Monthly Archives: joulukuu 2018

Puheenvuoro seurakunnan metsäsuunnitelmasta

Puheenvuoroni Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksessa 11.12.2018


Esitän metsänhoitosuunnitelman 2019-2028 palauttamista valmisteluun. Kirkon arvoihin kuuluu luomakunnan varjeleminen. Jyväskylä on tehnyt hyvää työtä ympäristöasioissa ja tätä työtä on syytä jatkaa. Nyt käsiteltävässä metsänhoitosuunnitelmassa voidaan kuitenkin toimia huomattavasti esitettyä paremmin, jotta ympäristöä vaalitaan arvojemme mukaisella tavalla.

Metsänhoitosuunnitelmassa on ongelmallista muun muassa se, että siinä ei ole juurikaan otettu huomioon suojeltaviksi soveltuvia metsäalueita. Niitä vaikuttaisi kuitenkin olevan paljon – on yli 40 hehtaaria jopa yli 120 vuotta vanhaa metsää, jota on suunnitelmassa nyt kaavailtu kaadettavaksi. Tällaisten vanhojen metsien kohdalla on syytä selvittää sopivatko ne luontoarvoiltaan suojeluun. Tämä olisi hyvä ratkaisu paitsi ihmisten virkistymisen ja terveyden kannalta, myös kiihtyvän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnoneläinten elinolosuhteiden säilyttämiseksi.

Jos vanha metsä saadaan mukaan METSO-suojeluohjelmaan, se ei tarkoita puunmyyntitulojen menettämistä. Suojeltavasta metsästä valtio maksaa suojelukorvausta, joka vastaa sitä summaa kuin mitä puun myyntitulot olisivat ja korvaus voi lisäksi olla verovapaata tuloa. Seurakunnalle korvaus maksetaan täysimääräisenä, kun taas kunnille vain 50-prosenttisena.

Sen lisäksi, että mahdollisia suojelukohteita ei ole suunnitelmassa juurikaan huomattu, on suunnitelmassa esitetty harmillisen paljon avohakkuita. Jyväskylän kaupungissa on linjattu, että avohakkuita ei pääsääntöisesti tehdä ulkoilu- ja virkistysmetsissä eikä lähimetsissä. Tämä olisi hyvä malli myös seurakunnalle, joka ympäristödiplomiseurakuntana yhtä lailla haluaa kantaa vastuuta ympäristöstä ja suojella ympäristöä. Seurakunnan metsiä sijaitsee myös lähivirkistysalueilla, joille jatkuvan kasvatuksen menetelmät sopisivat avohakkuita paremmin.

Avohakkuissa tuhotaan monien luonnoneläinten elinolosuhteet kokonaan ja yhtä lailla pilataan maisemaa ja retkeilymahdollisuuksia ihmisiltä. Kestävät ja taloudellisestikin tuottavat hakkuut voidaan tehdä kuitenkin siten, että kaikkea puustoa ei hakata.

Esitän siis, että asia palautetaan valmisteluun ja kun se tuodaan uudestaan valtuuston päätettäväksi, metsäsuunnitelmassa on mukana myös suojelualueita ja avohakkuuaikeita on huomattavasti lievennetty, ja jatkuvan kasvatuksen menetelmät korvaavat avohakkuusuunnitelmia. Kun metsäsuunnitelman laatijalle kerrotaan tämä tahtotila, pystytään se kyllä ottamaan huomioon metsäsuunnitelman päivitetyssä versiossa.

Yksi mahdollisuus olisi teettää vaihtoehtoinen metsänhoitosuunnitelma Arvometsä-palvelun kautta. Tällöin luontoarvot otetaan paremmin huomioon, kun suunnitelma tehdään jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaan säilyttäen metsä metsäisenä erirakenteisen kasvatuksen myötä. Tällaisen suunnitelman mukaan hoidettuna metsä tuottaa myös taloudellisesti paremmin. Suuntaa antava kustannus näyttäisi olevan enintään n. 2 000 euroa, ja jos sen suuruisella saadaan nyt esitettyä ilmastoystävällisempi ja silti myös paremman taloudellisen tuoton antava suunnitelma toteutettavaksi seurakunnan suuren metsäomaisuuden hallintaan, näen investoinnin hyvinkin perustelluksi.


