Hyvinvointia myös eläimille!

Julkaistu Keskisuomalaisen verkkosivuilla 17.4.2015


Liisa ja koiransa Turca, entinen katukoira EspanjastaIhmisten ja eläinten hyvinvointi kietoutuvat toisiinsa monin tavoin. Luonnossa liikkumisella ja lemmikkieläimillä on usein tervehdyttävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Tuotantoeläinten terveydellä ja hyvinvoinnilla on yhteys ruuan turvallisuuteen. Toisaalta eläinten laiminlyöntitapauksissa on taustalla usein uupumus tai sairaus. Siinä missä työssään viihtyvä ja motivoitunut tuottaja jaksaa parhaiten huolehtia eläimistään, jaksaa hyvinvoiva lemmikinomistaja välittää lemmikkinsä hyvinvoinnista. Toisaalta monelle pienituloiselle tai köyhällekin lemmikki on tärkeä, ja sen hyvinvoinnista pidetään huolta, vaikka se joskus tarkoittaisi omista tarpeista tinkimistä.

Teollistumisen myötä tuotantoeläimistä on tullut yhä enemmän hyödykkeitä, ja nykyään harvalla on kovin läheistä kosketusta ruuan tuotantoon. Siihen liittyviltä epäkohdilta saattaa olla helppo ummistaa silmät. Kun aikoinaan lähin kosketus eläimiin syntyi ennemmin kotieläinten kautta, ovat lemmikkieläimet nykyään saaneet tärkeän sijan monessa kodissa. Lemmikkien ja niihin liittyvien harrastusten ympärille on syntynyt myös monenlaista liiketoimintaa. Moni lemmikinomistaja on valmis sijoittamaan paljonkin rahaa lemmikkiinsä ja lemmikin kanssa tehtäviin asioihin. Toisaalta esimerkiksi erilaisten koiraharrastusten kirjoon sisältyy myös monenlaista sellaista toimintaa, josta voidaan nähdä olevan hyötyä muutenkin kuin vain lemmikin ja lemmikin omistajan hyvinvoinnille: koiraa voidaan kouluttaa myös tavoitteellisesti esimerkiksi pelastus-, raunio-, kuulo-, sieni- tai vaikka kaverikoiraksikin.

Jokaisella meillä on vastuu eläinten hyvinvoinnista – ei vain mahdollisen oman lemmikin osalta. Meidän on toisaalta puututtava epäkohtiin niitä huomatessamme, toisaalta myös pohdittava omien valintojemme vaikutuksia. Monessa kohtaa äänestämme kukkarollamme: on hyväksyttävä se, että tuotantoeläintenkin hyvinvointi maksaa.

Yhteiskunnan tasolla meidän on vietävä pikimmiten loppuun eläinsuojelulain uudistus, jota kuluneella kaudella ei valitettavasti saatu aikaan. Jo nykyisellään laissa todetaan, että eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä ja otettava huomioon eläinten fysiologiset sekä käyttäytymistarpeet, mutta monet eläinsuojelulakiin liittyvät alempiasteiset säädökset vesittävät nykyisellään lain hyvää tarkoitusta. Esimerkiksi sellaiset kivuliaat toimenpiteet, kuten karjuporsaiden kastraatio ja vasikoiden nupoutus eli sarvenalkujen tuhoaminen, ovat edelleen sallittuja ilman kivun lievitystä. Muutostarvetta olisi myös siinä, että eläintenpitokieltoja valvottaisiin paremmin eläinsuojelurikosten uusiutumisen välttämiseksi, ja eläinten hylkäämisiin ja pentutehtailuun puututtaisiin nykyistä tiukemmin. Tuotantoeläinten elinoloja tulisi myös kohentaa esimerkiksi tilantarpeeseen liittyen.

Oli kysymys sitten lemmikki-, tuotanto- ja luonnonvaraisista eläimistä, tulee eläinsuojelulain toteuttaa tarkoitustaan: suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta, sekä edistää niiden hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Yhteiskuntamme hyvyys näkyy siinä, miten välitämme niistäkin, joilla ei ole kukkaroa ja äänioikeutta.

Liisa Kuparinen

Facebooktwittergoogle_plusmail