Monthly Archives: lokakuu 2013

Raksastressin kourissa

Raksalla on tapahtunut huimaa vauhtia ja on ollut upeaa seurata talon rakentumista. Toisaalta olemme myös itse olleet tämän “muuttovalmiin” talomme kanssa niin kiireisiä ja paineistettuja, että raksastressi on päässyt yllättämään ihan tosissaan. Yllättävän paljon ns. avaimet käteen -talopakettitoimituksessa jää asiakkaalle asioita hoidettavaksi; paitsi satunnaiset tavaroiden sisään kantamiset (takka, kiintokalusteet, katto- ja saunapaneelit, sisustustarvikkeet, kodinkoneet ja ns. viimeistelytuotteet), työmaan siivous ja rakennusjätteen pois vienti, maatyöt, pihatyöt ja talon ulkomaalaus, myös kaikenlaista pienempää, josta tavan ihmisellä ei usein ole minkäänlaista ennakkokäsitystä. Näistä esimerkkeinä vaikkapa tuulettuvan alapohjan tuuletuspaalujen, sokkelilevyjen ja -listojen asentaminen, pihapylväsvalaisinten sähkökaapeleiden, varoitusnauhojen ja valokuitukaapelin vetäminen, tuulettuvan alapohjan huoltoluukun ja kulkukäytävän teko/ hankinta, yläpohjan tarkastusluukun kulkusillan teettäminen ja niin edelleen, ja niin edelleen.

Onpa tullut monta kertaa mieleen, että olisipa muuttovalmiita taloja paitsi paperilla ja myyntipuheissa, myös ihan oikeasti.

Ehkä rasittavinta kuitenkin on ollut se, kuinka monen tällaisen yllättävän asian kohdalla olemme loppujen lopuksi olleet aika yksin. Käsittämättömän monta kertaa on tullut vastaan tilanteita, joissa tämä rakenteiltaan aika tavanomainen talo onkin tarjonnut sellaisia yllätyksiä myös alan ammattilaisille, että olemme joutuneet ironisesti kysymään onko tämä tosiaan maailman ensimmäinen talo, jossa tuulettuvan alapohjan kulkuluukku on sijoitettu terassin alle, johon tulee yläpohjan tarkastusluukku – ja muita yhtä tavanomaisia, mutta projektimme asiantuntijoille ja myyjille vieraita asioita.
Harmillista on myös se, että varsin usein “kantapään kautta” -asioiden selviäminen on tarkoittanut meille ylimääräisiä kulueriä siitä huolimatta, että jo ennen hankkeeseen ryhtymistä pyrimme selvittämään talomyyjiltä ja muilta asiantuntijoilta mahdollisimman tarkkaan kaikki hankkeen kuluerät. No, oppia ikä kaikki. Kaikki on kuitenkin saatu lopulta aina selville ja hoidettua asianmukaisesti, vaikkakaan ei aina helpoimman kautta meitä työssä käyviä ja normiarjessakin varsin kiireisiä “avaimet käteen” -rakentajia ajatellen.

