Category Archives: tietojärjestelmät

Verkosta apu terveydenhuoltoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 18.2.2018


Terveydenhuollon palveluita kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti niin maakuntien kuin kuntienkin tasoilla.

Jyväskylän valinnanvapauskokeilu antaa osaltaan tärkeää tietoa tätä palvelukehitystä silmällä pitäen.

Valinnanvapauskokeilusta saatavia kokemuksia onkin syytä seurata tarkasti. Kokeilun yksityisistä palveluntarjoajista on hyvä ottaa soveltuvin osin vertailukohtaa myös julkisen puolen palveluntuotantoon.

On asioita, jotka julkisella toimivat paremmin, ja on asioita, joissa yksityinen palveluntarjoaja on ottanut käyttöön toimintatavat, joita olisi hyvä harkita julkisellakin puolella.

On tärkeää, että julkinen terveydenhuoltomme säilyy laadukkaana, että sen tavoitettavuutta voidaan parantaa ja työntekijöiden kuormittuneisuutta vähentää.

Moni yksityinen sote-palveluiden tuottaja on ottanut käyttöön verkkovälitteiset vastaanotot.

Valinnanvapauskokeilussa mukana oleva Medics24 perustaa toimintansa huomattavassa määrin verkkoon tarjoten videoyhteydellä niin lääkäri- kuin hoitajavastaanototkin.

Lisäksi esimerkiksi Terveystalo tarjoaa chat-yhteyttä lääkäreihin, ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on jo pitkään hyödyntänyt videoyhteyksiä kontaktissa muun muassa ihotautilääkäreihin ja psykologeihin kertoen pyrkimyksikseen ajan ja rahan säästämisen.

Jyväskylän terveysasemilla verkkovälitteinen vastaanotto olisi hyödyksi esimerkiksi tilanteissa, joissa työssäkäyvä vanhempi joutuu jäämään hoitamaan sairasta lasta kotiin ja tarvitsee tästä todistuksen työnantajalle.

Tällä hetkellä tämän hoitolomatodistuksen saamista varten lapsi täytyy viedä terveysasemalle myös tavallisen kotona hoidettavan flunssan tai vatsataudin kohdalla jo heti taudin alkaessa, vaikka pelkkä lepo olisi näissä tilanteissa useimmiten parasta hoitoa.

Tällöin kuormittuvat niin lapsi, vanhempi kuin terveydenhuoltokin, ja epidemioiden leviämisriski kasvaa.

Jotta näitä tilanteita voitaisiin sujuvoittaa, jätimme kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa esitimme, että Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuudet verkkovälitteisen vastaanottotoiminnan aloittamisesta ja pyrkii aloittamaan asiasta kokeilujakson.

Liisa Kuparinen (vihr.)
Antti Törmälä (vihr.)
Arto Lampila (pir.)
kaupunginvaltuutetut
Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail

Sujuvampia käytäntöjä julkiseen terveydenhoitoon verkkovälitteistä vastaanottoa hyödyntäen

Valtuustoaloite Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 12.2.2018


Moni terveydenhuollon toimija on ottanut käyttöön verkkovälitteisen vastaanoton vaihtoehdoksi sille, että palveluiden tarvitsija matkustaa lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Jyväskylän valinnanvapauskokeilussa mukana oleva Medics24-palveluntarjoaja perustaa toimintansa pitkälti verkkovälitteisyyteen tarjoten asiakkaille video- ja chat-yhteydellä lääkäri- ja hoitajakontaktin. Myös Terveystalolla on laajasti käytössä chat-palvelut kontaktina lääkäreihin, samoin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tarjoaa videovälitteistä yhteyttä. Verkkovälitteiset vastaanotot ovat käytössä niin hoidontarpeen arvioinnissa ja lääketieteellisessä neuvonnassa kuin myös tilanteissa, joissa tarvitaan lääkereseptejä tai todistusta sairaudesta. Lääkereseptit toimitetaan e-resepteinä ja todistukset sairastamisesta voidaan toimittaa Omakantaan. Rohkaisevia kokemuksia verkkovälitteisestä toimintatavasta on jo laajasti.

Usein lääkärin tai hoitajan vastaanotolle hakeudutaan nimenomaan todistuksen, ei hoidonarvioinnin tai -tarpeen takia. Esimerkiksi lapsen potiessa kuumetta tai flunssaa, harvoin taudin alkupäivinä on tarpeen lääkärin arvio, useimmiten muutaman päivän lepo kotona ja poissaolo koulusta tai päivähoidosta riittää. Tällöin, jos vanhemman työnantaja vaatii hoitotodistuksen jo lapsen ensimmäisestä sairastamispäivästä, hakeudutaan terveyskeskukseen nimenomaan hoitolomatodistuksen, ei hoidon takia. Todistuksen hankkiminen terveyskeskuskäynnillä voi olla hankalaa, ja se kuormittaa turhaan sairasta lasta ja perhettä sekä myös julkista terveydenhoitojärjestelmää. Lisäksi se lisää riskiä tautien leviämisestä ja peruslevolla paranevien pienten tautien pitkittymisestä ja siten myös mahdollisesti pitkittää vanhemman töistäpoissaoloaikaa.

