Kirjoittajan arkistot: Liisa

Terveisiä sisustusillasta, talomurheita ja taloiloja

Olipa kelpo sisustusilta Jyväskylän Iskulla tänään. Oli mukava päästä tutustumaan tämän syksyn valikoimaansa ja bongata muutamia pirteitä uutuuksia. Puhumattakaan siitä, että päästiin taas juttelemaan monien mukavien Äijälänrannan tulevien naapuriemme kanssa! Krookustielle on tulossa vanhan ajan talkoita järjestäneen perheen koti, muistaakseni Honkarakenteen toimittama talo. Rekoolikadun varteen taas tulee parikin Designtaloa – muun muassa jälleen niin mukavien naapureiden, lapsiperheen yksikerrosratkaisu. Ja hieno projekti, maltillisten neliöiden omakotitalot, on tekeillä Noppakodillakin Rekoolikadun keskitontille! Tämä onkin Jyväskylän asuntomessuilla hienoa; alueelle rakentuu monia hyvin erilaisia kohteita, jolloin ei myöskään keskinäistä kilpailua ole häiritsevässä määrin. Monessa talossa on selkeästi se oma juttunsa, jolla talot erottuvat, ja vaikka olemme liikkeellä erilaisilla taloprojekteilla, tulemme naapureina hyvin juttuun – tuleviin naapureihin tutustuminen jo projektin aikaisessa vaiheessa onkin ollut tämän hankkeen yksi rikkauksista.

Muutenhan meillä on blogissa ollut pitkän aikaa harmillisen hiljaista, vaikka talolla on tapahtunut hurjasti. Pikapuoliin kirjoittelemme kuulumisia myös konkreettisesta etenemisestä – tiedättekö nimittäin mitä: HauHaus on talona jo pian valmis! Siitä kuuluukin kiitos monille Designtalon mainioille rakentajille ja kumppaneille – reippaille sähkömiehille, työpäälliköllemme, joka on jämpti asiakaspalvelun mestari, mukavalle kiintokalusteasentajallemme ja monelle muulle, joiden työpanoksesta on syytä kertoa tarkemmin vielä lisää.

Blogihiljaisuus taas johtuu pitkälti siitä, että olemme eläneet myös hyvin raskaita aikoja messurakentamisen kanssa. Paitsi että maatöiden osalta on tuntunut välillä siltä, että olemme rämpineet – ei sora-, hiekka- tai multamaassa, vaan suossa, on myös Ainoakodin tai tarkemmin Rautakeskon kanssa ollut vaikeaa. Meitä on kohdeltu jokseenkin epäasiallisesti, pilkallisesti, alentavasti ja jopa uhkaillen, eikä asioita ole johdon tai markkinoinnin suunnalta ryhdytty korjaamaan saati edes pahoiteltu, vaikka olemme kokemuksistamme heille avoimesti kertoneetkin. K-raudan paikallinen talomyyjä sekä Designtalon työpäällikkö kyllä reilusti ottivat kokemuksemme huolekseen, mutta harmaita hiuksia ja kyyneileitä meille aiheuttanut heidän esimiehensä tai Ainoakodin vastuuhenkilö, jonka suunnalta olemme tätä epäasiallista kohtelua vastaanottaneet, ei ole käytöstään pahoitellut. Rautakeskon tai Ainoakodin osalta asiakaskokemuksemme ei siis viime aikoina ole ollut järin hyvä, vaikka Keskolla olemme törmänneet toki myös oikein mainioihin tekijöihin (kiitos mm. talomyyjä Toni jopa talkoohenkeen venymisestä). (Kuuleeko Kesko? Kerromme yhä mielellämme kokemuksistamme rakentavassa hengessä, jotta toiminta saadaan entistä asiakasystävällisemmäksi ja voisimme jatkossa kertoa enemmän mukavista kokemuksista Keskon kanssa toimimisessa.) Monet kyyneleet on siis viime aikoina vuodatettu. Mutta onneksi on myös mainioita ilon hetkiä, ja niistä pyrin kertomaan täällä jatkossa entistä enemmän!