Toinen harmituksen aihe on yhä rakentamisessa turhan usein vastaan tullut eri osapuolien tapa moittia muiden toimijoiden työtä – ja moittia sitä nimenomaan meille rakennuttajille, mutta ei suoraan niille tahoille, joita kritiikki oikeasti koskee. Tämä tapahtui jälleen kuluneella viikolla ja asian selvittämiseksi järjestettiinkin yhteispalaveri, jossa olimme paikalla me rakennuttajat, vastaava mestari ja sekä aiemman työvaiheen tehnyt urakoitsija että seuraavaa työvaihetta jatkavat tekijät. Meille soitettiin kesken päivän, että seuraavan työvaiheen tekijät eivät pääse aloittamaan sovitusti työtään, koska aiemman työvaiheen urakoitsijan työ ei vielä ole hyväksyttävällä tasolla. Kyseinen urakoitsija tuli reilusti myöhässä katselmukseen, jona aikana meille rakennuttajille listattiin työnsä puutteet aika raskainkin sanakääntein.
Maallikkoutemme vuoksi kuuntelimme kommentteja tuskastuneina, kun koimme, että meidän sijasta, tai ainakin lisäksemme, niitä pitäisi olla urakoitsijan kuulemassa. Lopulta urakoitsijan tullessa paikalle saatoimme huokaista, että nyt varmasti asiat saadaan järjestykseen, kun ammattilaiset voivat keskustella keskenään. Siinä vaiheessa puheen sävy kuitenkin muuttui eikä moitteiden kohteena olleelle urakoitsijalle itselleen enää esitetty vastaavaa kritiikkiä kuin meille oli työstään kerrottu. (Myöhempi lisäys: Tämä episodi ei siis koskenut Ainoakodin työtä – kuulemma riski väärintulkintaan on.) Harmitti. Kunpa sitä osattaisiin toimia avoimemmin ja toisten työtä kunnioittavammin, ja toisaalta vastuuttaa rakennusprojektien oikeita asiantuntijoita, vastaavia mestareita, työpäälliköitä, vaikka rakennusvalvontaa ja messuhankkeessa kaupungin puolesta mukana olevia konsultteja enemmän eivätkä rakennusprojekteissa ilmeisen vääjäämättä vastaan tulevat epäselvyydet kaatuisi rakennuttajien niskaan.

Eikä turhan helppoa ole ollut paitsi normaaliin rakentamiseen, myöskään erityisesti asuntomessuihin liittyvien asioiden kanssa. Messuhankkeeseen kuuluu monenlaista sopimista ja kun nämä sopimiset ovat monesti päällikkötason asioita joskus suurissakin organisaatioissa, on ihmisten tavoittaminen ja joskus jopa jo sovituista asioista kiinni pitäminen hämmästyttävän takkuista. Esimerkiksi jo talokaupan tekohetkellä luvatut hinnat eivät olekaan kaikilta osin pitäneet paikkansa eikä tällaisia asioita ole korjattu niistä huomauttamisen jälkeenkään. Toisaalta taas on myös aivan päinvastaisia ja ihaniakin kohtaamisia tullut vastaan – on aivan erinomaista asiakaspalvelua ja yhteispeliä. Viime aikoina on ilahduttanut tällä tavalla mm. hanavalmistaja Oras, Petra-keittöiden paikallinen kalustemyyjä, ja talomme teeman ympäriltä erityisesti Hau-Hau Champion ja Nutrolin.

Vaikka viime päivät ovat olleet tuskastuttavia, on hankkeessa ollut myös monen monta iloista hetkeä, kuten talon ulkovärin vaihtuminen ahkerien maalaustalkoolaisten avustuksella (superkiitos heille! Ja erityiskiitos Jyskän Varastomyymälälle hätäavusta maalaustarvikkeiden loputtua kesken),
sisäseinäpintojen maalauksen ja tapetoinnin valmistuminen ja ehkä silti kaikista upeimpana asiana: Jyväskylän aikuisopiston Petäjäveden yksikön lahjakkaiden käsi- ja taideteollisen alan opiskelijoiden lähteminen mukaan hankkeeseemme toteuttamaan koirateemaisia käsitöitä. Näiden teemojen osalta juttu jatkukoon seuraavalla kerralla. Jottei tästä postauksesta jäisi kovin negatiiviset fiilikset, tähän vielä pari kuvaa kesän hauskoista naapureistamme Äijälänrannasta!

Kesänaapurimme

Kesänaapurimme

Kaupungin kesätyöläinen aivan talomme nurkalla

Kaupungin kesätyöläinen aivan talomme nurkalla

Facebooktwittermail

Muutos Äijälänrannan maisemassa

Jyväskylän asuntomessualueen, Äijälänrannan, maisema on muuttunut hurjasti neljän kuukauden aikana! Kun talopakettimme saapui kesäkuun puolivälissä, sai se olla vielä ylhäisessä yksinäisyydessään, kuten yläpuolella olevasta kuvasta näkyy. Nyt kuvan alueelle on noussut jo ainakin 17 naapuritaloa.