Esitystä ei palautettu valmisteluun, mutta kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti seitsemän valtuustoryhmän edustajan kanssa yhdessä muotoilemamme ponnen:
Jyväskylän seurakunnan tulevassa metsästrategiassa tulee kirkkovaltuuston mielestä nyt hyväksyttävän metsäsuunnitelman voimassaoloaikana kiinnittää erityistä huomiota:

  • metsien suojeluun
  • biodiversiteetin laajentamiseen
  • jatkuvan kasvatuksen periaatteisiin
  • hiilinielujen säilyttämiseen ja kasvattamiseen
Facebooktwittermail

Aloitteemme pohjalta Jyväskylässä kokeilu verkkovälitteisestä terveydenhuollosta

Puheenvuoroni Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.12.2018


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,
valtuutettujen Antti Törmälä ja Arto Lampila kanssa kirjoittamani aloite pyrki hakemaan ratkaisuja isoa kuntalaisjoukkoa koskevaan ongelmaan siitä, että lääkäri- tai hoitajakäynneille täytyy lähteä terveysasemalle silloinkin, kun terveyden kannalta voisi olla parempi tai riittävää pysyä kotona.

Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on sairaan lapsen hoitamisesta työnantajalle tarvittavan hoitolomatodistuksen hankinta lapsen tavanomaiseen flunssaan. Tällöin sairauden vuoksi voi olla parempi pysyä kotona kuin lähteä rasittamaan lasta matkustamisella joskus hankalankin matkan päässä olevalle terveysasemalle. Samoin tällaisessa vältettävissä olevassa terveysasemakäynnissä kuormitetaan jo valmiiksi ruuhkautuneita terveysasemia. Jatkossa käytäntö voi onneksi sujuvoitua.

Kiitos siis kaupungin avoterveydenhuollon palvelualueelle, joka reagoi aloitteeseen heti kesällä kuntalaisten tarpeita ja toiveita selvittäen: järjestämällä kuntalaisille kyselyn siitä mitä terveydenhuollon palveluja nämä haluaisivat hoitaa verkkovälitteisesti. Mahdollisia käyttökohteita tunnistettiin useita sairasloma- ja hoitolomatodistuksista jatkotutkimuksen tarpeen määrittelyyn ja laboratoriotulosten kuulemiseen.

Kiitos myös perusturvalautakunnalle, joka toivoi aloitteessa esitettyjen toimenpiteiden aloittamista jo ensi vuonna ja palautti ensimmäisellä käsittelykerrallaan asian lautakunnasta uudelleen valmisteltavaksi. 

Kaupunki siis on aloittamassa kokeilun verkkovälitteisestä vastaanotosta Kuokkalan terveysasemalla maaliskuusta 2019 alkaen. Kokeilun aikana on määrä hioa toimintaprosessia siten, että se on myöhemmin mahdollista laajentaa kaikille terveysasemille.

Kaupungilla on myös useita muita terveydenhuollon palveluiden digitalisointihankkeita. Aloitteen vastauksessa kuvattujen hankkeiden lisäksi kaupunki on joulukuun alusta alkaen ottanut verkkoajanvarauksen käyttöön terveysasemien kymmenen minuutin pika-ajoille.

On tärkeää, että kaupunki on mukana palvelujen digitalisoinnissa ja hakemassa teknologian kautta ketterämpiä ja parempia ratkaisuja palvelutarjontaansa. 

Yhtä lailla on tärkeää muistaa, että kaikilla palveluita tarvitsevilla ei ole teknisiä valmiuksia siirtyä verkkovälitteisten palveluiden käyttäjiksi. Verkkovälitteisyyden siis tulee olla käytettävissä heille, joiden arkea se helpottaa – mutta myös perinteisen samassa sijainnissa tapahtuvan kasvokkaisvastaanoton tulee olla yhä tarjolla heille, joille se on tarpeen.

Verkkovälitteisten vastaanottojen kokeilun tuloksia on syytä seurata silmällä pitäen erityisesti

  • kuntalaisten asiakaskokemusta,
  • kustannusvaikutusta ja vaikutusta käyntien määriin
  • onnistumista terveydenhuollon laadun näkökulmasta, 
  • henkilöstön kokemuksia,
  • ja kiinnittäen vielä erityisesti huomiota siihen, millä tavoin käytettävä tekninen ratkaisu pystyy tukemaan käyttäjätarpeisiin vastaamista – ja jos ratkaisun kanssa ilmenee käytettävyys- ja käyttäjäkokemushaasteita, raportoida haasteet, jotta myös niiden osalta toimintaa voidaan jatkossa kehittää paremmaksi.

On tärkeää ja on hienoa, että terveydenhuollon palveluita kehitetään aktiivisella otteella kuntalaisten tarpeet keskiössä pitäen.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu

Facebooktwittermail