Verkosta apu terveydenhuoltoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 18.2.2018


Terveydenhuollon palveluita kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti niin maakuntien kuin kuntienkin tasoilla.

Jyväskylän valinnanvapauskokeilu antaa osaltaan tärkeää tietoa tätä palvelukehitystä silmällä pitäen.

Valinnanvapauskokeilusta saatavia kokemuksia onkin syytä seurata tarkasti. Kokeilun yksityisistä palveluntarjoajista on hyvä ottaa soveltuvin osin vertailukohtaa myös julkisen puolen palveluntuotantoon.

On asioita, jotka julkisella toimivat paremmin, ja on asioita, joissa yksityinen palveluntarjoaja on ottanut käyttöön toimintatavat, joita olisi hyvä harkita julkisellakin puolella.

On tärkeää, että julkinen terveydenhuoltomme säilyy laadukkaana, että sen tavoitettavuutta voidaan parantaa ja työntekijöiden kuormittuneisuutta vähentää.

Moni yksityinen sote-palveluiden tuottaja on ottanut käyttöön verkkovälitteiset vastaanotot.

Valinnanvapauskokeilussa mukana oleva Medics24 perustaa toimintansa huomattavassa määrin verkkoon tarjoten videoyhteydellä niin lääkäri- kuin hoitajavastaanototkin.

Lisäksi esimerkiksi Terveystalo tarjoaa chat-yhteyttä lääkäreihin, ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on jo pitkään hyödyntänyt videoyhteyksiä kontaktissa muun muassa ihotautilääkäreihin ja psykologeihin kertoen pyrkimyksikseen ajan ja rahan säästämisen.

Jyväskylän terveysasemilla verkkovälitteinen vastaanotto olisi hyödyksi esimerkiksi tilanteissa, joissa työssäkäyvä vanhempi joutuu jäämään hoitamaan sairasta lasta kotiin ja tarvitsee tästä todistuksen työnantajalle.

Tällä hetkellä tämän hoitolomatodistuksen saamista varten lapsi täytyy viedä terveysasemalle myös tavallisen kotona hoidettavan flunssan tai vatsataudin kohdalla jo heti taudin alkaessa, vaikka pelkkä lepo olisi näissä tilanteissa useimmiten parasta hoitoa.

Tällöin kuormittuvat niin lapsi, vanhempi kuin terveydenhuoltokin, ja epidemioiden leviämisriski kasvaa.

Jotta näitä tilanteita voitaisiin sujuvoittaa, jätimme kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa esitimme, että Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuudet verkkovälitteisen vastaanottotoiminnan aloittamisesta ja pyrkii aloittamaan asiasta kokeilujakson.

Liisa Kuparinen (vihr.)
Antti Törmälä (vihr.)
Arto Lampila (pir.)
kaupunginvaltuutetut
Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail

Sujuvampia käytäntöjä julkiseen terveydenhoitoon verkkovälitteistä vastaanottoa hyödyntäen

Valtuustoaloite Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 12.2.2018


Moni terveydenhuollon toimija on ottanut käyttöön verkkovälitteisen vastaanoton vaihtoehdoksi sille, että palveluiden tarvitsija matkustaa lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Jyväskylän valinnanvapauskokeilussa mukana oleva Medics24-palveluntarjoaja perustaa toimintansa pitkälti verkkovälitteisyyteen tarjoten asiakkaille video- ja chat-yhteydellä lääkäri- ja hoitajakontaktin. Myös Terveystalolla on laajasti käytössä chat-palvelut kontaktina lääkäreihin, samoin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tarjoaa videovälitteistä yhteyttä. Verkkovälitteiset vastaanotot ovat käytössä niin hoidontarpeen arvioinnissa ja lääketieteellisessä neuvonnassa kuin myös tilanteissa, joissa tarvitaan lääkereseptejä tai todistusta sairaudesta. Lääkereseptit toimitetaan e-resepteinä ja todistukset sairastamisesta voidaan toimittaa Omakantaan. Rohkaisevia kokemuksia verkkovälitteisestä toimintatavasta on jo laajasti.