Tänään siis kuitenkin oli Iskun sisustusillan aika. Sieltä nämä  seuraavat pari piristävää poimintaa: raikkaanväriset lattiatyynyt (jostain tämänkaltaisesta olen haaveillut Uuniseppien takkamme edustalle!). Päälliset tuntuivat olevan kestävää materiaalia ja pestävät, mikä onkin koirataloudessa ehdoton edellytys.  Lattiatyynyistä oli myös haaleampi värivaihtoehto, mutta tämä värikkäämpi on paitsi pirteämpi, ehdottomasti myös koiranomistajaystävällisempi antaessaan anteeksi enemmän kuratassujen jälkiä!

pirteät lattiatyynyt

pirteät lattiatyynyt

Juuri ennen kotiin lähtemistämme huomioni kiinnitti myös tämä tavallisesta poikkeava keittiö. Nykypäivän trendi on selkeästi valkoisten vetimettömien kaapinovien suosiminen keittiössä ja kun itse taas emme ole kokeneet tuota trendiä omaksemme, oli tämä hieman puun kuoreen viittaava, toisaalta vanhan, entisöidyn kalustuksen tunnelman tuoma keittiö, positiivinen näky.

keittiön kaapit

keittiön kaapit

No mutta – sentään jotain taloltammekin! Talo alkaa talona tosiaan olla jo valmis (eipä tule ainakaan messuille tyypillistä viime hetken kiirettä, vaikka onhan tämä aikataulu jo vähän liioitellun aikainen). Viimeisiä asioita tämän muuttovalmiin talon rakentamisprojektissa on Designtalon / Ainoakodin puolesta ulko-oven vaihtaminen lopulliseen oveen. Ja aijai minkälaiseen! Kaskipuu toimitti meille tämän kirkkaanpunaisen Ratia-oven. Väri on ehkä meidän tyyliimme nähden melkoisen, no, punainen, mutta tähän päädyimme, kun muistaakseni juttelimme mm. mainion sisustussuunnittelijamme kanssa, että punainen tuo rikkautta – ja sehän olisi taloprojektissa tarpeen, hah! 🙂 Kaskipuulla ymmärrettiin myös jo oven valitsemisen aikaan viime keväänä hienosti ajatuksemme koirateemasta, ja se onkin ovessa otettu huomioon lisäämällä oven molemmille puolille metallilevy liian innokkaasti ulos/ sisälle pyrkivien koirien raapimajälkiä estämään. Pieni, mutta koiratalossa varsin tärkeä asia tämäkin.

Kaskipuun ulko-ovi

Kaskipuun ulko-ovi

Facebooktwittermail

Raksastressin kourissa

Raksalla on tapahtunut huimaa vauhtia ja on ollut upeaa seurata talon rakentumista. Toisaalta olemme myös itse olleet tämän ”muuttovalmiin” talomme kanssa niin kiireisiä ja paineistettuja, että raksastressi on päässyt yllättämään ihan tosissaan. Yllättävän paljon ns. avaimet käteen -talopakettitoimituksessa jää asiakkaalle asioita hoidettavaksi; paitsi satunnaiset tavaroiden sisään kantamiset (takka, kiintokalusteet, katto- ja saunapaneelit, sisustustarvikkeet, kodinkoneet ja ns. viimeistelytuotteet), työmaan siivous ja rakennusjätteen pois vienti, maatyöt, pihatyöt ja talon ulkomaalaus, myös kaikenlaista pienempää, josta tavan ihmisellä ei usein ole minkäänlaista ennakkokäsitystä. Näistä esimerkkeinä vaikkapa tuulettuvan alapohjan tuuletuspaalujen, sokkelilevyjen ja -listojen asentaminen, pihapylväsvalaisinten sähkökaapeleiden, varoitusnauhojen ja valokuitukaapelin vetäminen, tuulettuvan alapohjan huoltoluukun ja kulkukäytävän teko/ hankinta, yläpohjan tarkastusluukun kulkusillan teettäminen ja niin edelleen, ja niin edelleen.

Onpa tullut monta kertaa mieleen, että olisipa muuttovalmiita taloja paitsi paperilla ja myyntipuheissa, myös ihan oikeasti.

