään testasin ihkaensimmäistä kertaa järjestelmän etäraportointiominaisuutta, ja hih sitä riemua, kun vastaus tuli – HauHaus lähetti minulle viestin! (Vielä kun Ensto kehittäisi tätä varten oikean mobiiliapplikaation, niin ei tarvitsisi vain tekstiviestein pelata.)

Tekstiviestivastaus HauHausilta

Tekstiviestivastaus HauHausilta

Facebooktwittermail

Koiramainen ovikyltti ja laminaatin testausta

Jokunen viikko sitten Jyväskylän Paviljongissa, aivan raksa-aikaisen kotikolomme naapurissa, järjestettiin kansainvälinen koiranäyttely. Paitsi että siellä oli tuhansittain ihmisen parhaita ystäviä, oli siellä mainioita shoppailukojuja. Kun satuin tämän mm. koira-aiheisia aforismituotteita tekevän Ukkostuuli-yrityksen kojulle, oli pakko esittää kaino pyyntö: saisimmeko HauHausille oman tervetulokyltin. Ja yrittäjä Terhi Palomaahan vastasi myöntävästi ja niinpä varttia myöhemmin kävin noutamassa tämän kaunokaisen. Kiitos!

Tekstin valitseminen ei ollutkaan ihan helppo temppu – on nimittäin melko mainioita aforismeja pitkä liuta!

koirakyltit

koirakyltit

turvajärjestelmä-kyltti

turvajärjestelmä-kyltti

Yllä olevakin on osuva. Samaa taatusti tehokasta murtojärjestelmää muuten esitellään myös jyväskyläläisrakentajien Home in Mind-blogissa, kuva järjestelmästä löytyy blogipostauksensa lopusta. Hätävarjelun liioitteluna HauHausissa on ekologisen turvajärjestelmän lisäksi myös tekninen murtohälytinjärjestelmä. Siitäkin pyrin kertomaan myöhemmissä postauksissa.

kyltti ja ovi

kyltti ja ovi

Vaikka muuten oman upouuden ovenpieluskylttimme teksti pitääkin aika hyvin paikkansa, pyrimme pitämään talon messuihin asti priimakunnossa. Olemme tosin myös sitä mieltä, että HauHausin jos minkä tulee olla koirankestävä, ja tätä tavoitetta hulttiomme tapaavat toki jokaisella visiitillään testata. Näin myös tällä tänään raksapölyjen siivouskäyntimme yhteydessä kuvatulla videolla…

—

Vaikka Ainoakodin vakiovalikoimaan kuuluva julkisen tilojen kestävyysluokiteltu laminaatti sopiikin koirataloon kynsien- ja kastumisenkestävyytensä sekä helppohoitoisuutensa puolesta hyvin, olemme näitä leikkituokioita seuratessamme todenneet, että mattojakin talolle tarvitaan – samoin akustiikkalevyjä rapinan kaikua hiljentämään. 🙂

vesikoirat

vesikoirat

Facebooktwittermail

Ei näkynyt Oskarin jälkiä, mutta joku on talolla vieraillut

Lähdin tänään katsomaan talolle mahdollisia Oskari-myrskyn jättämiä jälkiä, mutta liekö johtunut hämäryydestä vai pääsikö Äijälänranta todella näin helpolla, en saanut pienintäkään vihiä Oskarin vierailusta. Sen sijaan joku toinen oli talolla käynyt. Oma jälkituntemukseni rajoittuu lähinnä koirantassujen jälkiin, joten jäi arvailujen varaan onko vierailija ollut kissa vai jotain muuta. Arvelen askelvälin olleen liian pitkä kissaksi. Joka tapauksessa, tervetuloa toistekin (ainakin jos koirilta ei kysytä). Mukavaa, että luonnon(?)eläimet viihtyvät Äijälänrannassa.

vierailija talolla

vierailija talolla

Vaikka Oskari olikin varsin siisti vieras, oli parin viikon takainen Eino-myrsky sen sijaan päässyt vähän höykkyyttämään Äijälänrantaa. Meidän tontillemme oli parilta naapuritontilta lennellyt rakennustarvikkeita ja olipa meiltäkin salaojan tarkastuskaivon kansi hypähtänyt pari metriä paikoiltaan, mutta muuten näkyvin jälki ainakin meidän silmiimme oli Äijälänrannan kerrostalotyömaiden aitojen kaatuminen.

Eino-myrskyn jälkiä

Eino-myrskyn jälkiä

Tässä kuvassa muuten näkyy taustalla Jyväsjärven kiertävän Rantaraitin uusi upea silta. Käyttöön sekin tosin taidetaan saada vasta messujen jälkeen.