Usein lääkärin tai hoitajan vastaanotolle hakeudutaan nimenomaan todistuksen, ei hoidonarvioinnin tai -tarpeen takia. Esimerkiksi lapsen potiessa kuumetta tai flunssaa, harvoin taudin alkupäivinä on tarpeen lääkärin arvio, useimmiten muutaman päivän lepo kotona ja poissaolo koulusta tai päivähoidosta riittää. Tällöin, jos vanhemman työnantaja vaatii hoitotodistuksen jo lapsen ensimmäisestä sairastamispäivästä, hakeudutaan terveyskeskukseen nimenomaan hoitolomatodistuksen, ei hoidon takia. Todistuksen hankkiminen terveyskeskuskäynnillä voi olla hankalaa, ja se kuormittaa turhaan sairasta lasta ja perhettä sekä myös julkista terveydenhoitojärjestelmää. Lisäksi se lisää riskiä tautien leviämisestä ja peruslevolla paranevien pienten tautien pitkittymisestä ja siten myös mahdollisesti pitkittää vanhemman töistäpoissaoloaikaa.

Esitämme, että Jyväskylän kaupungin tulisi selvittää perusterveydenhoitopalveluiden osalta verkkovälitteisten vastaanottopalveluiden tarjoamista. Verkkovälitteisen vastaanoton tarjoaminen sujuvoittaisi kuntalaisten terveydenhuollollista neuvontaa, parantaisi kotona sairastettavien perustautien hoitamista ja helpottaisi sairaus- ja hoitolomatodistusten yms. saamista sekä tasapuolistaisi kuntalaisten mahdollisuutta päästä kiinni terveydenhuollon peruspalveluihin mahdollisista kulku- tai liikenneyhteysongelmista riippumatta. Verkkopalveluilla ei ole tarkoitus korvata perinteisiä vastaanottokäyntejä tai tutkimustoimenpiteitä silloin, kun ne ovat tarpeen. Verkkovälitteisen vastaanoton tarjoaminen voi vähentää tarpeettomia vastaanottokäyntejä ja vapauttaa tältä osin terveydenhuollon kuormittuneita resursseja muuhun jonossa olevaan työhön, vähentää tautien leviämistä, tasa-arvoistaa vanhempien tilanteita työpaikkojen erilaisista käytännöistä riippumatta sekä säästää kuntalaisia turhilta terveyskeskuskäynneiltä.

Me allekirjoittajat esitämme, että kaupunki selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön verkkovälitteisen vastaanottotoiminnan ja mikäli mahdollista, aloittaa asiasta kokeilujakson.

Jyväskylässä 12.2.2018

Liisa Kuparinen, Arto Lampila, Antti Törmälä
ja muut allekirjoittajat: vihreiden valtuustoryhmä ja useat muut valtuutetut

Facebooktwittergoogle_plusmail

Parempia tietojärjestelmiä myös kotihoitoon

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 5.2.2018


Jyväskylän vanhuspalveluiden kotihoidon tilanne on herättänyt huolta Keskisuomalaisen palstoilla ja saanut myös meidät luottamushenkilöt eri ryhmistä selvittämään ongelmakohtia. Voidaan todeta, että kotihoidon työntekijöiden kirjoitus oli paikallaan; jos muut keinot ongelman esille tuomiseksi eivät tuota tulosta, on syytä kirjoittaa asiat julki.

Ongelmat kotihoidossa kuuluvat olevan moninaiset, lähtien riittämättömästä resursoinnista, ja siksi tarvitaan myös monipuolista palettia ongelmien ratkaisemiseksi.

Yhdeksi ongelmien syyksi on nimetty reilu vuosi sitten käyttöön otettu toiminnanohjausjärjestelmä. Järjestelmän käyttäjät, kotihoidon työntekijät, totesivat järjestelmän tehneen työstä kaoottista, kun asiakasmäärä on kasvanut ja järjestelmä ei ole kyennyt ohjaamaan työn suunnittelua tarkoituksenmukaisella tavalla (KSML 24.1.). Kotihoitajille on kertynyt järjestelmän osoittamana kohtuuton määrä asiakaskäyntejä, jolloin asiakkaat kärsivät hoidon laadussa ja työntekijät omassa jaksamisessaan.

