Vaalikonevastaukseni

Keskisuomalainen

1. Työttömien ja kotona olevien lapsille tulee tarjota ainoastaan osapäiväistä hoitoa.

Täysin eri mieltä (17/100) – On lapsen etu, että hoitoon pääsyä ei rajata. Vanhempien kotona olemiselle voi olla useita sellaisiakin syitä, jotka eivät suo parasta mahdollisuutta lapsen hoitamiseen kotona (esim. sairastaminen ja muut jaksamisen ongelmat).

2. Koulurauhan turvaamiseksi ryhmäkokoja on pienennettävä, vaikka se vaatisi enemmän rahaa kouluille.

Jokseenkin samaa mieltä (71/100) – Koulujen ryhmäkoot ovat olleet Jyväskylässä kasvussa ja koulutus rajujenkin säästöjen uhri. Useissa kouluissa ryhmäkoot ovat kasvaneet niin suuriksi, että koulu- ja oppimisrauhaa on vaikea turvata. Jos ryhmäkoko on selvästi niin suuri, että se häiritsee oppimista ja kouluhyvinvointia, eikä esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajien lisääminen auta, tulee ryhmäkokoja pienentää.

3. Terveyskeskusmaksut pitää poistaa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kunnolliseen hoitoon.

Jokseenkin samaa mieltä (69/100) – Ideaalitapauksessa terveyskeskusmaksuja ei perittäisi. Terveydenhuolto ei saa olla tulo- eikä varallisuuskysymys ja nykyisetkin maksut ovat usein etenkin työttömille ja opiskelijoille liian kovat. Ei ole tasavertaista, että siinä missä paremmin toimeen tulevat, työssäkäyvät, saavat maksuttoman ja usein kattavan työterveyshuollon, joutuvat pienituloisemmat maksamaan terveyspalveluistaan. Kokonaan terveyskeskusmaksuista tuskin kuitenkaan voidaan ainakaan lähivuosina luopua. Silti ratkaisuja tasavertaisempaan kohteluun täytyy aktiivisesti etsiä – esimerkiksi sitten maksuja porrastamalla.

4. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen perusturva, kuten toimeentulotuki, pitäisi katkaista heti.

Täysin eri mieltä (13/100) – Ihmisiä ei saa jättää tyhjän päälle. Turvapaikkapäätöksistä onneksi voi valittaa. Valitusprosessin aikanakaan turvapaikanhakijaa ei saa jättää tyhjän päälle. Päätöksissä on usein perusteita oikaisuun. Perusturvan tarjoaminen tarjoaa myös yhteiskuntarauhaa.

5. Pääväylillä autoilevilta tulee periä tienkäyttö- tai muita vastaavia maksuja.

Täysin eri mieltä (13/100) – Tämä voisi olla perustellumpaa pääkaupunkiseudulla, mutta ei Jyväskylässä. Tämä myös ohjaisi liikennettä enemmän pikkuteille eikä se ole tarkoituksenmukaista. Jyväskylässä täytyy kyllä saada julkinen liikenne toimivammaksi – nyt bussiyhteyksien kattavuudessa ja reitityksissä on paljon parannettavaa. Pyöräilyyn panostaminen Jyväskylässä on hyvällä tasolla, siitä kiitos erityisesti Jyväskylän pyöräilyseuralle, ja pyöräilyn edellytykset on hyvällä tasolla syytä pitää jatkossakin. Tuetaan kannustamisen kautta siirtymistä entistä enemmän julkisen ja kevyen liikenteen käyttöön, ei ärsytetä tienkäyttömaksuilla.

6. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen.

Täysin samaa mieltä (82/100) – Maltillinen verojen korottaminen on oikeudenmukaisinta, varsinkin jos kyse on progressiivisesta verotuksesta, mitä kunnallisverokin osittain on. Toki tulee aina selvittää voidaanko veronkorotus välttää heikentämättä kohtuuttomasti tärkeitä palveluita.

7. Politikointi estää järkevien päätösten tekemistä kotikunnassani.

Jokseenkin samaa mieltä (60/100) – Ryhmien välinen vuorovaikutus, kunnioitus ja yhteistyö voisivat olla paremmalla tasolla, jotta kyettäisiin aina hakemaan kuntalaisten parasta.

8. Kuntalaisten on saatava valita kunnanjohtaja tai pormestari suoralla vaalilla.

Jokseenkin samaa mieltä (65/100) – Kyllä se voisi lisätä kuntalaisten kiinnostusta kunnan päätöksentekoa kohtaan.

9. Työttömän on oltava valmis ottamaan työpaikka vastaan toiselta paikkakunnalta, vaikka se edellyttäisi asuinpaikan vaihtoa.

Täysin eri mieltä (0/100) – On ymmärrettävä, että arjessa on paljon muutakin tärkeää kuin työ – sosiaaliset suhteet, turvaverkot, ehkä perhe ja lasten päivähoitopaikat, koulut ja kaveripiirit, puolison työ ja niin edelleen. On myös aina yhtä sokeaa puhua siitä, että ”työpaikka on oltava valmis ottamaan vastaan”, kun useimmiten työttömän ongelma kuitenkin on, että työpaikkaa, jonka ylipäätään voisi ottaa vastaan, ei ole tarjolla.

10. Kilpaurheilulajien urheilupaikkojen ylläpito ei kuulu kunnalle.

Jokseenkin eri mieltä (36/100) – Kunnan on hyvä vastata ensisijaisesti niiden urheilupaikkojen ylläpidosta, joiden käyttö on kaikille kuntalaisille mahdollista ilman urheiluseurojen jäsenyyksiä tai kalliita harrastus- ja käyttöpaikkamaksuja. Ensisijaista on siis huolehtia esimerkiksi hiihtolatujen, luistelureittien, luontopolkujen, pururatojen ja lenkkireittien sekä uimarantojen ylläpidosta. Niistä onkin pidetty huolta pääsääntöisesti kiitettävällä tasolla. Rantaraitin hieno kehittämissuunnitelma on vahvasti kannatettava.

Jyväskylässä kilpaurheilulajien maksullisten urheilupaikkojen käyttömaksut ovat usein kohtuuttoman suuret. Kaupunki voi omalta osaltaan helpottaa maksujen pitämistä kohtuullisina kantamalla vastuuta ylläpidosta. Tällä hetkellä eri kilpaurheilulajit eivät kuitenkaan ole keskenään tasapuolisessa asemassa; esimerkiksi koiraurheilulajit, kuten agility, voisivat olla paremmin tuettuja. Liikkumisen tukeminen on suhteessa edullinen keino huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä.

11. Kirjastopalvelut on säilytettävä nykyisellään vaikka se tarkoittaisi veroprosentin nostamista.

Jokseenkin samaa mieltä (72/100) – Kirjastopalvelumme ovat upeat; kenellä tahansa on pääsy maksutta lukemaan lehtiä, kirjoja, käyttämään nettiä ja vaikkapa lainaamaan liikuntavälineitä. Haluan, että tästä pidetään kiinni. Kirjastojemme kohdalla voitaisiin kuitenkin entistä enemmän kokeilla myös uusia, mahdollisesti säästöjä tuovia toimintamalleja, kuten Kortepohjassa jo käyttöön otettuakin omatoimikirjastomallia.Kirjastopalvelut tuskin ovat sysäys veroprosentin nostamiselle.

12. Maakuntani kuntia on vahvistettava uusilla kuntaliitoksilla, kun yli puolet kuntien budjeteista siirtyy sote-hallinnolle.

Jokseenkin samaa mieltä (66/100) – Tärkeintä on, että palvelut pysyvät saavutettavina.

13. Valtuuston tärkeimmäksi tehtäväksi on nostettava elinkeinopolitiikka ja uusien työpaikkojen luominen.

Täysin samaa mieltä (80/100) – Tämä on tärkeää, koska uusien työpaikkojen myötä myös kaupungin talous saadaan parempaan kuntoon ja tällöin meillä on paremmat edellytykset huolehtia myös tärkeistä julkisista palveluistamme, kuten laadukkaasta koulutuksesta, saavutettavasta terveydenhuollosta, kattavista sosiaalipalveluista, viihtyisästä ympäristöstä, toimivasta tieverkosta, hyvistä liikuntamahdollisuuksista, vastuullisesta jätehuollosta ja niin edelleen. Yritystoiminnan neuvonta- ja tukipalveluihin on syytä panostaa erityisesti, kun yritykseen ollaan palkkaamassa ensimmäisiä työntekijöitä. On syytä suhtautua avoimin tervetulotoivotuksin myös Jyväskylään laajentamista harkitsevia yrityksiä kohtaan.

14. Konserttisalin puuttuminen on Jyväskylälle iso imagohaitta. Salin rakentaminen on saatava käyntiin tulevan valtuustokauden aikana.

Täysin eri mieltä (20/100) – Numero konserttisalin hintalapussa on iso ja tärkeintä on pitää terveys- ja sosiaalipalvelut tasapuolisina ja parantaakin niiden saavutettavuutta sekä huolehtia varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta. Voitaisiin vielä selvittää olisiko mahdollista ja millaisin kustannuksin muuttaa Paviljongin suuresta 1200-paikkaisesta Wilhelm-salista konserttisalin vaatimukset täyttävä sali. Nyt tuon salin käyttöaste on melko pieni ja tällaisella ratkaisulla säästö uuden rakentamiseen verrattuna olisi mittava.

15. Keskustan vetovoimaa kehitetään parhaiten lisäämällä autottomuutta ja laajentamalla kävelykeskustaa.

Jokseenkin eri mieltä (45/100) – Kävelykeskustan laajentaminen kasvattaa keskustan viihtyisyyttä, mutta keskustan saavutettavuus myöskään autolla ei saa kärsiä. Keskustan vetovoimaa voidaan kyllä kasvattaa vihreillä ratkaisuilla – enkä nyt tarkoita vain poliittisesti vihreitä, vaan kasvillisuuteen, istutuksiin, puistoihin ja ympäristöön yhä panostamalla. Myös kävelykadulla järjestetyt monet mainiot kaupunkitempaukset ovat lisänneet vetovoimaa. Järjestetään niitä jatkossakin.

16. Lukiokoulutus pitäisi ottaa takaisin kaupungin omalle järjestämisvastuulle ja pois koulutuskuntayhtymältä.

Jokseenkin samaa mieltä (62/100) – Ongelma ei ehkä niinkään ole järjestäjätaho, vaan resurssien; rahan, riittämättömyys. Lukiokoulutuksesta on säästetty liikaa ja se on Jyväskylässä jäänyt myös koko maan mittakaavaan suhteutettuna liian heikkoon asemaan. Tähän on onneksi jo tulossa korjausliike.

17. Yhtään pientä koulua ei saa enää lakkauttaa Jyväskylässä.

Jokseenkin samaa mieltä (58/100) – Koulujen tulee olla kohtuullisen matkan päässä ja koulumatkan tulee olla turvallinen. Jyväskylässä on menneinä vuosina karsittu jo paljon.

18. Jyväskylän terveysasemaverkkoa ei saa sote-uudistuksessa harventaa nykyisestä.

Täysin samaa mieltä (87/100) – Oli virhe tehdä lopetuspäätös Kuokkalan terveysasemasta. Palveluiden tulee säilyä ihmisten lähellä. Kuokkalakin on iso alue eikä sen joka laidalta ole helppo päästä julkisilla keskussairaalaan.

19. Asumisen kustannukset ovat Jyväskylässä jo liian korkeat. Kiinteistöveroja ei pidä korottaa eikä uusia maksuja, kuten hulevesimaksu pidä asettaa.

Jokseenkin samaa mieltä (70/100) – Asumisen kustannukset ovat Jyväskylässä jo liian korkeat. Tämä näkyy erityisesti vesimaksujen ja kiinteistöverojen kohdalla – niissä ollaan maan ja suurten kaupunkien keskiarvoja yläpuolella. Kiinteistöveron ollessa tasavero, sen korotus osuu kipeimmin vähävaraiseen ja pienituloiseen. Siksikin korotusta tulee välttää.

Vesimaksujen kohdalla hinnoittelua tulisi muuttaa niin, että nyt isojen perusmaksujen osuutta pienennettäisiin ja kulutuksen osuutta suhteessa perusmaksuun kasvatettaisiin – näin ohjattaisiin vähentämään vedenkulutusta. Perusmaksun suhteellista osuutta tulisi pienentää niin käyttöveden, jäteveden kuin nykyisen hulevedenkin osalta.

Hulevesimaksu ei ole uusi asia; se on, että se on tulossa koskemaan aiempaa useampia. Osa hulevesiverkostoon lähes 1 900 euron liittymismaksusta tulisi palauttaa niille rakennuttajille, jotka ovat maksun joutuneet maksamaan, kun verkostoon liittyminen on ollut pakollista siitäkin huolimatta, että sadevesiä esim. imeytettäisiin omalla tontilla.

20. Avovankilahanke Tourulassa on kannatettava sekä sijaintinsa että elinkeinopoliittisen vaikutuksensa takia.

Täysin samaa mieltä (83 /100) – Vastustamisessa näyttää olleen kyse lähinnä Nimby-ilmiöstä (“Not In My BackYard”). En ole varma onko sijainti paras mahdollinen, mutta ei se huonokaan ole. Todetusti turvallisuusuhkaa avovankilan tulosta tuskin on tulossa. Meidän pitää sopeutua elämään erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa.

21. Katuverkon kunnostamiseen on saatava lisää rahaa.

Jokseenkin samaa mieltä (71/100) – Virkamiehet tietävät kertoa, että katuverkon korjausvelka on kasvanut ja uhkaa yhä kasvaa liian suureksi. Ongelmapaikkoja tiedämme varmaan jokainen niin ajoteiltä kuin kevyen liikenteen väyliltäkin.

22. Jyväskylän kaupungin pitäisi tehdä sopimus Matti Nykäsen kanssa ja tehdä hänestä urheilukaupunki Nykäskylän pr-mies.

Täysin eri mieltä (0/100) – Sinänsä pr-kasvoja on hyvä käyttää positiivisen julkisuuskuvan luomisessa Jyväskylästä, mutta Nykäsen Matti ei taida olla tähän paras henkilö.


Yle

Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.

Jokseenkin samaa mieltä – On suositeltavaa ja kannustettavaa jatkaa jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen. Pakko tuskin on kuitenkaan paras tie. Erilaiset ratkaisut pitää mahdollistaa.

Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.

Jokseenkin samaa mieltä – Varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen oikeus.  Täysin maksuttomuuteen ei päästä ihan pian, mutta sen on oltava tavoitteena.

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylässä näin jo onkin. Tämä on eettinen valinta paitsi eläinten, myös ympäristön kannalta. Kasvisruuan makuun, laatuun ja ravinteikkuuteen täytyy panostaa, jotta se on entistä useammin houkutteleva valinta entistä useammalle.

Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.

Jokseenkin samaa mieltä – Mahdollisuuksien mukaan. Kulttuuri ja yhteen kokoontuminen edistävät hyvinvointia.

Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.

Jokseenkin samaa mieltä – Koulujen ryhmäkoot ovat olleet Jyväskylässä kasvussa ja koulutus rajujenkin säästöjen uhri. Useissa kouluissa ryhmäkoot ovat kasvaneet niin suuriksi, että koulu- ja oppimisrauhaa on vaikea turvata. Jos ryhmäkoko on selvästi niin suuri, että se häiritsee oppimista ja kouluhyvinvointia, eikä esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajien lisääminen auta, tulee ryhmäkokoja pienentää.

Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.

Jokseenkin samaa mieltä – Kotihoito on usein toivotuin tapa; koti on tärkeä paikka eikä sieltä mielellään lähdetä muualle hoitoon. Kun kotihoito ei enää riitä, tulee olla mahdollisuus päästä palvelukotiin.

Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.

Jokseenkin samaa mieltä – Tarvittaessa siirtymistä eri työnantajien välillä tulee edistää. Työ ei ole vähenemässä, vaan nykyisinkin sote-osaajista on ennemminkin pulaa, joten sote-uudistus ei tarkoita suurta työttömyysuhkaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.

Jokseenkin samaa mieltä – Kysymyksen muotoilu on hankala; toimivuutta ja sijaintia ei pitäisi asettaa vastakkain. Molemmilla on merkitystä. Palveluita ei saa viedä liian kauas ja hankalan matkan päähän, vaan lähialueilla tarjottavat palvelut ovat tasavertaisimmat myös heille, joiden ei ole helppo lähteä pitkien matkojen päähän.

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

Jokseenkin eri mieltä – Helmikuussa alkaneesta valinnanvapauskokeilusta tiedämme jo, että kustannustaso on ongelma. Kokeiluun oli vaikea löytää yksityisiä toimijoita mukaan ja perusteena oli se, ettei kaupungin maksama raha ole riittävä. Näin ollen pidemmällä aikavälillä yksityiset toimijat tuskin ovat valmiita olemaan samoilla ehdoilla mukana. Yksityiset palveluntuottajat voivat toimia sparraajina kunnallisille palveluille, joiden paikoin esiintyvässä kankeudessa olisi parannettavaa.

Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.

Jokseenkin eri mieltä – Turvattomuuden tunnetta kenelle? Hoitoa tarvitsevalle varmasti kyllä, jos tämä ei tarpeestaan huolimatta saa riittävän tasoista hoitoa. Tässä meillä on parannettavaa. Kysymyksessä ehkä kuitenkin tarkoitetaan muiden ihmisten turvattomuuden tunnetta, ja se taas on irrelevantti näkökohta suhteessa hoitoa tarvitsevan tarpeeseen. Harvoin mielenterveyden ongelmista kärsivä on yhteiskunnassa vaaraksi muille.

Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.

Jokseenkin samaa mieltä – Sote-uudistuksen myötä merkittävä ja kustannuksiltaan suuri osa kunnan tehtävistä on siirtymässä maakunnan vastuulle. Tämän kuuluu näkyä kunnan veroprosentissa.

Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.

Jokseenkin eri mieltä – Kuntalaisten kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia ja siten myöskään valitusoikeutta ei pidä rajoittaa, mutta valitusten käsittelyaikoja täytyy saada nopeutettua huomattavasti.

Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.

Jokseenkin eri mieltä – Yksityisautoilijoita ei suosita liikaa, mutta ihmisten tarpeita ja toiveita julkista liikennettä kohtaan otetaan huomioon liian vähän. Esimerkiksi Äijälänrannassa kokoomakatu rakennettiin niin ahtaaksi, että on todettu, ettei bussipysäkkejä voi mahduttaa kadun varrelle, koska bussilla ei olisi kääntymätilaa. Tämä on järjetöntä kaavoittamista. Tämänkaltaisissa tilanteissa voitaisiin käyttää sitten vaikka pienempää ajokalustoa, sillä (valitettavan) harvoin bussit ovat lähellekään täysiä. Pyöräilijöiden toiveita on Jyväskylässä otettu viime vuosina kiitettävästi huomioon, kiitos mm. Jyväskylän pyöräilyseuran aktiivisen vaikuttamistyön. Tällä linjalla on hyvä jatkaa.

Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.

Jokseenkin samaa mieltä – Kilpailua ei kuitenkaan saa päästää vääristymään, vaan kohtelun tulee olla tasapuolista. Elinkeinotoiminta on kunnalle elinehto, jotta työpaikkojen tuomilla verotuloilla saadaan turvattua kuntalaisille kattavat palvelut. Siksi yritystoimintaa tulee tukea, kun siihen on mahdollisuus ja se myös tuottaa järkevässä suhteessa takaisin kunnalle.

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

Täysin eri mieltä – Ympäristö- ja luontoarvoista kiinni pitämisellä pidetään huolta myös tulevien sukupolvien elinolosuhteista. Aina pitäisi etsiä keinoja siihen, ettei ympäristö- ja luontoarvoja tarvitse asettaa vastakkain työpaikkojen kanssa.

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylällä on tähän hyvin mahdollisuuksia. Valtion on kuitenkin tuettava kotouttamista. Turvapaikanhakijat eivät ole vain kuluerä, vaan heistä on toki myös veronmaksajiksi ja yhteiskuntamme rakentajiksi.

Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun.

Jokseenkin eri mieltä – On arvokasta, että kirjasto on tasapuolisesti kaikkien käytettävissä riippumatta kuntalaisen tulo- tai varallisuustasosta. Tämä on arvo, jos on syytä pitää kiinni. Raha ei saa olla kenellekään este käyttää kirjaston palveluita. Kortepohjan omatoimikirjastomallia voitaisiin laajentaa.

Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.

Jokseenkin eri mieltä – On järkevää, että kunnan vuokra-asuntoja on hyvin tarjolla etenkin pienituloisille.

Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

Täysin eri mieltä – Liikunta on parhaasta päästä sairauksien ennaltaehkäisyä. Etenkin kaiken kansan liikuntapaikkojen, kuten hiihtolatujen, luontopolkujen jne. ylläpito on tärkeää. Toisaalta tukea voisi suunnata myös koiraurheilun urheilupaikkoihin.

Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylässä täytyisi parantaa joukkoliikenteen vuorojen tiheyttä, ajoreittejä ja etenkin aikataulujen esittämisen selkeyttä. Näistä kahteen ensimmäiseen tarvitaan lisää matkustajapohjaa ja viimeisen parantaminen taas voi tuoda niitä.

Vastuu lukiokoulutuksesta on palautettava koulutuskuntayhtymältä kaupungin hoidettavaksi.

Jokseenkin samaa mieltä – Näyttää siltä, että tämä voisi olla tarpeellinen askel.

Jyväskylän on luovuttava osittaisistakin päivähoito-oikeuden rajauksista vetovoimaisuutensa säilyttääkseen.

Täysin samaa mieltä – Ei siksi, että vetovoimaisuus säilyisi, vaan siksi, että lapsen ja perheiden paras toteutuisi.

Vanhuksille on turvattava pääsy kotihoidosta tuetun palveluasumisen piiriin.

Täysin samaa mieltä – Kotihoito on usein toivotuin tapa; koti on tärkeä paikka eikä sieltä mielellään lähdetä muualle hoitoon. Kun kotihoito ei enää riitä, tulee olla mahdollisuus päästä tuetun palveluasumisen piiriin eikä tämä saa olla kustannuskysymys.

Konserttisalin rakentaminen on saatava liikkeelle alkavalla valtuustokaudella.

Jokseenkin eri mieltä – Numero konserttisalin hintalapussa on iso ja tärkeintä on pitää terveys- ja sosiaalipalvelut tasapuolisina ja parantaakin niiden saavutettavuutta sekä huolehtia varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta. Voitaisiin vielä selvittää olisiko mahdollista ja millaisin kustannuksin muuttaa Paviljongin suuresta 1200-paikkaisesta Wilhelm-salista konserttisalin vaatimukset täyttävä sali. Nyt tuon salin käyttöaste on melko pieni ja tällaisella ratkaisulla säästö uuden rakentamiseen verrattuna olisi mittava.

Avovankilan rakentaminen Jyväskylään on estettävä.

Täysin eri mieltä – Vastustamisessa näyttää olleen kyse lähinnä Nimby-ilmiöstä (”Not In My BackYard”). En ole varma onko sijainti paras mahdollinen, mutta ei se huonokaan ole. Todetusti turvallisuusuhkaa avovankilan tulosta tuskin on tulossa. Meidän pitää sopeutua elämään erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa.

Ennen ei ollut paremmin – suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.

Jokseenkin samaa mieltä – Jotkin asiat saattoivat olla ennen paremmin, jotkin toiset nyt. Kulttuurinmuutosta on tapahtunut monella saralla. Yksi merkittävä muutostekijä on tekniikan kehittyminen ja arkipäiväistyminen – siinäkin on tietysti sekä hyvät että huonot puolensa. Itse alan ihmisenä keskityn hyviin ja etsin keinoja välttää yhteiskunnan tasolla huonoja.

Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.

Jokseenkin samaa mieltä – Tarvitsemme rakentavaa, laajakatseista, hyvään pyrkivää, sivistynyttä ja kuuntelevaa, mutta myös päämäärätietoista johtamista. Usein tarvitaan myös kompromisseja, jotta eri osapuolten ääni tulee parhaalla tavalla kuulluksi.

Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.

Jokseenkin samaa mieltä – Uteliaisuus kehittää älykkyyttä ja voi johtaa ottamaan myös vastuuta, rakentamaan yhteiskuntaa. Itsenäisyyden lisäksi tarvitaan yhteisöllisyyttä ja yhteistyökykyä. Käytöstavat, muiden ihmisten ja ympäröivän maailman kunnioittaminen on myös tärkeää.

Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.

Jokseenkin eri mieltä – En haluaisi uskoa näin kielteisesti. Yleensä hyvään uskominen ja muista hyvän ajatteleminen saa myös rakentamaan hyvää ja hyvän lopulta myös tapahtumaan.

Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin.

Täysin samaa mieltä – Tasa-arvoinen kohtelu luo sopua ja turvaa.

Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.

Täysin eri mieltä – Valitettavasti ei ole. On tutkittu tosiasia, että esimerkiksi koulutustaso periytyy. Perheiden tilanteissa on paljon muitakin merkittäviä eroja. Kaikilla lähtökohdat eivät ole samat ja vaikeista lähtökohdista on vaikeampi ponnistaa korkealle. Siksi yhteiskunnan täytyy tarjota turvaverkkoja ja tukea – siksi yhteiskuntaa täytyy rakentaa heikoimpien ehdoilla.


KSF Media (Ylen vaalikoneen yhteydessä)

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitää olla maksuton.

Jokseenkin eri mieltä – Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen käyttöaste on hyvä, joten maksuttomuutta ei porkkanaksi enää tarvittane. Varsinkin seutulippu on nyt kuitenkin aika kallis, ehkä hintojen alentamista voisi harkita. (Jyväskylässä tosin ei tästä asiasta päätetä.)

Kunnan on työllistettävä pakolaiset hinnalla millä hyvänsä.

Jokseenkin eri mieltä – No ei hinnalla millä hyvänsä, mutta työllistymiseen on toki pyrittävä – niin pakolaisten kuin muidenkin kuntalaisten kohdalla.


Maaseudun tulevaisuus (Ylen vaalikoneen yhteydessä)

Kunnan pitää rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla.

Jokseenkin eri mieltä – Koulukyytien järjestämisvastuu tekee asiasta vähän kimurantin, mutta periaatteessa ei ole oikein rajoittaa haja-asutusalueiden rakentamista.

Kunnan tulee ruokapalveluissaan valita kotimaiset raaka-aineet aina kun niitä on saatavilla.

Täysin samaa mieltä – Ja etenkin lähiruokaa on syytä suosia.


Suomen Kuvalehti (Ylen vaalikoneen yhteydessä)

Kuntani väestöpohja on liian pieni lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.
Täysin eri mieltä – Suurena kaupunkina Jyväskylän väestöpohja on riittävä.

Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on puolustaa oman äänestäjäkuntansa etuja.

Jokseenkin eri mieltä – Valtuutetun tärkein tehtävä on tukea kunnan perustehtävän toteuttamista: “edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan”. Tämä täytyy tehdä yhteistyössä muiden valtuutettujen ja kunnan työntekijöiden kanssa kuntalaisia tarkasti kuunnellen.


Uusi Suomi (Ylen vaalikoneen yhteydessä)

Minkä lautakunnan työ on mielestäsi tärkeintä omassa kunnassasi tulevalla vaalikaudella? Valitse yksi.
Sosiaali- ja terveyspalvelut – Näistä jokainen on hyvin tärkeä. Tulevalla vaalikaudella tulisi sote-uudistuksen päästä maaliin. Siihen vaikuttamisessa ja sitä ennen on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Sosiaali- ja terveyspalvelut pohjaavat ihmisten hyvinvointia ja ovat erityisen tärkeät, kun ihminen on avun tarpeessa. Silloin täytyy voida tarjota nopeasti ja riittävän helposti tavoitettava, kohtuuhintainen (mieluiten maksuton), laadukas ja arvostava palvelu – jokaiselle, riippumatta tuloista tai asuinpaikasta. Jotta budjetissa on tähän varaa, täytyy elinkeinoasiat olla hyvällä mallilla. Jotta elinkeinoasiat ovat mallissaan, täytyy varhaiskasvatuksen ja koulutuksen olla hyvin hallussa. Ja niin edelleen – kaikissa näistä päätetään tärkeistä asioista.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntalaisille onnistuu paremmin maakuntahallinnolta kuin kunnaltani itsenäisesti.
Jokseenkin eri mieltä – Jyväskylä voisi pärjätä itsenäiselläkin järjestämisvastuulla, mutta pienemmät kunnat eivät. Siksi maakuntahallinto on kohtuullinen.


Ilta-Sanomat

Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja.

Jokseenkin eri mieltä – Täytyy ylipäätään pyrkiä siihen, että asuinalueet eivät eriydy huomattavasti väestön suhteen eivätkä maahanmuuttajatkaan keskittyisi tietyille alueille.

On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan.

Jokseenkin samaa mieltä – Maltillinen verojen korottaminen on oikeudenmukaisinta, varsinkin jos kyse on progressiivisesta verotuksesta. Toki tulee aina selvittää voidaanko veroäyrin korotus välttää heikentämättä kohtuuttomasti tärkeitä palveluita.

Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää.

Täysin samaa mieltä – Tämä olisi eettinen valinta paitsi eläinten, myös ympäristön kannalta. Jyväskylässä on jo nyt kasvisruokavaihtoehdot hyvin tarjolla ja viikoittain on kasvisruokapäivä kaikille. Kasvisruuan makuun, laatuun ja ravinteikkuuteen täytyy panostaa, jotta se on entistä useammin houkutteleva valinta entistä useammalle.

Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti.

Täysin samaa mieltä – Avun saaminen on ihmisoikeuskysymys. Oikein tietysti olisi, että kenenkään ei tarvitsisi oleskella Suomessa laittomasti, vaan että esim. turvapaikan tarvitsija saisi turvapaikan ja laillisen oikeuden pysyä Suomessa ja kykenisi myös mahdollisimman pian pääsemään itse tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa. Kun oleskelu ei olisi laitonta, myös auttamisesta koituvat kustannukset jakautuisivat oikeudenmukaisemmin.

Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.

Jokseenkin eri mieltä – Yksityisillä voi olla hyvä rooli kirittäjinä, sparraajina ja vertailukohtana, mutta uskon, että kun julkisesti tuotettujen palveluiden laadusta, kattavuudesta, saavutettavuudesta ja kustannustehokkuudesta pidetään huolta, on se yleensä paras ja tasavertaisin tapa palvelujen tuottamiseen kuntalaisille. Jos julkisen puolen resurssit eivät riitä, silloin voidaan tarvita ulkoistuksia.

Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla.

Jokseenkin eri mieltä – Ei pitäisi olla erillisiä rikkaiden ja vähävaraisten asuinalueita. Tähän voidaan ja tähän täytyy kaupunginvaltuustossa vaikuttaa mm. kaavoituksella! Ja esimerkiksi julkisen liikenteen kyllä pitäisi olla hyvä ja kattava ihan jokaisella alueella, jotta julkisen liikenteen käyttö on paitsi mahdollista, myös kannustettavaa.

Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita.

Täysin samaa mieltä – Kyse on vastuun kantamisesta, solidaarisuudesta, auttamisesta, mutta myös molemminpuolisesta hyödystä. Kun kotouttaminen hoidetaan hyvin, turvapaikanhakija ei ole vain kuluerä, vaan hänestä tulee arvokas ja tuottava osa yhteiskuntaa.

Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa.

Jokseenkin eri mieltä – Ei taida olla Jyväskylällä nyt näköpiirissä uusia varteenotettavia kuntaliitoksia.

Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi.

Täysin eri mieltä – On mahtavaa, että kirjasto on maksuttomuudessaan yhtä mahdollinen palvelu jokaiselle kuntalaiselle.

Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla.

Jokseenkin eri mieltä

Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin.

Jokseenkin samaa mieltä – Pienituloisille lasten päivähoito on nykyisellään usein kohtuuttoman kallista.

Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä.

Jokseenkin eri mieltä – No olisihan se toki hienoa, mutta ei kuitenkaan realismia nykyisellään. On ehdottoman oikea suunta, että julkisen liikenteen maksuja on saatu vihdoin viime vuosina pienennettyä. Ne olivatkin jo kohtuuttomat. Seuraavaksi kuitenkin pitäisi saada julkisen liikenteen kattavuutta ja sujuvuutta parannettua ja sitä myöten lisää matkustajia.

Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin.

Jokseenkin eri mieltä – On ihan ok, että veron kerää valtio. Näin ei tässä kohtaa kerry turhaa kilpailua kuntien kesken ja pääomatulovero on kaikille sama.

Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille.

Jokseenkin samaa mieltä – Koko Suomessa tulee säilyä kohtuulliset edellytykset asumiseen. Jyväskylän kohdalla tämä tarkoittaa vaikkapa sitä, että palveluja ei saa viedä kohtuuttoman kauas (tai ne tulee järjestää sitten vaikkapa pyörillä; säännöllisesti ja riittävän usein tuoda palveluja autokyydein tarvitsijoiden luo) tai kaavoittamista ei saa kohtuuttomasti hankaloittaa myöskään harvaan asutuilla alueilla.

Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle.

Jokseenkin samaa mieltä – Oppituntien oppimisrauha ja häiriöttömyys ovat ensisijaisia.

Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin.

Täysin eri mieltä – Vahvuus on siinä, että asian jo osaava voi auttaa heitä, jotka apua tarvitsevat ja vaikka samalla vahvistaa omaa osaamistaan ja oppia vuorovaikutusta ja solidaarisuutta, eikä mikään estä tekemästä haastavampia tehtäviä, vaikka luokassa olisikin heitä, jotka eivät ole osaamisessa samalla tasolla.

Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa.

Jokseenkin samaa mieltä – Harvassa ovat instanssit ja tilanteet, joissa sosiaaliset (hyvä veli- tai hyvä sisko) -verkostot eivät vaikuttaisi päätöksentekoon. Tämän vuoksi silmät täytyy pitää auki ja hakea jatkuvasti ja tietoisesti objektiivisesti oikeudenmukaisia tapoja toimia.

Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt.

Jokseenkin eri mieltä – Pätevyyden ja soveltuvuuden tulisi ratkaista. Toisaalta sukupuolikiintiöt voisivat toki joskus varmistaa sitä, että sukupuoli ei ole väärällä tavalla vaikuttava tekijä rekrytoinneissa. Tunnettua on, että erityisesti esimies- ja johtotehtäviin päätyy vain vähän naisia. Oikea keino puuttua tähän ei silti ole sukupuolikiintiöt, vaan läpinäkyvä päätöksenteko.

Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla.

Täysin eri mieltä – Ongelmien piilottaminen ei ole keino ratkaista niitä.

Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia.

Täysin samaa mieltä – Yleensä kyllä. Rasismi on kunnalle huono asia. Jos monikulttuurisuus on ongelma, johtuu se yleensä rasismista, ei monikulttuurisuudesta.

Eutanasia pitäisi sallia.

Täysin samaa mieltä – Joskus on tilanteita, jolloin kuoleman salliminen on armollisin ratkaisu.

Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin.

Täysin eri mieltä – Tämä ei ole näin mustavalkoista. Vaikka terveysongelmat johtuisivatkin omista elintavoista, mikä on johtanut huonoihin elintapoihin? Emme voi todeta toisen elämästä, että tämän olisi täytynyt pystyä parempaan. Täytyy nähdä kauemmas.

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin samaa mieltä – No toki. Tästä ei tosin kuntatasolla juuri päätetä.

Suomalaisten auttaminen pitäisi olla etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna.

Jokseenkin eri mieltä – Harvoin on kohtuullista laittaa näitä tällä tavoin vastakkain. Pääsääntöisesti sen pitää auttaa, jolla on auttamiseen mahdollisuus. Yleensä parasta olisi auttaa ulkomaalaisia heidän kotimaissaan; pyrkiä saamaan kotimaan olot turvallisiksi, terveellisiksi ja muutenkin elinkelpoisiksi niin, ettei kenelläkään ole tarvetta lähteä kotoaan. Siksi on ollut lyhytnäköistä ja vastuutonta leikata kehitysavusta. Me voimme auttaa sekä suomalaisia että tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan ulkomaalaisia.

Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle.

Jokseenkin samaa mieltä – Etenkin siitä on haittaa yksilöille. Ihmisten mahdollisuudet yhteiskunnassa eivät saisi eriytyä toisistaan liikaa.


Helsingin Sanomat

1. Jyväskylän päivähoitoryhmien aikuisten ja lasten suhdeluku on 1/7, kun se lain mukaan voisi olla 1/8. Jos kunnan menoja joudutaan karsimaan, päivähoidon suhdeluku tulee nostaa lain sallimaan maksimiin. 

Täysin eri mieltä – Jo nyt suhdeluku on liian kova. Jo nykyisellään lasten turvallinen päivähoito on vaarassa ja työntekijöiden kuormitus usein kohtuuton.

2. Kirkkopuiston alle ei saa rakentaa parkkihallia.

Jokseenkin samaa mieltä – Kirkkopuiston alle ei myöskään olla rakentamassa parkkihallia. Nykyinen kaava sallii parkkihallin Vapaudenkadun alle ja Kirkkopuiston kaupungintalon puoleisen reunan alle. Nykyisellään keskustassa on jo hyvin pysäköintitilaa autoille.

3. Tourulan avovankilan rakentamissuunnitelma on pysäytettävä.

Täysin eri mieltä – Vastustamisessa näyttää olleen kyse lähinnä Nimby-ilmiöstä (“Not In My BackYard”).

4. Avosairaanhoidon valinnanvapauden pitäisi Jyväskylässä laajentua koko kunnan alueelle ja mukaan pitäisi ottaa myös suun terveydenhuollon palvelut.

Jokseenkin samaa mieltä – Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuudessa (ja hinnoittelussa) suurimmassa osassa Jyväskylää taitaisi olla paljon parantamisen varaa. Kuitenkin se, miten hyvin/huonosti valinnanvapaus toimii edes yleisterveyden puolella, selviää vasta paljon myöhemmin. Asiassa ei pidä hötkyillä, vaan seurata kokeilun tuloksia rauhassa. Tärkeintä on, että jokaisella kuntalaisella on yhtäläiset mahdollisuudet saada riittävän nopeasti laadukasta, kattavaa ja kohtuullisen hintaista palvelua.

5. Maakunnallisesta koulutuskuntayhtymästä on luovuttava ja lukio-opetus on palautettava kaupungille.

Jokseenkin samaa mieltä – Näyttää tosiaan siltä, että korjausliikkeelle on tarvetta. Lukiokoulutus on joutunut kohtuuttomien säästöjen kohteeksi, kontaktiopetuksesta ja kurssitarjonnasta on jouduttu karsimaan liikaa. Koulutuksen laadusta ja saavutettavuudesta sekä työmäärän ja työn kuormittavuuden pitämisestä kohtuullisena ei saa tinkiä.

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

Jokseenkin eri mieltä – Ei taida olla juuri nyt ajankohtaista Jyväskylässä. Pakkolunastusten sijaan neuvottelujen tie on tietysti aina parempi.

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

Täysin eri mieltä – Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista ja osallisuudesta tulee pitää kiinni. Valitusten käsittelyaikoja pitäisi pyrkiä nopeuttamaan.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

Jokseenkin eri mieltä – Yksityisautoilun vähentäminen ja julkisen liikenteen käytön ja pyöräilyn kasvattaminen ovat toki tavoiteltavia. Vielä nykytilanteessa kuitenkin usein on niin, että asuinalueiden autopaikoista, etenkin lyhytaikaisen pysäköinnin vieraspaikoista, on pulaa niin keskustan tuntumassa kuin kauempanakin. Harkintaa asiassa voisi kuitenkin käyttää ja ottaa huomioon eri alueiden erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet.

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

Jokseenkin eri mieltä – Näitä ei ole kohtuullista laittaa vastakkain tällä tavoin. Molemmat pitää hoitaa kuntoon ennen aamuliikenteen täysimittaista alkamista ja päivisin. Usein se on järkevintä tehdä mahdollisimman yhtäaikaisesti.

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

Jokseenkin eri mieltä – Jyväskylässä olisi paljon parannettavaa joukkoliikenteen suhteen – erityisesti sen saavutettavuuden osalta. Vuorojen reitityksissä ja kulkemisissa on paljon puutteita. Tässä ollaan toki muna-kana -ongelman äärellä; tarvittaisiin enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä linjojen parantamiseksi ja käyttäjiä on vaikea saada lisää, kun linjat eivät tue liikkumistarpeita kovin hyvin. Myös aikataulukirja ja verkkopalvelu pitäisi saada vihdoin ymmärrettävään ja käytettävään muotoon.

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

Täysin eri mieltä – On mahtavaa, että kirjastot ovat alkaneet laajentua: urheilu- ja hyvinvointivälineiden sekä soitinten lainaaminen, digitointilaitteistojen tarjoaminen käyttöön jne. – upeaa palvelua, joka parantaa kuntalaisten hyvinvointia ja yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia, ja joka ei kuitenkaan kohtuuttomasti lisää kustannuksia.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

Jokseenkin samaa mieltä – Koulujen tulee olla kohtuullisen matkan päässä ja koulumatkan tulee olla turvallinen. Jyväskylässä on menneinä vuosina karsittu jo liian paljon.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa

Jokseenkin eri mieltä – Jokaisen koulun tulee kuitenkin tarjota yhtä laadukasta opetusta sekä viihtyisät ja turvalliset puitteet. Eriarvoistumisen tielle ei pidä lähteä.

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

Jokseenkin samaa mieltä – Ainakaan alakouluiässä ja esim. lukiossa sukupuoli ei ole hyvä peruste ryhmiin jakamiselle. Mitä vähemmän koululiikunta perustuu kilpailemiseen ja mitä enemmän yhteispeliin, sen parempi – ja yhteispelissä ei tarvita sukupuolijakoja. Mieluummin jakoja vaikkapa eri urheilulajien mukaan siten, että kukin voi valita itseään kiinnostavia lajityyppejä.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

Täysin eri mieltä – Täytyy ylipäätään pyrkiä siihen, että asuinalueet eivät eriydy huomattavasti väestön suhteen eivätkä maahanmuuttajatkaan keskittyisi tietyille alueille.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

Jokseenkin samaa mieltä – Subjektiivinen päivähoito-oikeus on tärkeä; voi olla monia päteviä syitä tarvita päivähoitopaikkaa, vaikka toinen vanhemmista olisikin kotona.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

Jokseenkin samaa mieltä – Työn ja perheen yhteensovittamista täytyy tukea, samoin naisten tasa-arvoa työelämässä ja sitä, että myös isät voisivat ja haluaisivat jäädä kotiin ilman, että se olisi perheen talouden kannalta huonompi vaihtoehto niin kuin nykyisin usein on. Perheen tulee voida itse päättää kuinka pitkään ja paljon haluavat hoitaa lasta kotona eikä perheen talous saa tästä ratkaisusta kohtuuttomasti kärsiä. Tässä tulee tukea sitä, että myös isä ottaa asiasta vastuuta nykyisiä käytäntöjä enemmän.

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

Jokseenkin samaa mieltä – Julkisessa terveydenhuollossa, etenkin sen saavutettavuudessa, on tällä hetkellä paljon petrattavaa. Siinä yksityisen mukaantulo valinnanvapauskokeilun myötä voi toimia hyvänä kirittäjänä. Nykyinen valinnanvapausmalli ei kuitenkaan ole yksityisille tuottajille taloudellisesti kannattava, joten pitkällä aikavälillä palvelua tuskin voidaan näin tuottaa, ja sitten taas on riski kustannusten karkaamisesta. Kannattamattomana yksityisenkin palvelun kattavuus voi kärsiä.

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

Täysin samaa mieltä – Kyllä – täydellisessä maailmassa näin olisi. Terveydenhuollon ei pitäisi olla kustannuskysymys kenellekään. Nyt julkista terveydenhuoltoa joutuvat useimmiten käyttämään he, jotka eivät ole kattavien työterveyshuoltopalveluiden piirissä ja joiden tulot eivät usein muutenkaan ole hyvät. Nykyisellään terveydenhuolto on yhdenvertaisuuskysymys eikä se sitä saisi olla. Terveyskeskusmaksuissa on kyllä kohtuulliset vuosikatot, mutta päivystys ja erikoissairaanhoito voi yhä olla kohtuuttoman kallista.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

Jokseenkin samaa mieltä – Koko Suomessa tulee säilyä kohtuulliset edellytykset asumiseen. Jyväskylän kohdalla tämä tarkoittaa vaikkapa sitä, että palveluja ei saa viedä kohtuuttoman kauas (tai ne tulee järjestää sitten vaikkapa pyörillä; säännöllisesti ja riittävän usein tuoda palveluja autokyydein tarvitsijoiden luo) tai kaavoittamista kohtuuttomasti hankaloittaa myöskään harvaan asutuilla alueilla.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin samaa mieltä – No toki. Tästä ei tosin kuntatasolla juuri päätetä.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin samaa mieltä – Jyväskylällä on ollut ja on tähän yhä hyvin resursseja. Apua tarvitsevia tulee auttaa.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Jokseenkin eri mieltä – Uskon kannustukseen, yhteishenkeen ja positiiviseen vahvistamiseen, mutta toki myös sääntöihin.

24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Jokseenkin samaa mieltä – Kunhan näihin sisältyy solidaarisuus, lähimmäisenrakkaus ja oikeudenmukaisuus.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Jokseenkin eri mieltä – Yksityisillä voi olla hyvä rooli kirittäjinä, sparraajina ja vertailukohtana, mutta uskon, että kun julkisesti tuotettujen palveluiden laadusta, kattavuudesta, saavutettavuudesta ja kustannustehokkuudesta pidetään huolta, on se yleensä paras ja tasavertaisin tapa palvelujen tuottamiseen kuntalaisille. Jos julkisen puolen resurssit eivät riitä, silloin voidaan tarvita ulkoistuksia.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin samaa mieltä – Maltillinen verojen korottaminen on oikeudenmukaisinta, varsinkin jos kyse on progressiivisesta tuloverotuksesta.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä – Pienet tuloerot voivat olla, mutta suuret eivät. Eipä se useinkaan ole lahjakkuudesta ja ahkeruudesta kiinni, vaan siitä millaiset kortit on sattunut saamaan ja kuinka elämä kohtelee.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Jokseenkin eri mieltä – Vähän tiukilla on viime aikoina menty eikä väestön nykyinen ikärakenne asiaa helpota, mutta kyse on pitkälti arvovalinnoista siinä, mihin rahaa laitetaan. Hyvinvointiyhteiskunnasta, tasa-arvoisista ja yhdenvertaisista palveluista tulee pitää kiinni (ja niihin tulee taas/yhä pyrkiä).

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä – Ei näitä tarvitse asettaa ristiriitaan keskenään. Talouskasvusta ja työpaikkojen luomisesta voidaan huolehtia eettisesti ympäristöä kunnioittaen.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin samaa mieltä – Ympäristöstä huolehtimisessa täytyy katsoa pitkälle – kymmenien, satojen ja tuhansien vuosien päähän.


Eläinpoliittinen vaalikone

Väite: Julkisten ruokapalveluiden ateriatarjonta on muutettava nykyistä kasvispainotteisemmaksi ja eläinkunnan tuotteiden osuutta vähennettävä, esimerkiksi kasvisruokapäiviä käyttöön ottamalla.

Täysin samaa mieltä: Tämä on eettinen valinta paitsi eläinten, myös ympäristön kannalta. Jyväskylässä kouluissa ja päiväkodeissa on jo tällä hetkellä kerran viikossa kasvisruokapäivä ja joka päivä tarjolla kasvisvaihtoehto. Tämä on hienoa. On hyvä edelleen lisätä kasvisruuan osuutta ruokalistalla.  Myös kunnan järjestämissä tilaisuuksissa kasvisruuan osuutta on syytä lisätä. Kasvisruuan makuun, laatuun ja ravinteikkuuteen täytyy panostaa, jotta se on entistä useammin houkutteleva valinta entistä useammalle.

Väite: Jokaisella kunnalla tulee olla nimetty päivystävä valvontaeläinlääkäri.

Jokseenkin samaa mieltä: Normaaliinkin eläinlääkäripäivystykseen olisi hyvä saada vahvempi ote kunnalle. Maakunnallinen 24h päivystys voisi olla mahdollinen, jos valvontaeläinlääkärit toimisivat samalla eläinlääkäripäivystyksenä tai kun valvonta tarkoittaisi varalla oloa, jolta maksettaisiin täysimääräinen korvaus vain päivystystehtävien osalta ja muulta varallaoloajalta alennettu korvaus. Valtio korvaa osan valvontaeläinlääkärikuluista. Poliisien lisäkoulutus eläinsuojelulaista on tärkeää, jotta pystyvät paikkaamaan.

Väite: Eläinsuojeluvalvonnan resursseja kunnissa on lisättävä niin, että kaikki sääntömääräiset eläinsuojelutarkastukset saadaan toteutettua.

Täysin samaa mieltä: Ilman muuta sääntömääräiset eläinsuojelutarkastukset tulee saada toteutettua.

Väite: Kuntien tulee ottaa vastuulleen kiinniotettujen pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten kuljetus sekä näistä koituvat kustannukset. Lisäksi löytöeläinten hoidon laatua tulee parantaa.

Täysin samaa mieltä: Usein löytöeläinten talteenottopaikkojen valinta on tehty kustannukset edellä ja laatukriteerit ovat jääneet vähälle huomiolle tai jätetty kokonaan huomiotta. Kilpailutuksissa, varsinkin kun on eläimistä, ihmisistä tai luonnosta kyse, laadun tulee kuitenkin olla ehdottomana kriteerinä mukana. Onneksi uuteen eläinsuojelulakiin on näillä näkymin tulossa pätevyysvaatimukset eläinten kanssa työssään toimijoille. Lisäksi tarvitaan laatukriteerit kuntatasolle. Jyväskylässä tilanne taitaa olla nyt ok.

Väite: Kaikkien kuntien tulee nimetä taho, johon hoitoa tarvitsevat luonnonvaraiset eläimet voi kuljettaa sekä vastata kuljetuksesta ja hoidosta koituvista kustannuksista.

Täysin samaa mieltä: Tämä tukee sitä, että hoitoa tarvitseva luonnonvarainen eläin entistä useammin myös saa hoitoa.

Facebooktwittergoogle_plusmail