Eino-myrskyn jälkiä

Eino-myrskyn jälkiä

Huhheijakkaa, kun aika kulkee nopeasti – bloginkin päivittäminen tahtoo olla jatkuvasti historian kerrontaa, kun ei vaan millään pysytä talon tapahtumien vauhdissa. Talopa on meille jo virallisesti luovutettukin – valmista tuli siis! Se, ettei perässä pysytä, tarkoittaa samalla sitä, että eipähän lopu ideat kesken. Nytkin on kasapäin aiheita odottamassa kirjoittamista ja kuvien julkaisua; muun muassa HauHausin Ukkostuuli-yritykseltä saama vekkuli koira-aforismitaulu, talolla meitä aina uudestaan ilahduttava led-valaistus, Designtalon asentajaporukoiden reipas työote, tehdyt kiintokalustevalinnat, saunoville vesikoirille suunniteltu saunamme, yliopiston koirateknologia-aiheinen opiskelijaprojekti, jonka tuotos tulee HauHausiin messuille esille ja Petäjäveden artesaaniopiskelijoiden koirateemaiset käsityöt. Vaikka talo on perusraameiltaan nyt valmis, on siis vielä hurjan paljon kerrottavaa projektin tiimoilta – ja lisää tulee koko ajan!

Facebooktwittermail

Suremme – rakkaamme, HauHausinkin koiratähti on poissa

Meillä on takana musta viikko. Viime maanantaina jouduimme luopumaan kultapojastamme, suuresta persoonasta, yhteistä arkeamme neljä vuotta ja omaa arkeani 12 vuotta rytmittäneestä Joona-koirasta. Olemme poteneet suruamme poterossamme eikä Joonan lähdöstä tee mieli puhua vieläkään.

Tämä talon tarina ei voi kuitenkaan jatkua ilman, että menetys jollain lailla käsitellään. Toisaalta tällä viikolla on tuntunut, että koko talo on mielessämme menettänyt merkityksensä, kun Joona ei sinne enää mukanamme pääse. Jo kuukausia on jännitetty ja toivottu, että HauHaus-kodistamme tulee vielä myös yli kaksi vuotta sairastaneen Joonan koti, mutta toisin kävi.

Onneksi vesikoirakaksosemme Turca ja Carlos hulinoivat aivan niin kuin ennenkin ja saavat välillä väkisinkin suupielet  hymyyn. Nyt alkaa tuntua, että tästä selvitään, mutta kolaus on ollut kova ja toipumisaika tulee yhä olemaan raskas. Myös moni taloon liittyvä ratkaisu tulee kirpaisemaan vielä monta kertaa, koska Joona on ollut niin moneen päätökseen taloprojektissamme vaikuttamassa.
Joonaa on ikävä.

Facebooktwittermail

HauHausin koirapojan lehdistöpäivä

Olipa mukava lehdistön ennakkopäivä messualueella tänään! Oli kiva jutella toimittajien kanssa ja kertoa talomme koirateemasta. Erityisesti tästä kaikesta nautti kuitenkin Joona-herra, joka taisi saada aika monta piparia maisteltavakseen toimittajavierailta. Vanhana kujeilijana ei Joona voinut välttää myöskään koiruuksiin ryhtymistä, vaan yritti syödä myös Ainoakoti-sateenvarjon ja erään toimittajan esitteen. Joona lupautui esittämään pahoittelunsa, kun minä puolestani lupasin hänelle vielä yhden piparin palkkioksi hyväkäytöksisyydestä! 😉

Tulipa samalla koeajettua lietemme, kun keittelin koirapipareiden kyytipojaksi glögit tarjolle. Tehokkaasti hoiti induktioliesi hommansa. Koiraystävällinen valinta muuten tämäkin – surullisen monta tulipaloa nimittäin on syttynyt koirien kuroteltua liedelle ja saatua vahingossa kytkettyä levyn päälle. Induktiolieden kanssa se riski on minimoitu. Tämä ratkaisu kyllä hitusen kirpaisi lisäkustannusten muodossa, mutta turvallisuus ei taida olla oikea kohta säästää.

liesi

liesi

Oli hauska kuulla myös vierailijoiden kommentteja talon sisustusratkaisuista. Aika monta kertaa salama välähti muun muassa wc-seinämme suuntaan. Ei nämä metsätapetit taida siis vielä ihan out olla! Itse taas olen ollut erityisen ihastunut ylemmässä kuvassa Joonan ja takan taustalla pilkottavaan Vallilan ”lautasenätapettiimme”, vaikka oma äitini sen nähdessään kysyikin saimmeko me itse vaikuttaa tuon valintaan… Vastaus on siis kyllä – tämän halusimme!