On turhauttavaa, kun tietojärjestelmä toimii päinvastoin kuin sen tarkoitus on; työn tukemisen ja tehostamisen sijaan hankaloittaa tehtävien suorittamista. Nyt näyttää siltä, että määritettäessä vaatimuksia toiminnanohjausjärjestelmälle ei ole osattu ottaa käyttäjien tarpeita riittävällä tasolla huomioon. Voi myös olla, että järjestelmää ei ole kyetty kehitystyön aikana mukauttamaan todellisiin käyttötilanteisiin tai esimerkiksi sen testaaminen loppukäyttäjien kanssa on jäänyt vajaaksi.

Hyvä uutinen on se, että tietojärjestelmien ongelmat ovat korjattavissa. Nyt kun tiedetään järjestelmän huonosta käyttäjäkokemuksesta ja sen vakavista seurauksista, on syytä selvittää käyttäjien kanssa tarkemmin, kuinka järjestelmää on tarpeen kehittää ja sitten teettää korjaukset järjestelmään. Järjestelmän tulee esimerkiksi ottaa huomioon asiakaskäyntien ulkopuolinen työ, matka-ajat keliolosuhteineen, ja hälyttää, kun on vaarana osoittaa kohtuuton asiakasmäärä yhdelle työntekijälle. Laatua on syytä odottaa myös järjestelmän vakauden ja virheiden estämisen kohdalla.

Käyttäjälähtöinen ohjelmistokehitys on äärimmäisen tärkeää myös sote- ja maakuntauudistuksessa, kun meneillään on useita tietojärjestelmien kehityshankkeita. Näissä hankkeissa vaikutetaan paitsi kalliin terveydenhuollon tehokkuuteen, myös työntekijöiden työnkulkuun ja terveydenhuollon asiakkaiden laadukkaaseen hoidonsaantiin. Tehdään kehitystyötä käytettävyys, käyttäjäkokemus ja asiakkaiden tarpeet edellä.

Liisa Kuparinen
käyttäjäkokemuksen tutkija, KTT
kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu (vihr.)
Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail

Eläinten hyvä kohtelu on velvollisuutemme

Keski-Suomen Vihreiden kannanotto 30.1.2018


Maa- ja metsätalousministeriössä pitkään valmistelussa ollut laki eläinten hyvinvoinnista on parhaillaan lausuntokierroksella ja tulossa kevään aikana päätettäväksi eduskuntaan. Kaksikymmentä vuotta sitten tehty eläinsuojelulaki on vanhentunut, mutta olemmeko saamassa sen tilalle nykyvaatimukset täyttävän lain vai huonon kompromissin?

Suomalaiset kotieläintuotteet ovat salmonellavapaita ja laadukkaita antibioottien vähäisen käytön ansiosta. Kuluttajien odotukset kohdistuvatkin nyt entistä enemmän eläinten hyvinvointiin – tai sen puutteisiin. Eläinsuojeluasioissa olemme jääneet takapajulaksi verrattuna muihin pohjoismaihin. Tarvitsemme kunnianhimoisen eläinsuojelulain uudistuksen.

– On tärkeää, että tuotantoeläimillä on mahdollisuus päivittäiseen, ympärivuotiseen liikkumiseen ja vapaaseen juomaveden saantiin. Laiduntaminen edistää eläinten hyvinvoinnin lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja hiilen sitoutumista. Viljelijät suhtautuvat myönteisesti uudistukseen, kunhan investointituet suunnataan oikein ja siirtymäajat ovat riittävän pitkiä, toteaa agronomi Lea-Elina Nikkilä, Joutsan Vihreiden puheenjohtaja.

– Keski-Suomen Vihreät vaatii, että kuntien, tulevien maakuntien ja valtion on noudatettava elintarvikehankinnoissa suomalaisen eläintuotannon mukaisia kriteereitä. Lisäksi julkisissa hankinnoissa tulee suosia lähellä tuotettua ruokaa, painottaa puheenjohtaja Meri Lumela.

– Lemmikkieläinten osalta on hyvä, että lakiesityksessä kielletään eläimen terveydelle haittaa aiheuttavat jalostusmenetelmät. Nyt meillä on useissa ulkonäkökeskeisesti jalostetuissa koiraroduissa paljon sairaita yksilöitä ja tämä kehitys on käännettävä toiseen suuntaan, lisää Vihreiden puoluevaltuuskunnan ja eläinpoliittisen työryhmän jäsen, tutkija Liisa Kuparinen Jyväskylästä.

– Lakiin on saatava mukaan myös koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkintä, kuten on monissa muissa Euroopan maissa. Tämä ehkäisisi kissojen hylkäämistä ja nopeuttaisi kadonneen lemmikin kodin löytämistä.

Vihreiden vaatimus turkistarhauksen suhteen on sama kuin ennenkin: Turkistarhaus tulee kieltää siirtymäajalla. Norjassa vastaava päätös on juuri tehty. Lisäksi jo siirtymäajan kuluessa on kohennettava turkiseläinten olosuhteita niiden lajityypilliset tarpeet täyttäviksi.

Lea-Elina Nikkilä, Joutsa
Liisa Kuparinen, Jyväskylä
Meri Lumela, Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail

Lihansyönnin vähentäminen on terveellinen ekoteko

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 13.11.2017


Presidentti Sauli Niinistö kertoi 29.10. Twitterissä syövänsä lihaa vain kerran viikossa. Presidentti antaa näin hyvää esimerkkiä siitä, kuinka omia elintapojaan voi helposti muuttaa paitsi terveellisemmiksi myös ekologisesti ja eettisesti kestävämmiksi.

Muun muassa valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja syöpäjärjestöjen mukaan suomalaiset syövät terveytensä kannalta liikaa erityisesti punaista lihaa, jopa 30 prosenttia enemmän kuin olisi hyväksi. Erityisesti lihajalosteissa on monia haitallisia lisäaineita, ja punaisen lihan sisältämät rasvahapot altistavat kehon pitkäkestoiselle tulehdukselle.

Kasvisten syönti taas tuo mukanaan monenlaisia hyödyllisiä ravintoaineita ja vatsaystävällisiä kuituja.

Lihansyönnin vähentäminen on yksinkertainen ekoteko. WWF:n mukaan ruoan tuotanto aiheuttaa ilmastoa kuormittavista päästöistä noin viidenneksen; osuus on yhtä suuri kuin liikenteellä.

Lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden tuottaminen kuluttaa paljon energiaa ja vettä ja rasittaa ilmastoa huomattavasti enemmän verrattuna kasvisten viljelyyn.

Vähentämällä lihansyöntiä ja lisäämällä kasviksia keventää myös ruokalaskun loppusummaa. Erityisesti näin käy, jos valitsee kasviksensa sesongin mukaan esimerkiksi Satokausikalenterin idean pohjalta.

Siirtyminen liharuuista enemmän kasviksiin voi olla monelle myös uusien makuelämysten aikaa: ravintoloiden kasvisruokavalikoima alkaa olla monin paikoin jo erinomainen. Oma kysymyksensä on tietenkin ruuaksi kasvatettujen eläinten hyvinvointi ja elämän arvo.

Puheet lihansyönnin ja muiden eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämisestä herättävät aina huolen suomalaisesta ruoantuotannosta ja maataloustuottajien elinkeinosta.

Suomessa vallitsee vahva kansallinen yksimielisyys siitä, että haluamme syödä täällä tuotettua, puhdasta ja terveellistä ruokaa. Se voi olla myös vientivalttimme, ja tuotannon edellytyksistä on huolehdittava.

Eläinperäisen ruuan osuus tulee luultavasti tulevaisuudessa pienenemään, ja maataloustuottajia on tuettava tässä siirtymävaiheessa.

Jo nyt on käynnissä useita tutkimushankkeita mm. Suomen Luonnonvarakeskuksessa, joissa tutkitaan erilaisten kasvisproteiinien ja valkuaiskasvien viljelymahdollisuuksia meidän ilmastossamme.

Onnistuneita esimerkkejä uudistuneesta tuotannosta ovat muun muassa kuminan viljelyn voimakas kasvu ja vienti ja nyhtökauran ja härkäpavun suuri suosio.

Voi olla, että tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen eteneminen pakottaa ihmiset muuttamaan ruokavaliotaan ja kulutustottumuksiaan radikaalisti. Vähittäinen muutos ekologisempaan suuntaan on aina helpompi.

Lihansyönnin vähentäminen on yksinkertainen valinta, jota kukaan tuskin tulee katumaan. Moni valinnan jo tehnyt katuu ainoastaan, että ei tehnyt sitä jo aikaisemmin.

Hannele Vestola
Liisa Kuparinen
maakuntavaltuutetut (vihr.)
Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail

Jyväskylä on myös eläinten kaupunki

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 9.11.2017


Kaupunginvaltuusto äänesti uuden strategian hyväksyneessä kokouksessaan myös siitä, lisätäänkö eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen osaksi strategiaa (KSML 1.11.). Tein kokouksessa em. esityksen, jota vihreästä ryhmästämme sekä perussuomalaisista oli ehdotettu mukaan jo strategiantyöstöprosessin aiemmissa vaiheissa.

Lopputulemahan oli, että strategiassa ei eläimiä mainita jatkossakaan; vihreistä, vasemmistoliitosta, perussuomalaisista ja piraattipuolueesta saatu kannatus lisäykselle ei riittänyt. Olin pettynyt siihen, että yksikään SDP:n, kokoomuksen, keskustan tai KD:n valtuutettu ei äänestänyt eläinlisäyksen puolesta.

Tässä ei silti ole koko totuus. Sosiaalisessa mediassa esitetty väite siitä, että he, jotka eivät lisäyksen puolesta äänestäneet, olisivat eläimiä vastaan, ei ole ihan reilu. Useat heistä, jotka eivät eläimiä strategiaan puoltaneet, kertoivat minulle silti haluavansa, että eläimistä pidetään Jyväskylässä huolta.

Tämä on tärkeää muistaa tulevina vuosina, kun tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat eläimiin: niin luonnonvaraisiin, koti- ja lemmikkieläimiin kuin myös tuotantoeläimiin. Näitä päätöksenteon paikkoja on useita.

Lakisääteistä eläinlääkäripäivystystä kilpailutettaessa on yhä paremmin otettava huomioon myös laatukriteerit. Eläinsuojeluvalvontaan on suunnattava eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi riittävä määrä resursseja. Vapaaehtoistoimijoiden avuksi myös kaupungin on syytä ottaa vastuuta luonnonvaraisten eläinten pelastustehtävistä.

Vaikutuksiltaan vielä merkittävämpi on tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehtiminen. Jyväskylä tarjoaa ruokapalveluidensa kautta päivittäin 23 600 ateriaa. Eläinten kannalta hyvillä hankinnoilla, esimerkiksi luomutuotantoa yhä enemmän suosimalla ja eettisyyskriteerejä painottamalla, pystymme ohjaamaan satojentuhansien tuotantoeläinten elinolosuhteita paremmiksi.

Eläimet ovat myös ihmisten hyvinvointitekijä ehkäisten mielenterveysongelmia, liikuttaen ja vähentäen yksinäisyyttä. Eläimet eivät pysty pitämään itse puoliaan. Siksi meidän on syytä huolehtia myös eläimistä.

Liisa Kuparinen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail

Esitys eläinten hyvinvoinnin lisäämisestä Jyväskylän strategiaan

Puheenvuoroni Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 30.10.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Esitän strategiaan pientä lisäystä. Esitän, että “Resurssien viisas käyttö” –strategiakärjen loppuun lisätään kolme sanaa: “sekä eläinten hyvinvoinnista”, eli että “huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta sekä eläinten hyvinvoinnista”. Tämä lisäysesitys ei ole uusi; monet valtuutetut eri ryhmistä ovat toivoneet eläinten mukaan ottamista jo useasti aiemmin.

 

Perustelen miksi eläinten mainitseminen on tärkeää.

  • Kaupunki ei ole vain ihmisten kaupunki, vaikka strategia ihmisiin keskittyykin. Jyväskylä on myös vähintään kymmenientuhansien eläinten kaupunki: niin luonnonvaraisten, koti- ja lemmikkieläinten kuin myös tuotantoeläinten kaupunki. Kaupungin uusi strategia määrittää keskeiset linjaukset tulevaisuuden tahtotilastamme ja strategiaan nojataan vahvasti toiminnan suunnittelussa. Kun muistamme eläimet strategiassa, otamme ne paremmin huomioon myös toiminnassamme.
  • Jyväskylä on velvollinen tuottamaan eläimiin liittyen palveluita, kuten eläinlääkäripäivystyksen ja löytöeläinpalvelut, ja näin Jyväskylä myös tekee. Kun näitä palveluita kilpailutetaan, tulisi vahvemmin muistaa laatunäkökulma. Lisäksi kaupungin olisi kohtuullista ottaa nykyistä enemmän vastuuta luonnonvaraisten eläinten pelastustehtävistä, mikä nyt on yksinomaan vapaaehtoistoimijoiden varassa.
  • Uudessa strategiassamme korostuvat hyvinvointi ja liikunta. Myös eläimet ovat hyvinvointitekijä, kun koira vie lenkille tai kun eläinten kanssa urheillaan, esimerkiksi agilityssa. Tutkitusti eläinten kanssa vietetty aika myös ehkäisee mielenterveysongelmia. Jyväskylässä esimerkiksi kaverikoiratoiminnan vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen vieraillessaan vanhainkodeissa.
  • Strategiassamme korostuu myös kaupungin talouden kannalta tärkeä pyrkimys liiketoiminnan kasvattamisesta. Yritystoiminta eläinten ympärillä on kasvanut viime vuosina paljon. Arvokasta olisi, jos kaupunkiin saataisiin lisää myös eläinten hyvinvoinnista huolehtivaa maataloutta, mitä kautta myös kaupungin ruokapalveluissa voisimme suosia nykyistä enemmän rahan kaupungin sisällä pitävää, ympäristöystävällistä ja eettistä lähiruokatuotantoa. Lisäksi ruokapalveluissa tehtävien hankintojen kautta voimme pyrkiä kannustamaan satsauksissa tuotantoeläinten hyvinvointiin.

Joku on sanonut, että eläimet eivät kuulu strategiaan tai että kun meillä on paikattavaa ihmistenkin hyvinvoinnin kohdalla, ei eläimiä voida nostaa mukaan. Tarkoitus ei kuitenkaan ole asettaa ihmisiä ja eläimiä vastakkain. Tällä kirjauksella ei ajeta yhtäkään ihmistä ahdinkoon, mutta voi olla, että tällä kirjauksella pelastetaan huomattava määrä eläimiä ahdingosta.

Poliitikkojen tehtävänä on puolustaa niitä, jotka eivät itse pysty puoliaan pitämään. Tässä eläimet tarvitsevat meitä. Asia on tärkeä suurelle joukolle kaupunkilaisia.

Näistä syistä toivon valtuustokollegoita äänestämään eläinkirjauksen lisäämisen puolesta. Tehdään Jyväskylästä yhä parempi kaupunki kaikille – myös eläimille.

 


Valitettavasti esitys ei saanut riittävästi kannatusta. Tätä kannatettiin tietysti vihreistä, ja lisäksi vasemmistoliitosta, koko perussuomalaisten ryhmästä sekä piraateista. Kukaan sdp:stä, keskustasta, kokoomuksesta tai kristillisdemokraateista ei esitystä kannattanut. Äänestys hävittiin äänin 45-21.

Facebooktwittergoogle_plusmail

Työelämä kaipaa juuri nyt vastuullisia työnantajia

Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 29.1.2017


Nyt tarvitaan tukea vastuulliseen työnantajuuteen vastapainoksi koventuneelle työelämälle.

Vuoden alusta työelämä – tai paremminkin työttömyyselämä – on raaistunut entisestään. Palkattoman työn teettämiseen on alettu tarjota yhä uusia keinoja, kuten kirjoitti myös Ksml (15.1.).