Tässä kuva suurinpiirtein samalta kohdalta tänään:

Äijälänrantaa lokakuussa

Äijälänrantaa lokakuussa

Seuraava kuva on taas kesäkuulta, otettu rannan suunnasta kohti taloamme.

Rannan suunnasta kuvattuna

Rannan suunnasta kuvattuna

Sama alamaan kohta neljä kuukautta myöhemmin, kun naapuritontille on juuri saapunut talopaketti:

Äijälänrantaa lokakuussa

Äijälänrantaa lokakuussa

Äijälänrannan tämän hetken tilanteen näkee hyvin myös Keskisuomalaisen eilen julkaisemalta videolta. Kuultuaan talomme olevan messutaloista valmiusasteeltaan pisimmällä oli kuvaaja halunnut käydä talossamme myös sisällä ja niinpä videolla on vähän pidempi pätkä HauHausin näkymiä.

Jos alueen kehitys kiinnostaa, kannattaa myös tutkailla muiden Äijälänrantaan rakentuvien talojen blogeja, nettisivuja tai FB-sivuja:

Ai niin, toki saa tykätä myös HauHausin FB-sivusta! 🙂

Facebooktwittermail

Maalausreportaasi

Reippaiden talkoolaistemme avustuksella talo on syksyn mittaan vaihtanut väriä. Ihan kaikkea ei ehditty talosta vielä maalata ennen talvea, mutta keväällä on onneksi hyvin aikaa jatkaa. Vähän harmitti, että talon maalaus tuli lopulta niin kiireellä vastaan. Olin pitkin kesää kysellyt joko talon voisi maalata, mutta talofirman puolesta meitä kehotettiin aina odottamaan, että talo on ensin kokonaan valmis – eli jättämään maalaus kevääseen. Kun pihatöiden aloitus alkoi olla ajankohtainen, kuulimmekin toiveen, että talo on syytä maalata ennen pihan laittamista, jottei keväällä tarvitse paikata rakennustelineiden, tikkaiden yms. jälkiä nurmikolta. Ja niinpä meille kerrottiin eräänä syyskuisena keskiviikkona, että vähintään talon kaksi sivua on syytä maalata saman viikon loppuun mennessä…

Ja niinpä me maalasimme! Eikä siitä olisi tullut kyllä yhtään mitään ilman talkooapujamme. Kiitos Neea, Antti, Eila, Paula, Mika, Suvi, Susanna, Jukka, Katri ja Hannu! Kiitos myös tikkaiden lainasta Anne, Juha ja Hannu sekä Freesiatien mainiot naapurit!

Rakennusteline maalauksessa kyseenalaisena apuna

Rakennusteline maalauksessa kyseenalaisena apuna

Tämän rakennustelineen kanssa taiteilu oli muuten juuri niin vaarallista, miltä se tässä kuvassa näyttääkin. Vasta maalausviikonlopun jälkeen opimme, että hommaan olisi paras apu voinut olla sähkötoiminen henkilönostin. Eivät kuitenkaan Cramolla osanneet siitä vinkata. Cramo teki kyllä muutenkin pohjanoteerauksen palvelullaan. Telineen kasaamista ei ohjeistettu, palvelu oli sovinistista ja telineessäkin oli pari viallista osaa…

maalien sekoitus

maalien sekoitus

Maalien sävytys on aina yhtä kiehtovaa seurattavaa! Palokan K-raudasta haimme Cellon maalit. Koska Kesko on Ainoakodin myötä talomme näytteilleasettaja, pyrimme käyttämään Keskon omia tuotemerkkejä niin paljon kuin se on järkevästi mahdollista

Suojaukset

Suojaukset

Suojauksissa oli yllättävän kova työ – ja niissä olisimme voineet olla vielä paljon tarkempia. No, hienosäätöä tiedossa sitten keväällä.