wc:n koivutapetti

wc:n koivutapetti

Tänään kuulimme Ainoakodin edustajilta, että Ainoakoti HauHaus on saanut myös omat nettisivunsa Ainoakodin sivujen alle. Sopii käydä astumassa HauHausin ovesta sisään siis sitäkin kautta! Mitä useammin näen muuten tuon konkreettisen ovemme, sitä enemmän siitä tykkään. Mieluisaa siinä on muuten sekin, että Kaskipuu halusi sen taloomme passiivirakenteisena, ja sekös meille passaa.

ulko-ovi

ulko-ovi

Toimittajien lähdettyä bussikyydillä takaisin kohti Suomen eteläreunaa, ajattelin Joonan kanssa käydä kiertämässä Äijälänrantaa vielä kaksin, mutta sen suunnitelman tielle tuli pienen koiran rohkeuden loppuminen kesken. Nimittäin kun vastassa oli seuraavanlainen moottorihirviö, päätti Joona, että on syytä palata kiireesti takaisin kohti omaa taloa.

Ja niinpä palasimme turvallisesti Freesiatielle, jossa Joonan ruokavainu johdatti meidät lukemaan oheisen naapureidemme tervehdyksen. Kiitos talo Luck, tikkari maistui ja autokatoksen valu näytti hyvältä!

Talo Luck

Talo Luck

Facebooktwittermail

HauHaus-logo

Muutama hetki sitten päästiin liimaamaan HauHaus-logotarra työmaakylttiimme. Painotyöstä huolehti Seripiste, joka myös sponsoroi laminoidun HauHaus-tarran meille – kiitos!

Talomme lystikkään logon takana on graafinen suunnittelija Denisse Islas ja siitä suurkiitos hänelle!

logo työmaakyltissä

logo työmaakyltissä

Kiitos myös Joonalta (keskellä), Turcalta (oik.) ja Carlosilta (vas.), jotka tässä ihmettelevät kodinrakennuspuuhia vielä varsin kesäisissä tunnelmissa. . 🙂

koirat

koirat

Facebooktwittermail

Tervetuloa meille :)

Huomenna on median ennakkopäivä Jyväskylän asuntomessualueella ja paikalle odotetaan kuulemma noin 50 median edustajaa. HauHaus on tosiaan likipitäen valmis – enää pieniä fiksailuja vailla – joten kutsutaan huomista sitten vaikka lehdistön tupaantuliaisiksi. Ja pitäähän tupareissa tarjoiluja olla! Niinpä äsken paistoin satsin piparkakkuja, koirateemalla tietysti! Tervetuloa maistamaan!

Mutta jotain vieläkin parempaa on luvassa – nimittäin koiraherra Joona vastaanottaa rapsutuksia, HauHausissa tämäkin! 🙂

Joona

Joona

Hyvinkään asuntomessujen tapaan meiltä on pyydetty perheiden tarinoita. Seuraavassa meidän tarinastamme versio 1, joka tulee varmasti vielä päivittymään ensi kesää kohti mentäessä, mutta nyt tämä saa luvan kertoa tiivistetysti talostamme ja meistä talomme asukkaina:

HauHaus on koiraperheen koti. Taloon muutamme me: kolmikymppinen pariskunta ja kolme löytökoirataustaista rekkua: Espanjasta Suomeen muuttaneet rescue-vesikoirat Turca ja Carlos sekä suomalainen pystykorvavanhus Joona. Paitsi että talo on suunniteltu täysin koirien ehdoilla, on se rakennettu myös tavallisen ihmisen kukkarolle sopivin ratkaisuin. Koiraystävällinen ja koiranomistajaystävällinen talomme onkin ensisijaisesti koirien luksusta. Koirat on otettu talossa huomioon mm. talon pintamateriaaleissa, huonejärjestyksessä, sisustuksen väri- ja materiaalivalinnoissa, akustiikassa ja jopa saunan suunnittelussa – ovathan aurinkorannikkotaustaiset vesikoiramme innokkaita saunojia. Koirateema näkyy myös pihassa; koirille on oma kulkuväylä kurakelejä varten, suurin osa oleskelupihasta aidataan koirille sopivaksi alueeksi, pihalle tehdään koirakeidas istuskelukivineen ja koirien iloksi pihalle tulee myös jokunen agilityeste.

Facebooktwittermail