Ehkä rasittavinta kuitenkin on ollut se, kuinka monen tällaisen yllättävän asian kohdalla olemme loppujen lopuksi olleet aika yksin. Käsittämättömän monta kertaa on tullut vastaan tilanteita, joissa tämä rakenteiltaan aika tavanomainen talo onkin tarjonnut sellaisia yllätyksiä myös alan ammattilaisille, että olemme joutuneet ironisesti kysymään onko tämä tosiaan maailman ensimmäinen talo, jossa tuulettuvan alapohjan kulkuluukku on sijoitettu terassin alle, johon tulee yläpohjan tarkastusluukku – ja muita yhtä tavanomaisia, mutta projektimme asiantuntijoille ja myyjille vieraita asioita.
Harmillista on myös se, että varsin usein ”kantapään kautta” -asioiden selviäminen on tarkoittanut meille ylimääräisiä kulueriä siitä huolimatta, että jo ennen hankkeeseen ryhtymistä pyrimme selvittämään talomyyjiltä ja muilta asiantuntijoilta mahdollisimman tarkkaan kaikki hankkeen kuluerät. No, oppia ikä kaikki. Kaikki on kuitenkin saatu lopulta aina selville ja hoidettua asianmukaisesti, vaikkakaan ei aina helpoimman kautta meitä työssä käyviä ja normiarjessakin varsin kiireisiä ”avaimet käteen” -rakentajia ajatellen.

Toinen harmituksen aihe on yhä rakentamisessa turhan usein vastaan tullut eri osapuolien tapa moittia muiden toimijoiden työtä – ja moittia sitä nimenomaan meille rakennuttajille, mutta ei suoraan niille tahoille, joita kritiikki oikeasti koskee. Tämä tapahtui jälleen kuluneella viikolla ja asian selvittämiseksi järjestettiinkin yhteispalaveri, jossa olimme paikalla me rakennuttajat, vastaava mestari ja sekä aiemman työvaiheen tehnyt urakoitsija että seuraavaa työvaihetta jatkavat tekijät. Meille soitettiin kesken päivän, että seuraavan työvaiheen tekijät eivät pääse aloittamaan sovitusti työtään, koska aiemman työvaiheen urakoitsijan työ ei vielä ole hyväksyttävällä tasolla. Kyseinen urakoitsija tuli reilusti myöhässä katselmukseen, jona aikana meille rakennuttajille listattiin työnsä puutteet aika raskainkin sanakääntein.
Maallikkoutemme vuoksi kuuntelimme kommentteja tuskastuneina, kun koimme, että meidän sijasta, tai ainakin lisäksemme, niitä pitäisi olla urakoitsijan kuulemassa. Lopulta urakoitsijan tullessa paikalle saatoimme huokaista, että nyt varmasti asiat saadaan järjestykseen, kun ammattilaiset voivat keskustella keskenään. Siinä vaiheessa puheen sävy kuitenkin muuttui eikä moitteiden kohteena olleelle urakoitsijalle itselleen enää esitetty vastaavaa kritiikkiä kuin meille oli työstään kerrottu. (Myöhempi lisäys: Tämä episodi ei siis koskenut Ainoakodin työtä – kuulemma riski väärintulkintaan on.) Harmitti. Kunpa sitä osattaisiin toimia avoimemmin ja toisten työtä kunnioittavammin, ja toisaalta vastuuttaa rakennusprojektien oikeita asiantuntijoita, vastaavia mestareita, työpäälliköitä, vaikka rakennusvalvontaa ja messuhankkeessa kaupungin puolesta mukana olevia konsultteja enemmän eivätkä rakennusprojekteissa ilmeisen vääjäämättä vastaan tulevat epäselvyydet kaatuisi rakennuttajien niskaan.

Eikä turhan helppoa ole ollut paitsi normaaliin rakentamiseen, myöskään erityisesti asuntomessuihin liittyvien asioiden kanssa. Messuhankkeeseen kuuluu monenlaista sopimista ja kun nämä sopimiset ovat monesti päällikkötason asioita joskus suurissakin organisaatioissa, on ihmisten tavoittaminen ja joskus jopa jo sovituista asioista kiinni pitäminen hämmästyttävän takkuista. Esimerkiksi jo talokaupan tekohetkellä luvatut hinnat eivät olekaan kaikilta osin pitäneet paikkansa eikä tällaisia asioita ole korjattu niistä huomauttamisen jälkeenkään. Toisaalta taas on myös aivan päinvastaisia ja ihaniakin kohtaamisia tullut vastaan – on aivan erinomaista asiakaspalvelua ja yhteispeliä. Viime aikoina on ilahduttanut tällä tavalla mm. hanavalmistaja Oras, Petra-keittöiden paikallinen kalustemyyjä, ja talomme teeman ympäriltä erityisesti Hau-Hau Champion ja Nutrolin.

Vaikka viime päivät ovat olleet tuskastuttavia, on hankkeessa ollut myös monen monta iloista hetkeä, kuten talon ulkovärin vaihtuminen ahkerien maalaustalkoolaisten avustuksella (superkiitos heille! Ja erityiskiitos Jyskän Varastomyymälälle hätäavusta maalaustarvikkeiden loputtua kesken),
sisäseinäpintojen maalauksen ja tapetoinnin valmistuminen ja ehkä silti kaikista upeimpana asiana: Jyväskylän aikuisopiston Petäjäveden yksikön lahjakkaiden käsi- ja taideteollisen alan opiskelijoiden lähteminen mukaan hankkeeseemme toteuttamaan koirateemaisia käsitöitä. Näiden teemojen osalta juttu jatkukoon seuraavalla kerralla. Jottei tästä postauksesta jäisi kovin negatiiviset fiilikset, tähän vielä pari kuvaa kesän hauskoista naapureistamme Äijälänrannasta!

Kesänaapurimme

Kesänaapurimme

Kaupungin kesätyöläinen aivan talomme nurkalla

Kaupungin kesätyöläinen aivan talomme nurkalla

Facebooktwittermail

Muutos Äijälänrannan maisemassa

Jyväskylän asuntomessualueen, Äijälänrannan, maisema on muuttunut hurjasti neljän kuukauden aikana! Kun talopakettimme saapui kesäkuun puolivälissä, sai se olla vielä ylhäisessä yksinäisyydessään, kuten yläpuolella olevasta kuvasta näkyy. Nyt kuvan alueelle on noussut jo ainakin 17 naapuritaloa.

Tässä kuva suurinpiirtein samalta kohdalta tänään:

Äijälänrantaa lokakuussa

Äijälänrantaa lokakuussa

Seuraava kuva on taas kesäkuulta, otettu rannan suunnasta kohti taloamme.

Rannan suunnasta kuvattuna

Rannan suunnasta kuvattuna

Sama alamaan kohta neljä kuukautta myöhemmin, kun naapuritontille on juuri saapunut talopaketti:

Äijälänrantaa lokakuussa

Äijälänrantaa lokakuussa

Äijälänrannan tämän hetken tilanteen näkee hyvin myös Keskisuomalaisen eilen julkaisemalta videolta. Kuultuaan talomme olevan messutaloista valmiusasteeltaan pisimmällä oli kuvaaja halunnut käydä talossamme myös sisällä ja niinpä videolla on vähän pidempi pätkä HauHausin näkymiä.

Jos alueen kehitys kiinnostaa, kannattaa myös tutkailla muiden Äijälänrantaan rakentuvien talojen blogeja, nettisivuja tai FB-sivuja:

Ai niin, toki saa tykätä myös HauHausin FB-sivusta! 🙂

Facebooktwittermail

Maalausreportaasi

Reippaiden talkoolaistemme avustuksella talo on syksyn mittaan vaihtanut väriä. Ihan kaikkea ei ehditty talosta vielä maalata ennen talvea, mutta keväällä on onneksi hyvin aikaa jatkaa. Vähän harmitti, että talon maalaus tuli lopulta niin kiireellä vastaan. Olin pitkin kesää kysellyt joko talon voisi maalata, mutta talofirman puolesta meitä kehotettiin aina odottamaan, että talo on ensin kokonaan valmis – eli jättämään maalaus kevääseen. Kun pihatöiden aloitus alkoi olla ajankohtainen, kuulimmekin toiveen, että talo on syytä maalata ennen pihan laittamista, jottei keväällä tarvitse paikata rakennustelineiden, tikkaiden yms. jälkiä nurmikolta. Ja niinpä meille kerrottiin eräänä syyskuisena keskiviikkona, että vähintään talon kaksi sivua on syytä maalata saman viikon loppuun mennessä…

Ja niinpä me maalasimme! Eikä siitä olisi tullut kyllä yhtään mitään ilman talkooapujamme. Kiitos Neea, Antti, Eila, Paula, Mika, Suvi, Susanna, Jukka, Katri ja Hannu! Kiitos myös tikkaiden lainasta Anne, Juha ja Hannu sekä Freesiatien mainiot naapurit!