Lisäksi valtiovalta on todennut, että nyt on ok, jos työmatkoihin kuluu päivässä jopa kolme tuntia. Ei ole. Se on kohtuutonta muun muassa perheellisen lapsia ja muuta perhettä kohtaan.

Koeaikaa on pidennetty neljästä kuuteen kuukauteen – koeajalla työssä olevan asema on kaikista turvattomin eikä tee hyvää työssä jaksamiselle. Työnantajan tulee kyetä neljässä kuukaudessa näkemään onnistuiko rekrytointi.

Surkeinta vuoden alusta voimaan tulleissa kiristyksissä on kuitenkin se, että puhutaan siitä, että toimilla ”kannustetaan työttömiä ottamaan tarjottu työ vastaan”. Hallitus ei ole vieläkään ymmärtänyt, että kyse ei ole haluttomuudesta ottaa työtä vastaan, vaan siitä, että palkallista työtä ei ole tarjolla.

Erityisen vaikea asema on työuraansa vasta aloittavilla, työttömiksi joutuneilla ja työelämän ulkopuolelle muista syistä jääneillä.

Kuilu työttömien ja työllisten välillä kasvaa samassa suhteessa työelämän ulkopuolella vietetyn ajan kanssa.Työhön pääseminen on sitä vaikeampaa, mitä pidempään on ollut ilman työtä.

Syytä olisi etsiä rakentavia – ei kepittäviä – ratkaisuja tilanteeseen. Perustulokokeilulle pisteet, mutta ei se toki itsessään pitkälle riitä.

Paikallisillakin toimilla on merkitystä; voitaisiin nostaa entistä paremmin esille reiluja työllistämistekoja ja työnantajien eettisiä toimintatapoja sekä tarjota yrittäjille apua ja ohjausta vastuulliseen työllistämiseen.

Liisa Kuparinen
KTT
puoluevaltuuskunnan varajäsen (vihr.)
kuntavaaliehdokas
Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail

Onnibus kulkee, tasa-arvotyö ei

Julkaistu Keskisuomalaisessa 10.4.2016


Onnibusin tulo joukkoliikenteeseen on ollut piristysruiske. Yhtiö on avoimesti haastanut muut bussiyhtiöt ja VR:n. Piristyksestä kertoo sekin, että yksityisautoilijat ovat entistä useammin valinneet joukkoliikenteen etenkin hintojen alennuttua (KSML 5.4.).

Rohkean yhtiön taustalla on taho, josta suuri yleisö ei tiedä. Onnibusin omistushan on vain 23-prosenttisesti Suomessa.

Loput 77 prosenttia omistaa skottimiljardööri Brian Souter. Souter on kotimaassaan tunnettu homovastaisesta kampanjoinnistaan. Hän on mm. käyttänyt yli miljoona euroa kampanjaan, jolla pyrittiin estämään paikallisen lain muuttaminen tasa-arvoisemmaksi seksuaalivähemmistöille.

Vaikka Souter käyttääkin yksityisomaisuuttaan, rahat ovat kertyneet liiketoiminnasta. Näin myös Suomessa Onnibus-matkaan käytetyt eurot saattavat päätyä tukirahoiksi syrjivään toimintaan. Onnibus ei siis ole paras ja eettisin vaihtoehto matkustajalle, joka haluaa tukea tasa-arvoista yhteiskuntaa ja veroeurojen pysymistä Suomessa.

Matkustajan etu olisi, että suomalaiset omistaisivat enemmän Onnibusia. Toivomme yhtiön sitoutuvan eettiseen kuluttamiseen ja yhdenvertaisuuteen.

Tehdäkseen pesäeron suuromistajansa syrjivyyteen toivomme Onnibusin ja sen suomalaisomistajien tukevan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä Suomessa. Hyviä kohteita on paljon.

