Category Archives: sote

Verkosta apu terveydenhuoltoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 18.2.2018


Terveydenhuollon palveluita kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti niin maakuntien kuin kuntienkin tasoilla.

Jyväskylän valinnanvapauskokeilu antaa osaltaan tärkeää tietoa tätä palvelukehitystä silmällä pitäen.

Valinnanvapauskokeilusta saatavia kokemuksia onkin syytä seurata tarkasti. Kokeilun yksityisistä palveluntarjoajista on hyvä ottaa soveltuvin osin vertailukohtaa myös julkisen puolen palveluntuotantoon.

On asioita, jotka julkisella toimivat paremmin, ja on asioita, joissa yksityinen palveluntarjoaja on ottanut käyttöön toimintatavat, joita olisi hyvä harkita julkisellakin puolella.

On tärkeää, että julkinen terveydenhuoltomme säilyy laadukkaana, että sen tavoitettavuutta voidaan parantaa ja työntekijöiden kuormittuneisuutta vähentää.

Moni yksityinen sote-palveluiden tuottaja on ottanut käyttöön verkkovälitteiset vastaanotot.

Valinnanvapauskokeilussa mukana oleva Medics24 perustaa toimintansa huomattavassa määrin verkkoon tarjoten videoyhteydellä niin lääkäri- kuin hoitajavastaanototkin.

Lisäksi esimerkiksi Terveystalo tarjoaa chat-yhteyttä lääkäreihin, ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on jo pitkään hyödyntänyt videoyhteyksiä kontaktissa muun muassa ihotautilääkäreihin ja psykologeihin kertoen pyrkimyksikseen ajan ja rahan säästämisen.

Jyväskylän terveysasemilla verkkovälitteinen vastaanotto olisi hyödyksi esimerkiksi tilanteissa, joissa työssäkäyvä vanhempi joutuu jäämään hoitamaan sairasta lasta kotiin ja tarvitsee tästä todistuksen työnantajalle.

Tällä hetkellä tämän hoitolomatodistuksen saamista varten lapsi täytyy viedä terveysasemalle myös tavallisen kotona hoidettavan flunssan tai vatsataudin kohdalla jo heti taudin alkaessa, vaikka pelkkä lepo olisi näissä tilanteissa useimmiten parasta hoitoa.

Tällöin kuormittuvat niin lapsi, vanhempi kuin terveydenhuoltokin, ja epidemioiden leviämisriski kasvaa.

Jotta näitä tilanteita voitaisiin sujuvoittaa, jätimme kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa esitimme, että Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuudet verkkovälitteisen vastaanottotoiminnan aloittamisesta ja pyrkii aloittamaan asiasta kokeilujakson.

Liisa Kuparinen (vihr.)
Antti Törmälä (vihr.)
Arto Lampila (pir.)
kaupunginvaltuutetut
Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail

Parempia tietojärjestelmiä myös kotihoitoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 5.2.2018


Jyväskylän vanhuspalveluiden kotihoidon tilanne on herättänyt huolta Keskisuomalaisen palstoilla ja saanut myös meidät luottamushenkilöt eri ryhmistä selvittämään ongelmakohtia. Voidaan todeta, että kotihoidon työntekijöiden kirjoitus oli paikallaan; jos muut keinot ongelman esille tuomiseksi eivät tuota tulosta, on syytä kirjoittaa asiat julki.

Ongelmat kotihoidossa kuuluvat olevan moninaiset, lähtien riittämättömästä resursoinnista, ja siksi tarvitaan myös monipuolista palettia ongelmien ratkaisemiseksi.

Yhdeksi ongelmien syyksi on nimetty reilu vuosi sitten käyttöön otettu toiminnanohjausjärjestelmä. Järjestelmän käyttäjät, kotihoidon työntekijät, totesivat järjestelmän tehneen työstä kaoottista, kun asiakasmäärä on kasvanut ja järjestelmä ei ole kyennyt ohjaamaan työn suunnittelua tarkoituksenmukaisella tavalla (KSML 24.1.). Kotihoitajille on kertynyt järjestelmän osoittamana kohtuuton määrä asiakaskäyntejä, jolloin asiakkaat kärsivät hoidon laadussa ja työntekijät omassa jaksamisessaan.

On turhauttavaa, kun tietojärjestelmä toimii päinvastoin kuin sen tarkoitus on; työn tukemisen ja tehostamisen sijaan hankaloittaa tehtävien suorittamista. Nyt näyttää siltä, että määritettäessä vaatimuksia toiminnanohjausjärjestelmälle ei ole osattu ottaa käyttäjien tarpeita riittävällä tasolla huomioon. Voi myös olla, että järjestelmää ei ole kyetty kehitystyön aikana mukauttamaan todellisiin käyttötilanteisiin tai esimerkiksi sen testaaminen loppukäyttäjien kanssa on jäänyt vajaaksi.

Hyvä uutinen on se, että tietojärjestelmien ongelmat ovat korjattavissa. Nyt kun tiedetään järjestelmän huonosta käyttäjäkokemuksesta ja sen vakavista seurauksista, on syytä selvittää käyttäjien kanssa tarkemmin, kuinka järjestelmää on tarpeen kehittää ja sitten teettää korjaukset järjestelmään. Järjestelmän tulee esimerkiksi ottaa huomioon asiakaskäyntien ulkopuolinen työ, matka-ajat keliolosuhteineen, ja hälyttää, kun on vaarana osoittaa kohtuuton asiakasmäärä yhdelle työntekijälle. Laatua on syytä odottaa myös järjestelmän vakauden ja virheiden estämisen kohdalla.

Käyttäjälähtöinen ohjelmistokehitys on äärimmäisen tärkeää myös sote- ja maakuntauudistuksessa, kun meneillään on useita tietojärjestelmien kehityshankkeita. Näissä hankkeissa vaikutetaan paitsi kalliin terveydenhuollon tehokkuuteen, myös työntekijöiden työnkulkuun ja terveydenhuollon asiakkaiden laadukkaaseen hoidonsaantiin. Tehdään kehitystyötä käytettävyys, käyttäjäkokemus ja asiakkaiden tarpeet edellä.

Liisa Kuparinen
käyttäjäkokemuksen tutkija, KTT
kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu (vihr.)
Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail