Monthly Archives: toukokuu 2024

Kirkkovaltuustoaloite: Sateenkaariyhteyshenkilöitä Jyväskylän seurakuntaan

Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin päätettyä huhtikuussa 2024 kielteisesti Jyväskylän kirkkotilojen avaamisesta samansukupuolisten parien vihkimisille, Jyväskylän seurakunnassa on tarpeen muilla tavoin osoittaa tuki ja hyväksyntä myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin
kuuluville.

Kirkon piirissä on paljon sateenkaari-ihmisiä satuttavaa puhetta, osin hengellistä väkivaltaakin, ja on tärkeää, että sateenkaarevat ihmiset löytävät seurakunnasta työntekijöitä, joiden tietävät osaavan tukea heitä ja joihin on turvallista olla yhteydessä.
Tuore tutkimus (Ani Iivanainen 2023; Kotimaa 23.5.2024) kertoo, että puolet sateenkaarevista kirkon työntekijöistä on kohdannut hengellistä väkivaltaa jopa kollegoiltaan tai esihenkilöiltään.

Sateenkaariyhteyshenkilöt voivat parantaa sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuutta, auttaa kokemaan hyväksyntää kirkon piirissä ja madaltaa kynnystä osallistua seurakunnan toimintaan. Sateenkaariyhteyshenkilöt ovat paitsi seurakuntalaisia varten, niin toimivat myös luottamushenkilöiden ja työntekijöiden tukena, kun jokin sateenkaareva asia pohdituttaa.

Koska Jyväskylän seurakunta on iso, yhteyshenkilöitä on syytä olla useampia, esimerkiksi alueittain tai työaloittain. Ainakin nuorisotyön sekä nuorten aikuisten työn parista on syytä löytyä sateenkaariyhteyshenkilöt, mieluusti myös perheneuvonnasta. Toki myös papistossa on tarpeen olla sateenkaariyhteyshenkilö. Vapaaehtoinenkin voi toimia yhteyshenkilönä.

Tällä hetkellä sateenkaariyhteyshenkilöitä on nimettynä seurakuntiin ainakin Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Kotkassa, Porvoossa, Kajaanissa, Joensuussa, Mäntsälässä, Varkaudessa ja Sääksmäellä. Sateenkaariyhdistys Malkuksen Taakasta voimavaraksi -hankkeessa on tehty asiasta opas ”Miten edetä, jos haluat kehittää sateenkaariyhteyshenkilön toimenkuvaa omassa seurakunnassasi” (2021). Tällä hetkellä käynnissä oleva Voimavaraksi-jatkohanke (2022-24) pyrkii hengellisten ja uskonnollistaustaisten sateenkaari-ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen mm. vertaistuen ja neuvonnan keinoin. Hankkeen verkkosivuilla on tarjolla maksutonta koulutusmateriaalia mm. sateenkaarisensitiivisyyden kehittämiseksi seurakunnissa ja hankkeen kautta on saatavilla myös laajempaa koulutusta seurakuntien sateenkaariyhteyshenkilöille.

Osa sateenkaariyhteyshenkilöistä voisi toimia samalla hengellisen väkivallan yhteyshenkilöinä tai hengellisen väkivallan yhteyshenkilöt voitaisiin nimetä erikseen. Myös tälle tukimuodolle on osoittautunut olevan seurakunnassa tarvetta ja usein hengellinen väkivalta osuu juuri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Toisaalta hengellinen väkivalta on laajempi teema ja koskettaa myös monia muita. Lisäksi yhteistyö hiippakunnan häirintäyhteyshenkilöiden kanssa on kannatettavaa.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että
1) Jyväskylän seurakuntaan nimetään sateenkaariyhteyshenkilöt ja hengellisen väkivallan yhteyshenkilö vuoden 2024 aikana
2) tehtävä päivitetään nimettyjen henkilöiden toimenkuvaan
3) tehtävään nimetyt saavat koulutusta tehtävään
4) tieto yhteyshenkilöistä saatetaan helposti löydettäväksi seurakunnan verkkosivuille ja siitä tiedotetaan Henki & elämä -lehdessä.

Jyväskylässä 28.5.2024
Liisa Kuparinen ja 23 muuta kirkkovaltuutettua

Facebooktwittermail

Puheenvuoro avioliittoaloitteesta kirkolliskokouksessa

15.5.2024

Arvoisa puheenjohtaja ja kirkolliskokousedustajat,

Osallistuin huhtikuun alussa kirkon nuorten Kirkko2030-tulevaisuusseminaariin. Seminaarin järjestelyistä vastaavat nuoret itse ja seminaarin osallistujat ovat pääasiassa nuorten vaikuttajaryhmistä Suomen eri seurakunnista. Kirkolliskokousedustajia oli kutsuttu mukaan kohtaamaan näitä kirkon vaikuttajanuoria ja kuuntelemaan nuorten ajatuksia kirkosta.

 

Yhdessä seminaarin työpajassa aiheena oli kirkon strategia. Pajassa nuoret loivat pienryhmissä omat esityksensä siitä millainen kirkon strategian tulisi olla. Syntyi monta hienoa näkemystä strategiaksi. Useimmin toistuvana teemana oli syrjimättömyys. Nuoret halusivat, että kirkko ja sen seurakunnat kohtelisivat kaikkia yhdenvertaisesti. Käytännön tasolla useasti mainittiin kaikkien parien vihkiminen.

 

Joku paikalla ollut perinteisemmän ajattelun luottamushenkilö kysyi nuorilta kuinka he ottaisivat vastaan sellaisen ihmisen, jonka mielestä avioliitto on vain miehen ja naisen välinen. Hätkähdin, että tulipa nyt aikuiselta kiperä haasto nuorille. Olin kysymyksen kiperyydestä väärässä. Nuorilla oli monta viisasta vastausta valmiina. Ensimmäisenä puhuneen nuoren vastaus oli: “Kunnioittaisin sellaisenkin ihmisen mielipiteitä. Silti käytöstavat tulee olla eikä mielipide saa vaikuttaa siihen kuinka hän kohtelee muita ihmisiä. Kaikkia tulee kohdella samalla tavalla.”

 

Meidän kirkolliskokousedustajien on syytä muistaa, että me emme tee päätöksiä vain omalle ikäpolvellemme, vaan meidän tulee rakentaa kirkkoa myös – ja etenkin – nuorille.

 

Toki nuorten ajatukset kirkon strategiaksi tuossa syrjimättömyyden toiveessa noudattelevat myös kirkon virallisen Ovet auki -strategian henkeä. Se virallinenkin strategia meidän on hyvä pitää mielessä. Ovet auki -strategiassamme ovat mm. seuraavat lauseet: “Edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Toimintamme on tietoisesti mukaan kutsuvaa. Toimimme aktiivisesti syrjintää vastaan.” Nyt voimme päättää näiden lauseiden toteuttamisesta käytännössä.

 

Toimin myös Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Vuosi sitten kirkkovaltuustomme runsas enemmistö jätti valtuustoaloitteen siitä, että vihdoin myös Suomen suurin seurakunta avaisi kirkkotilojensa ovet kaikkien parien vihkimiselle. Vastauksena aloitteeseen kirkkoneuvostomme päätti, että tilat avataan, mutta koska kirkkoherramme kanta oli kielteinen, asia siirtyi Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin päätettäväksi.

 

Tuomiokapituli ensin pöytäsi asian muun muassa odottaakseen piispainkokouksen esityksen avioliittokäsityksen päivittämisestä. Siitä huolimatta, että piispainkokouksen tulevaisuuteen katsova esitys tuli, tuli myös hiippakuntamme kivulias päätös: tuomiokapituli päätti, ettei Jyväskylän kirkkotiloja avata. Tämä siitäkin huolimatta, että piispakollektiivi esityksessään ohjaa toisin ja muut hiippakunnat ovat viime aikoina linjanneet tilojen avaamisesta myönteisesti.

 

Tuomiokapitulin ratkaisu on Jyväskylälle kiusallinen eikä vastaa sitä ilmapiiriä mikä Jyväskylässä paikallisesti on. On myös epätasapainoista, että kokouksessa oli yhdeksän eteläpohjalaista ja nolla keskisuomalaista ratkomassa Jyväskylän asiaa – kun kollegion kokoonpano on alueellisesti vinoutunut, on erityisen tärkeää kuunnella ja kunnioittaa seurakunnan paikallista päätöksentekoa.

 

On tärkeää, että seurakuntalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. Tarvitsemme yhteisen, rakkautta kunnioittavan linjan kaikkiin hiippakuntiin ja seurakuntiin, koko kirkolle.

Siinä missä kirkkojärjestyskysymys vaatii pidemmän käsittelyajan, ehkäpä piispainkokous voisi sillä olevalla mandaatilla antaa jo nyt käytännön tason linjauksen seurakunnille tilojen avaamiseen ja papeille parien yhdenvertaisen kohtelun mahdollistamiseen.

Liisa Kuparinen

Facebooktwittermail