Jatkovarren kanssa työskentelyä

Jatkovarren kanssa työskentelyä

Koska talon pääty ulottui jopa 5,5 metriin, oli jatkovarsi ehdoton apuväline. Tämän työvaiheen kanssa sitkutellessamme harmittelimme, ettemme ehtineet ajoissa reagoida saamaamme vinkkiin, että nämä (otsalaudat?) kannattaa maalata silloin, kun ne ovat vielä maan tasassa. Tätäkin hommaa jatketaan sitten keväällä tikkaiden turvin.

Iloiset maalarit

Iloiset maalarit

Välillä oli kivaakin! Kun yhtäaikaisen talkooväen määrä onnellisesti ylitti odotuksemme, oli lähdettävä hakemaan lisää pensseleitä ja purnukoita, joihin maalia jakaa. Tässä hätiin astui lähikauppa Jyskän varastomyymälä mm. tällaisilla iloisen värisillä ämpäreillään. 🙂

Koirat talkoissa

Koirat talkoissa

Työmotivaation yllä pitämisestä huolehtivat koiravieraat Pikkis ja Uula.

Tehosteiden maalaus

Tehosteiden maalaus

Kylläpä on talo komistunut! Tuona syyskuisena viikonloppuna päästiin tavoitteeseen eli saatiin tarpeellisilta osiltaan talon kaksi sivua maalatuksi – ja aika pitkälle myös kaksi muuta sivua. Niinpä kun innokkaita talkoolaisia oli vielä maanantaina valmiina työhön, jatkettiin talon etupuolen tehostevärin maalaamisella.

Maalauksen lopputulema syksyn osalta

Maalauksen lopputulema syksyn osalta

Tässä maalausurakan lopputulema syksyn ja takapihan osalta, nyt jo lokakuun puolella kuvattuna. Keväällä siis vielä edessä paikkailua, ikkunanpieliä, otsa- ja nurkkalautoja, pilarit, kaiteet ja sokkeli. Kiva kuitenkin nähdä nyt talo jo pääosin lopullisessa ulkoasussaan. Meidän talomme!

Facebooktwittermail

Yllätys postilaatikossa

Viikko sitten kävimme iltamyöhillä raivaamassa tilaa autokatokseen seuraavan päivän kalustetoimitusta varten ja pimeyttämme piristi Freesiatien postilaatikostamme löytynyt kirjekuori…

Kuten jo aiemmin olen lyhyesti maininnut, Jyväskylän aikuisopiston käsi- ja taideteollisuusalan opiskelijaryhmä Petäjävedeltä on lupautunut toteuttamaan taloomme muutamia koira-aiheisia tai koiraystävällisiä kädentöitä. Tulossa on muun muassa koirateemainen pihaportti, ruokien säilytysarkku ja kolmen koiran istuttava ikkunastatiirailupenkki. Ja tämähän on hienoa! Eräs porukasta taas innostui suunnittelemaan koiranmallisia köynnöskasvien telineitä pihamme istutuslaatikoihin – hauska idea! Samainen kädentaitaja, Sari Linna, yllättikin meidät jo nyt toimittamalla postilaatikkoon nämä auton sisäkumista tekemänsä koira-avaimenperät. Paitsi kierrätysavaimenperiä, Sari tekee myös muun muassa metallivateja.

Avaimenperät

Avaimenperät

Mallikoirapoikamme Joonakin tykkää!