Rakennusteline maalauksessa kyseenalaisena apuna

Rakennusteline maalauksessa kyseenalaisena apuna

Tämän rakennustelineen kanssa taiteilu oli muuten juuri niin vaarallista, miltä se tässä kuvassa näyttääkin. Vasta maalausviikonlopun jälkeen opimme, että hommaan olisi paras apu voinut olla sähkötoiminen henkilönostin. Eivät kuitenkaan Cramolla osanneet siitä vinkata. Cramo teki kyllä muutenkin pohjanoteerauksen palvelullaan. Telineen kasaamista ei ohjeistettu, palvelu oli sovinistista ja telineessäkin oli pari viallista osaa…

maalien sekoitus

maalien sekoitus

Maalien sävytys on aina yhtä kiehtovaa seurattavaa! Palokan K-raudasta haimme Cellon maalit. Koska Kesko on Ainoakodin myötä talomme näytteilleasettaja, pyrimme käyttämään Keskon omia tuotemerkkejä niin paljon kuin se on järkevästi mahdollista

Suojaukset

Suojaukset

Suojauksissa oli yllättävän kova työ – ja niissä olisimme voineet olla vielä paljon tarkempia. No, hienosäätöä tiedossa sitten keväällä.

Jatkovarren kanssa työskentelyä

Jatkovarren kanssa työskentelyä

Koska talon pääty ulottui jopa 5,5 metriin, oli jatkovarsi ehdoton apuväline. Tämän työvaiheen kanssa sitkutellessamme harmittelimme, ettemme ehtineet ajoissa reagoida saamaamme vinkkiin, että nämä (otsalaudat?) kannattaa maalata silloin, kun ne ovat vielä maan tasassa. Tätäkin hommaa jatketaan sitten keväällä tikkaiden turvin.

Iloiset maalarit

Iloiset maalarit

Välillä oli kivaakin! Kun yhtäaikaisen talkooväen määrä onnellisesti ylitti odotuksemme, oli lähdettävä hakemaan lisää pensseleitä ja purnukoita, joihin maalia jakaa. Tässä hätiin astui lähikauppa Jyskän varastomyymälä mm. tällaisilla iloisen värisillä ämpäreillään. 🙂

Koirat talkoissa

Koirat talkoissa

Työmotivaation yllä pitämisestä huolehtivat koiravieraat Pikkis ja Uula.

Tehosteiden maalaus

Tehosteiden maalaus

Kylläpä on talo komistunut! Tuona syyskuisena viikonloppuna päästiin tavoitteeseen eli saatiin tarpeellisilta osiltaan talon kaksi sivua maalatuksi – ja aika pitkälle myös kaksi muuta sivua. Niinpä kun innokkaita talkoolaisia oli vielä maanantaina valmiina työhön, jatkettiin talon etupuolen tehostevärin maalaamisella.

Maalauksen lopputulema syksyn osalta

Maalauksen lopputulema syksyn osalta

Tässä maalausurakan lopputulema syksyn ja takapihan osalta, nyt jo lokakuun puolella kuvattuna. Keväällä siis vielä edessä paikkailua, ikkunanpieliä, otsa- ja nurkkalautoja, pilarit, kaiteet ja sokkeli. Kiva kuitenkin nähdä nyt talo jo pääosin lopullisessa ulkoasussaan. Meidän talomme!

Facebooktwittermail

Yllätys postilaatikossa

Viikko sitten kävimme iltamyöhillä raivaamassa tilaa autokatokseen seuraavan päivän kalustetoimitusta varten ja pimeyttämme piristi Freesiatien postilaatikostamme löytynyt kirjekuori…

Kuten jo aiemmin olen lyhyesti maininnut, Jyväskylän aikuisopiston käsi- ja taideteollisuusalan opiskelijaryhmä Petäjävedeltä on lupautunut toteuttamaan taloomme muutamia koira-aiheisia tai koiraystävällisiä kädentöitä. Tulossa on muun muassa koirateemainen pihaportti, ruokien säilytysarkku ja kolmen koiran istuttava ikkunastatiirailupenkki. Ja tämähän on hienoa! Eräs porukasta taas innostui suunnittelemaan koiranmallisia köynnöskasvien telineitä pihamme istutuslaatikoihin – hauska idea! Samainen kädentaitaja, Sari Linna, yllättikin meidät jo nyt toimittamalla postilaatikkoon nämä auton sisäkumista tekemänsä koira-avaimenperät. Paitsi kierrätysavaimenperiä, Sari tekee myös muun muassa metallivateja.

Avaimenperät

Avaimenperät

Mallikoirapoikamme Joonakin tykkää!

Joona ja avaimenperät

Joona ja avaimenperät

Facebooktwittermail

Piha rakentuu

Lukuisista pihaamme koskeneista takapakeista huolimatta viherrakentajamme Vihertaikurit ovat ahkeroineet viime päivinä ja vihertyöt on tontillamme saatu tehtyä syksyn osalta loppuun. Halusimme välttää kalliin siirtonurmikon käytön ja niinpä päädyimme tekemään vihertyöt nurmialueen osalta jo nyt syksyllä. Myös taikinamarjaa oleva pensasaita, kirsikkapuu ja pihlaja ja muun muassa pari marjapensastamme istutettiin nyt jo. Aika onnettoman pieniähän nuo kaikki ovat – mutta eiköhän se kasvu tästä käynnisty.

Pihan laittamiseen osallistuimme itse muun muassa sokkelinvieruslautojen asentamisella. Ja olipa siinäkin hommaa näin ensikertalaisille, vaikka talkooapuakin (kiitos isä) saatiin!

Sokkelinvieruslaudat

Sokkelinvieruslaudat

Paitsi että pihatöiden aloittamista lykkäsi muutamilla päivillä raksastressiä kasvattaneet sähläykset maatöiden kanssa, niin toipa haastetta ensimmäiseen varsinaiseen pihatyöpäivään myös ensilumen sataminen. Maahan asti niistä hiutaleista ei vielä ollut jäämään, mutta hauska yhtälö pensaiden istuttaminen ja lumisade silti oli.

Lumisateessa pihatöitä

Lumisateessa pihatöitä

Pihatyövaiheeseenkin koirat osallistuivat innokkaasti. Ehkäpä koko projektissa tämä onkin heille se tärkein vaihe – onhan erityisesti piha suunniteltu koirien ehdoilla ja koirille viihtyisäksi.

Koirat pihatöissä

Koirat pihatöissä

Tässä raakakuva pihasuunnitelmastamme, jonka on työstänyt Kristina Jokio Rautakeskolta. Koirateema näkyy pihassa muun muassa siinä, että suurin osa oleskelupihastamme aidataan niin, että siellä voi turvallisesti viettää aikaa koirien kanssa. Lisäksi yhteen pihan kulmaukseen tulee erityinen koirien ”lepokeidas”, jonne sijoittuu pari tähystely- /kiipeilykiveä ja pissapaikka. Keskipihalle taas mallaillaan pari agilityestettä. Marjapensaat, viljelylaatikot ja pieni kasvimaa on rajattu koira-alueen ulkopuolelle.

pihasuunnitelma

pihasuunnitelma

Näin upeilla syyskeleillä on kelvannut nauttia paitsi oman pihan rakentumisesta, myös ruskan väreistä.

Kuorikate pihassa ja ruska taustalla

Kuorikate pihassa ja ruska taustalla

Komealta näytti Vihertaikureiden työn lopputulos tänään. Kunhan saamme vielä nurmikonreunukset asennettua loppuun ja liian korkealle jääneeltä kivituhka-alueelta jokusen kottikärryllisen maata siirrettyä etupihan puolelle, saa meidän puolestamme tulla pysyväkin lumi maahan.

Takapiha

Takapiha

Facebooktwittermail

Sanavaraston laajentumista ja kiintokalusteita

Tänään meille soitettiin ja kysyttiin mihin voi jättää talolle tulevan pingviinin. Mietin pitäisikö ohjeistaa suoraan Jyväsjärven rantaan, mutta pyysin kuitenkin jättämään autokatokseemme. Koirien kanssa jo innolla odotellaan, että päästään illalla katsomaan tulokasta.

😉
(Ilmeisesti kyseessä on kuitenkin vain erikoisesti nimetty ilmanvaihtolaite.)

Viime perjantaina talolle tulivat kiintokalusteet ja reippaan talkooporukan kanssa kannettiin kuorma sisälle reilussa puolessa tunnissa. Kiitokset jälleen Petra-keittiöiden kalustemyyjälle, joka kävi kuorman kuittaamassa vastaanotetuksi, kun ennalta ilmoitettu kuljetusaikataulu petti sen verran, ettemme päässeet töistämme paikalle.

Kiintokalusteet

Kiintokalusteet

Facebooktwittermail

HauHaus-poiminnat Habitaresta

hirsiportaat

hirsiportaat

Jos HauHausiin tulisi portaita, ne voisivat olla tällaiset. Metsähenkiset hirsiportaat (Grado) eivät tykkäisi huonoa muutamista koirankynnen jäljistä.

Upea printtisohva

Upea printtisohva

Upea luonnonläheinen printtisohva! (Scorpio) Eikä HauHausin karttatutkija-rakennuttajaa häirinnyt karttatyynykään.

Tipico

Tipico

Tipicon osasto oli aika hauska! Tuohon samalle seinällehän istuu hyvin HauHausin logokin. 🙂

Tipicon hylly

Tipicon hylly

HAUska hylly!