Liisa Kuparinen
puoluevaltuuskunnan varajäsen (vihr.)
Jyväskylä

Tommi Tapiainen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Jämsä

Facebooktwittergoogle_plusmail

Lähimmäisyys ja ystävällisyys rakentavat

Julkaistu Kotimaa24-verkkopalvelussa 8.2.2016


Dalai Laman kerrotaan sanoneen: ”Minun uskontoni on hyvin yksinkertainen. Uskontoni on ystävällisyys.” Ei kuulosta hullummalta uskonnon pohjaksi. Ystävällisyys on sisällöllisesti sukua lähimmäisenrakkaudelle, mikä on tärkeää meilläkin.

Lähimmäisiä lähellä ja kaukana

Muutamia vuosia sitten ollessani mukana kirkon nuorisotyössä tein artikkelia kirkon nuorten lehteen nykyisin jo edesmenneestä kirjailija, uskonnon lehtori Katri Taanilasta. Katri Taanila kertoi kysyneensä erään kerran luokaltaan: ”Kumpaa on helpompi rakastaa, lähellä vai kaukana olevaa lähimmäistä?” Syntyneen hiljaisuuden rikkoi lopulta poika sanoillaan: ”Kaukana olevaa tietysti.” Taanila kysyi syytä vastaukselle, johon poika selitti: ”No silloin ei tarvitse niin välittää.”

Katri Taanila muistutti, että meidän tulee rakastaa myös kauimmaista lähimmäistä. Turvapaikanhakijat, lähetystyö, arjessa kohdatut täysin vieraatkin ihmiset – kaikkien näidenkin tulee olla lähimmäisenrakkautemme ja ystävällisyytemme kohteina.

Ystävällisyyttä ja yhteistyötä

Meidän tulee pyrkiä olemaan ystävällisiä myös kirkon piirissä ja myös niille, joiden kanssa olemme uskonasioista tai oppikysymyksistä eri linjoilla. Ystävällisyys lienee avain myös sujuvaan yhteistyöhön ja vain sujuvalla yhteistyöllä voimme rakentaa kirkosta entistä parempaa.

Ehkä vähimmäisvaatimuksena tässä ystävällisyyden ja lähimmäisyyden tavoittelussa voisi pitää Kultaista sääntöä, Jeesuksen opetusta Vuorisaarnassa: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Tässä on haastetta erityisesti silloin, kun meille itsellemme ei olla ystävällisiä. Silti ja silloinkin tulisi pyrkiä tähän: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.” (Matt. 7:1) Toisaalta: Ei tuomita, koska toisen yläpuolelle asettuminen ei ole oikein ja meidän ihmisten ymmärrys on ylipäätään vajavainen. Jätetään tuomitsemiset Jumalalle ja muistetaan me ihmiset se, mikä on varmimmin oikein: toinen toisemme kunnioittaminen ja lähimmäisenä toimiminen.

Ystävällisyys poikii ja rakentaa

Työtä tässä ystävällisyyden opettelussa meillä vielä on. Pari viikkoa sitten tuli tv:stä ohjelma ”8 myyttiä työstä”, johon oli haastateltu Yhdysvaltojen entistä Suomen suurlähettilästä Bruce Oreckia. Oreck sanoi ”Suomessa asiakaspalvelu on silloin hyvää, kun ravintolassa tarjoilija ei ole asiakkaalle vihainen.” Vaikka lause on sanottu pilke silmäkulmassa, kertoo se silti paljon. Meillä suomalaisilla on parannettavaa sekä työssä että vapaalla.

Ystävällisyys ei maksa mitään, mutta antaa paremman mielen itselle ja toiselle. Ystävällisyys jatkaa matkaansa moninkertaistuen ja jakautuen matkalla. Mitäpä jos kirkonkin piirissä toimiessamme yrittäisimme päivittäin pysähtyä hetkeksi miettimään, kuinka voisimme tänään olla ystävällisiä, lähimmäisiä sekä läheisille että kaukaisille lähimmäisille? Ystävällisyyden, lähimmäisyyden ja toinen toisemme kunnioittamisen kautta saamme parhaiten rakennettua myös kirkkoa.

Liisa Kuparinen
kirkkovaltuutettu
kirkolliskokousvaaliehdokas
Muutoksen tuuli -ehdokaslista
Jyväskylä

Facebooktwittergoogle_plusmail