Joona ja avaimenperät

Joona ja avaimenperät

Facebooktwittermail

Piha rakentuu

Lukuisista pihaamme koskeneista takapakeista huolimatta viherrakentajamme Vihertaikurit ovat ahkeroineet viime päivinä ja vihertyöt on tontillamme saatu tehtyä syksyn osalta loppuun. Halusimme välttää kalliin siirtonurmikon käytön ja niinpä päädyimme tekemään vihertyöt nurmialueen osalta jo nyt syksyllä. Myös taikinamarjaa oleva pensasaita, kirsikkapuu ja pihlaja ja muun muassa pari marjapensastamme istutettiin nyt jo. Aika onnettoman pieniähän nuo kaikki ovat – mutta eiköhän se kasvu tästä käynnisty.

Pihan laittamiseen osallistuimme itse muun muassa sokkelinvieruslautojen asentamisella. Ja olipa siinäkin hommaa näin ensikertalaisille, vaikka talkooapuakin (kiitos isä) saatiin!

Sokkelinvieruslaudat

Sokkelinvieruslaudat

Paitsi että pihatöiden aloittamista lykkäsi muutamilla päivillä raksastressiä kasvattaneet sähläykset maatöiden kanssa, niin toipa haastetta ensimmäiseen varsinaiseen pihatyöpäivään myös ensilumen sataminen. Maahan asti niistä hiutaleista ei vielä ollut jäämään, mutta hauska yhtälö pensaiden istuttaminen ja lumisade silti oli.

Lumisateessa pihatöitä

Lumisateessa pihatöitä

Pihatyövaiheeseenkin koirat osallistuivat innokkaasti. Ehkäpä koko projektissa tämä onkin heille se tärkein vaihe – onhan erityisesti piha suunniteltu koirien ehdoilla ja koirille viihtyisäksi.

Koirat pihatöissä

Koirat pihatöissä

Tässä raakakuva pihasuunnitelmastamme, jonka on työstänyt Kristina Jokio Rautakeskolta. Koirateema näkyy pihassa muun muassa siinä, että suurin osa oleskelupihastamme aidataan niin, että siellä voi turvallisesti viettää aikaa koirien kanssa. Lisäksi yhteen pihan kulmaukseen tulee erityinen koirien “lepokeidas”, jonne sijoittuu pari tähystely- /kiipeilykiveä ja pissapaikka. Keskipihalle taas mallaillaan pari agilityestettä. Marjapensaat, viljelylaatikot ja pieni kasvimaa on rajattu koira-alueen ulkopuolelle.

pihasuunnitelma

pihasuunnitelma

Näin upeilla syyskeleillä on kelvannut nauttia paitsi oman pihan rakentumisesta, myös ruskan väreistä.

Kuorikate pihassa ja ruska taustalla

Kuorikate pihassa ja ruska taustalla

Komealta näytti Vihertaikureiden työn lopputulos tänään. Kunhan saamme vielä nurmikonreunukset asennettua loppuun ja liian korkealle jääneeltä kivituhka-alueelta jokusen kottikärryllisen maata siirrettyä etupihan puolelle, saa meidän puolestamme tulla pysyväkin lumi maahan.

Takapiha

Takapiha

Facebooktwittermail

Sanavaraston laajentumista ja kiintokalusteita

Tänään meille soitettiin ja kysyttiin mihin voi jättää talolle tulevan pingviinin. Mietin pitäisikö ohjeistaa suoraan Jyväsjärven rantaan, mutta pyysin kuitenkin jättämään autokatokseemme. Koirien kanssa jo innolla odotellaan, että päästään illalla katsomaan tulokasta.

😉
(Ilmeisesti kyseessä on kuitenkin vain erikoisesti nimetty ilmanvaihtolaite.)

Viime perjantaina talolle tulivat kiintokalusteet ja reippaan talkooporukan kanssa kannettiin kuorma sisälle reilussa puolessa tunnissa. Kiitokset jälleen Petra-keittiöiden kalustemyyjälle, joka kävi kuorman kuittaamassa vastaanotetuksi, kun ennalta ilmoitettu kuljetusaikataulu petti sen verran, ettemme päässeet töistämme paikalle.

Kiintokalusteet

Kiintokalusteet

Facebooktwittermail