Kainuulaista kiveä

Kainuulaista kiveä

Kainuun osasto oli sykähdyttävä ja sieltä saimme myös hyviä vinkkejä koiriemme istuskelukivien hankintaan. HauHausiinhan tulee pihalle erityinen ”koirakulmaus” tai ”koirien lepokeidas”, jonne tulee myös pari tähystys-, istuskelu tai kiipeilykiveä koirakoplallemme.

Takkapuutelineet

Takkapuutelineet

Näitä takkapuutelineitä ihastelin Habitaressa jo vuosi sitten. Lehtorinne design studion ”Wood Rack” tarjoaa hauskan ja erilaisen tavan asetella polttopuut esille.

Neroko

Neroko

Nerokon osastolla täytyi ilman muuta pysähtyä. Oli mielenkiintoista kuulla millainen tuotekehitystarina on Nerokon HIDE pedin & rahin takana (musta peti kuvan taka-alalla). Tuotetta suunnitellessaan muotoilijat ovat muun muassa hakeneet hälinää vaimentavaa muotoa petiin.

akustiikkalevyt

akustiikkalevyt

Koiratalossa on tärkeää, ettei haukku tuplaannu tai triplaannu kaikuefektien myötä. Siksipä pysähdyin myös Innofusorin osastolla. Eikä akustiikkalevyjenkään tarvitse tänä päivänä olla enää tylsiä!

valaisimet

valaisimet

Talossamme tulee näkymään myös luonnon kunnioittaminen ja rakkaus metsään. Tätä teemaa Habitaressa tarjoilivat Visiopuun valaisimet.

Oras Optima

Oras Optima

Näillä näkymin taloomme tulevat Oraksen Optima-tuoteperheen hanat. Niistä kiinnostavin uutuus on tämä tekninen kosketusvapaa kaunokainen (Oras Optima 2727F).

Oras Optima

Oras Optima

Tällaiselle tekniikkaintoilijalle, kuin minä olen, on erityisen kiehtovaa nähdä digitaalinen lämpötilanäyttö hanassa. Hanassa on myös painonapista avattava ja automaattisesti tietyn ajan jälkeen sulkeutuva astianpesukoneen venttiili.

Think today

Think today

Think Todaylla on mukavan erilaisia tuotteita koirille – mm. kierrätysmateriaaleista valmistettuja kupinalusia ja matkasänkyjä. Katsotaanpa jos Think Today näkyisi ensi kesänä myös HauHausissamme!

Johtojemma

Johtojemma

Kun samaan taloon halutaan yhdistää koirat ja teknologia, tarvitaan fiksuja ratkaisuja kaapeleiden piilottamiseen, jotta johdot eivät a) päädy uteliaisiin koiransuihin, b) kompastuta nelijalkaisia vauhtihirmuja ja c) jottei villakoirien määrä johtojen ympärillä kasvata talon koiramäärää hallisemattomaksi. Näihin pulmiin apua voi tarjota Johtojemman tuotteet.Facebooktwittermail

Mikä on HauHaus?

HauHaus on

… talo Jyväskylän asuntomessuilla 2014
… koiraystävällinen talo
… koiranomistajaystävällinen talo

… viisihenkisen, 16-jalkaisen perheen koti
… Haus’ House
… HauHau House
… HauskaHaus
… Keskon Ainoakoti, talomalli Ainoa Ajatus 118

… 2,5 vuoden mittainen taloprojekti
… opettavainen, elämyksellinen ja toisinaan kovin raskas raksaprojekti

… ihmisen paras ystävä etusijalla toteutettava talo
… koiraharrastusta esittelevä koti
… koiran kestävää sisustusta esittelevä koti

… enemmän koiramaisen hauska kuin varakkaan hieno
… perustuloisen järkeviä budjettiratkaisuja, tavalliselle ihmiselle mahdollinen talo
… hauska, harmoninen ja avara pientalo

… koiran ja teknologian välistä eläinystävällistä vuorovaikutusta esittelevä talo
… mobiilia teknologiaa
… tieteen ja tutkimuksen puolesta liputtava kohde
… kotityöhuone kahdelle aikuiselle: moniammattilaiselle ja IT-alan tutkija-yrittäjälle

… tavoitteellisesti ekologinen talo
… luonnonläheiselle luovuudelle ja kädentaitajille sijaa antava talo

… koirien ehdoilla suunniteltu pihapiiri

… arvonanto Suomen 650 000 koiralle
… haukahdus maailman miljoonien hylättyjen ja kaltoin kohdeltujen koirien puolesta

… toivottavasti onnellinen kotimme useiksi vuosiksi eteenpäin

… hau (lisää 11,5-vuotias monirotuinen koiraherra Joona)
… hauhau (jatkaa Espanjassa koiratarhalle hylätty maahanmuuttajakoira Carlos)
… hauhauhau (muistuttaa 4,5-vuotias entinen Espanjan katukoira Turca)
… HauHaus!

Koirat rannalla

Koirat rannalla

HauHaus-tontin siivoamista lautatavarasta

HauHaus-tontin siivoamista lautatavarasta

Facebooktwittermail

Takan sisäänkanto ja sähkövetoja

Takan kantamista

Takan kantamista

Tänään oli talolla taas mielenkiintoinen päivä: takka saapui tontille ja sähköasentajat aloittivat oman urakkansa.

Olimme etukäteen vähän huolissamme siitä, kuinka takka saadaan kannettua sisälle. Perjantaina Kiitolinjan ajojärjestelijän soittaessa kuulimme nimittäin, että neljällä lavallisella takanpalasia on painoa yhteensä 2 000 kiloa ja muurarikin oli vihjannut, että yksi osa painaa 70 kiloa. Saimme kuitenkin avuksi luomukuntosaalitreeniä tekemään pari loistavaa apuria ja näiden riuskojen ystävien avulla koko urakka olikin ohi kolmessa vartissa!

Takan kantamista

Takan kantamista

Oli myös mielenkiintoista nähdä minkälaisista osasista tuleva takkamme koostuu. Valitsimme Uuniseppien mallistosta Riekko-takan harmaalla vaakaraidoitetulla pinnoitteella. Takan keskeisestä sijoittelusta johtuen takka päätettiin valita läpipesän takkasydämellä. Itse en ole koskaan asunut talossa, jossa olisi ollut takka, joten odotan suurella innolla takan rakentumista. Tältä Riekko-takkamalli näytti kesäkuussa, kun kävimme Uuniseppien myymälässä takkaa valitsemassa. Kuvan takka tosin toki vain yhteen suuntaan aukeavana. Jo huomisaamuna tulee takkamuurari hommiin, joten pian nähdään näyttääkö lopputulos samalta kuin myymäläkuvassa.

Riekko-takka Uunisepillä

Riekko-takka Uunisepillä

Viime perjantaina saatiin lopulta viilattua myös sähkösuunnitelmat kuntoon Designtalon sähkösuunnittelijan kanssa. Suunnitelmien työstämisessä olikin hommaa, kun alusta asti oli selvää, että talon kuuluva perussetti kaipaa muokkaamista. Onneksemme Airam osoitti messuhenkistä kiinnostusta lähteä mukaan talon valaistusta toteuttamaan ja näin ollen meille tuleekin melko kokonaisvaltainen valaistuspaketti Airamilta. Sähkömiehet tosin tuumasivat, että aika paljonhan tuon suunnitelman toteuttamisessa on hommaa – mikä kommentti voisi antaa vihiä siitä, että valaistuksesta tullee näyttävä. Katsotaan, katsotaan.

Sähkövetoja

Sähkövetoja

Toinen sähkömiehiä työllistävä poikkeavuus on taloon toteutettava Enston hälytys-/älykotijärjestelmä. Vaikka meillä onkin kolme elävää murtohälytintä emmekä siis pääsääntöisesti murtohälytinjärjestelmää tarvitse, on oma puolisalainen haaveeni ollut saada vuorovaikutteista tekniikkaa, digitaalinäyttöjä ja säätöpaneeleita taloon. Enston järjestelmä toki tarjoaakin siis myös paljon muuta kuin pelkän murtohälyttimen. Pitkään ehti näyttää siltä, että näiden älykotijärjestelmien hinnat olisivat meidän budjettirakentamisemme ulottumattomissa, mutta saatiin tästäkin lopulta jossain määrin toteuttamiskelpoinen diili aikaan. Osa Enston järjestelmän toiminnoista on onneksi sellaisia, että niiden voi ajatella maksavan investointikustannusta takaisin pienempien sähkö-, vesi- ja lämmityskustannusten kautta. Järjestelmän yhdeksi pointiksi nimittäin näen energiansäästöön kannustamisen.

Sähkövetoja

Sähkövetoja

Facebooktwittermail