Esitämme, että Jyväskylän kaupungin tulisi selvittää perusterveydenhoitopalveluiden osalta verkkovälitteisten vastaanottopalveluiden tarjoamista. Verkkovälitteisen vastaanoton tarjoaminen sujuvoittaisi kuntalaisten terveydenhuollollista neuvontaa, parantaisi kotona sairastettavien perustautien hoitamista ja helpottaisi sairaus- ja hoitolomatodistusten yms. saamista sekä tasapuolistaisi kuntalaisten mahdollisuutta päästä kiinni terveydenhuollon peruspalveluihin mahdollisista kulku- tai liikenneyhteysongelmista riippumatta. Verkkopalveluilla ei ole tarkoitus korvata perinteisiä vastaanottokäyntejä tai tutkimustoimenpiteitä silloin, kun ne ovat tarpeen. Verkkovälitteisen vastaanoton tarjoaminen voi vähentää tarpeettomia vastaanottokäyntejä ja vapauttaa tältä osin terveydenhuollon kuormittuneita resursseja muuhun jonossa olevaan työhön, vähentää tautien leviämistä, tasa-arvoistaa vanhempien tilanteita työpaikkojen erilaisista käytännöistä riippumatta sekä säästää kuntalaisia turhilta terveyskeskuskäynneiltä.

Me allekirjoittajat esitämme, että kaupunki selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön verkkovälitteisen vastaanottotoiminnan ja mikäli mahdollista, aloittaa asiasta kokeilujakson.

Jyväskylässä 12.2.2018

Liisa Kuparinen, Arto Lampila, Antti Törmälä
ja muut allekirjoittajat: vihreiden valtuustoryhmä ja useat muut valtuutetut

Facebooktwittergoogle_plusmail

Parempia tietojärjestelmiä myös kotihoitoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 5.2.2018


Jyväskylän vanhuspalveluiden kotihoidon tilanne on herättänyt huolta Keskisuomalaisen palstoilla ja saanut myös meidät luottamushenkilöt eri ryhmistä selvittämään ongelmakohtia. Voidaan todeta, että kotihoidon työntekijöiden kirjoitus oli paikallaan; jos muut keinot ongelman esille tuomiseksi eivät tuota tulosta, on syytä kirjoittaa asiat julki.

Ongelmat kotihoidossa kuuluvat olevan moninaiset, lähtien riittämättömästä resursoinnista, ja siksi tarvitaan myös monipuolista palettia ongelmien ratkaisemiseksi.

Yhdeksi ongelmien syyksi on nimetty reilu vuosi sitten käyttöön otettu toiminnanohjausjärjestelmä. Järjestelmän käyttäjät, kotihoidon työntekijät, totesivat järjestelmän tehneen työstä kaoottista, kun asiakasmäärä on kasvanut ja järjestelmä ei ole kyennyt ohjaamaan työn suunnittelua tarkoituksenmukaisella tavalla (KSML 24.1.). Kotihoitajille on kertynyt järjestelmän osoittamana kohtuuton määrä asiakaskäyntejä, jolloin asiakkaat kärsivät hoidon laadussa ja työntekijät omassa jaksamisessaan.

On turhauttavaa, kun tietojärjestelmä toimii päinvastoin kuin sen tarkoitus on; työn tukemisen ja tehostamisen sijaan hankaloittaa tehtävien suorittamista. Nyt näyttää siltä, että määritettäessä vaatimuksia toiminnanohjausjärjestelmälle ei ole osattu ottaa käyttäjien tarpeita riittävällä tasolla huomioon. Voi myös olla, että järjestelmää ei ole kyetty kehitystyön aikana mukauttamaan todellisiin käyttötilanteisiin tai esimerkiksi sen testaaminen loppukäyttäjien kanssa on jäänyt vajaaksi.

Hyvä uutinen on se, että tietojärjestelmien ongelmat ovat korjattavissa. Nyt kun tiedetään järjestelmän huonosta käyttäjäkokemuksesta ja sen vakavista seurauksista, on syytä selvittää käyttäjien kanssa tarkemmin, kuinka järjestelmää on tarpeen kehittää ja sitten teettää korjaukset järjestelmään. Järjestelmän tulee esimerkiksi ottaa huomioon asiakaskäyntien ulkopuolinen työ, matka-ajat keliolosuhteineen, ja hälyttää, kun on vaarana osoittaa kohtuuton asiakasmäärä yhdelle työntekijälle. Laatua on syytä odottaa myös järjestelmän vakauden ja virheiden estämisen kohdalla.

Käyttäjälähtöinen ohjelmistokehitys on äärimmäisen tärkeää myös sote- ja maakuntauudistuksessa, kun meneillään on useita tietojärjestelmien kehityshankkeita. Näissä hankkeissa vaikutetaan paitsi kalliin terveydenhuollon tehokkuuteen, myös työntekijöiden työnkulkuun ja terveydenhuollon asiakkaiden laadukkaaseen hoidonsaantiin. Tehdään kehitystyötä käytettävyys, käyttäjäkokemus ja asiakkaiden tarpeet edellä.

Liisa Kuparinen
käyttäjäkokemuksen tutkija, KTT
kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu (vihr.)
Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail